Kuye aron kuu Yerusalem aom anam andidan korem yaa yenbandi darewoob keroon. Kwane yi korem kuu kirokmone andokbe buyokbayok kere, wenebe Yudea ambibkin kere Samaria ambibkin kere kwaom dobere winiwen kumbed, apasodan wad ayoob yimbedmo Yerusalem aom doriib. 2 Kwane, Stiwin ye bob kuu God yaa mene anam andiwendanbed mangkiwen, kwane anam yuudane mimyob kowe ameng kamiwen.

3 Kwane, Soolbed wene anam andiwendan korem andowe yenbandoon kuu, yi ambib maa maayaom awune nimakarub irindore bunangka benkiradme benwene wii aom kamobimaan.

4 Kwamune kowe, nimakarub kuu buyokbayok kere wenebiwen kuu kuyaa kwane God ye weng amun kuu dakmenabiwen.

5 Filip kuu siti Samaria aom wonoon. Wenekore, “Yesu kuu Godbed Kinoona Monoonman Keresu kii” ande daandene, 6 yeka mamaa ye dudiib ongmenabeen. Kwane, nimakarub kuu menebiwen kuu wedmekorib, ye weng yaa ongme wengamberem ande kamiwen. 7 Kwane, yembed awad arewa kuu yenburenaboone nimakarub yemoon aombed kabangiib kame kirokmone wenebiwen. Angkon id yidnoondaniib yon arewadaniib kwangkon ongmenaboona yaro dodkanmo yarebiwen. 8 Kwane siti kumaom kuu kubimbed dareb keriwen.

9 Aron maa anukbed mene Filip monoon yaron kuu karub yaningko Saimon kuu yowangkim demeyiib awinoon. Kwane, Samariadan korem yaa birandoone anam ande binangkiwen. Ye kuu nekob ande yaningkomo darewoob kankoonoon. 10 Kwane karub kee ye kuu god mamaa yaromkono darewoowiib yaningko Aromkono Kai kii ande nimakarub yemoon korok dareb darewiib kambongdaniib yi inamen ye yaa yirin kowiwen. 11 Yembed kubkub yaambed yowangkim kami maa maa ongmimaana, wedme binangkimaib kumbed yi kuu ye yoman winiwen.

12 Kumban Filip kuu Godbed korok kere ooni ye weng amun daande Yesu yaningko yaambed dakmoone, karuwiib nimayiib kuu God yaa anam ande baptais kamiwen. 13 Kwane, Saimon kwangkon anam andoone Filipbed baptais kerunoone ye yoman yaraane dud dareb darewiib God yaromkono wedmi yeman dareb darewiib ongmimaan kuu wedme binangkimaan.

14 Kwane, Yerusalem aom kuu apasodan wengambiribka, Samariadan kuu weng amun kuu wengambere anam andiwen kowe, Pita yoom Yoon yoom yaa yedmendiiwa winiwen. 15 Yi kuu mene Samaria nande anam andi yeebdan yaa Kingkin Karadmoyiib ibnendok ande kurikuri kerundiwen, 16 amborom kuu Yariman Yesu yaningko yaambed baptais kerundiwen kumban, Kingkin Karadmo kuu yi yaa minindo kowe. 17 Kwane, Pita yoom Yoon yoombed yi dingki yi ari kowe kurikuri keriiwe, Kingkin Karadmo kuu yi yaa ibnendoon.

18 Kwane, apasodan keembed dingki kowe Kingkin Karadmo kondiwen kumbed, Saimon kuu wedmekore odbed moonande kamene 19 kaamondoon, “Kuye ambangki yaromkono kuu neyiib kawibko, ne kangkon dingki nimakarub korem yaa kowaniin kuu Kingkin Karadmo kuu ibnendok mananeen kuu yimin.” andoon.

20 Kwanandoona, Pitambed yedmoon, “Eb yoom eb od yoom kuu ben monmare dowan kerok, amborom kuu Godbed nimakarub yaa munob kondi yeman kuu odbed moonandameeb kowe. 21 Kwani kowe, God ye deme kemaom kee ewiibban, amborom kuu eb inamen God yaa kuu minikmanakiib kowe. 22 Kwamunekob, amonombe! Eb inamen arewa minikmanak yaa kuu amonombe God yaa kurikuri keraneeb kumbed mok God kuu eb inamen aom meeni arewa kuu are nonondandaneen manok. 23 Ne kwamune wedmaan kuu eb kuu wungkanabi darewoob mung kook areb wandewen kowe, ambarakmimbed eb yaa oonoon.” andoon.

24 Kwanandoone, Saimonbed yi ayoob yaa inande yedmoon, “Ne dowad yiibbed Yariman yaa kurikuri keriiwo, ne yaa kwamune dakmewen areb ma kwanaanban kerok.” andoon. 25 Kwane, Pita yoom Yoon yoombed Yesu komo kamoone wedmiwen ye weng amun kuu Samariadan kuyaa doriib yaa dakmendekorib, Samariadan yi kambong yemoon yaa weng amun kuu dakmenmo yarenib, ika Yerusalem aom winiwen.

26 Kwane, God ye engyumbed Filip yaa yedmenoon, “Amboon amiibban ye kiwaan Yerusalem dore wene Gasa yaa wuneen kwanuk wene.” ande yedmenoona wonoon. 27 Kwane wene kiwaan ari wedmoona, Itiopiadan yi kuin Kandas yu korok maa weneen. Ye kuu korok darewoob, kuin yu od korem oonoon ye karub kumbed wene Yerusalem aom kurikuri keroon kowe, 28 seriot aombed dibere ika ambiyoom dewenone profesiman Aisaiya ye buk kimingkanmo weneen.

29 Kwane, Kingkin Karadmombed Filip yaa yedmenoon, “Eb wene seriot dia dobere.” andoon. 30 Kwane, Filip kuu kabaanmo wene karub seriot aom dibeen kuu wengamberenoone Aisaiya ye buk kuu kimingkaan kowe, Filipbed kaamonoon, “Eb kuu kimingkaab kuye id kuu kaadkereeb dee?” andoon.

31 Andoone, Itiopiamanbed inande yedmoon, “Komarewa nekareb kuu nekaadkeraniin? Karub maambed kedmengkawaneen kumbed nekaadkeraniin. Neyiib yaa mene diberebko wenem.” andoone kwanoon. 32 Kuin yu korok kuu God Ye Weng Karadmo ye buk daande kimingkanmo weneen kuu,