1 Puhai ditedo' Puang Yesus, iya umpelleim Salu Yordan. Wattu eta too naponnoi Penaba Maseho anna natettei lako pohiallasam. 2 Iya tohhom dio appa' pulo allona appa' pulo benginna napa'sändä'i tomahajanna setam. Padam too masäena dio tä' deem mangngande lambi' tadea'um nasi'dim.
3 Iya ma'kadam indo tomahajanna setam lako Puang Yesus naua: “Maka' Änä'na tongangko Puang Allataala, suai inde batu mendadi hoti!”
4 Natimba'um naua: “Tää', aka puha tisuha' illaam Battakada Debata naua:
5 Iya umbabaim Puang Yesus indo tomahajanna setam längäm ongeam malangka' anna napaitai säppälli' ingganna kapahentaam illaam inde lino, 6 anna nauaanni: “Kakuasaanna anna kamatandeanna ingganna inde kapahentaam balim dipadokkoannä' lisu pala'ku. Anna kuasaä' la umpebeenni situhu' pa'elo'ku. 7 Dadi maka' umpenombaiä', la iko asam umpuänganni.”
8 Natimba' naua: “Tää', aka tisuha' illaam Battakada Debata naua:
9 Puhai, iya umpasolam Puang Yesus lako Yerusalem anna napayaboi bubunganna Banua Debata anna nauaanni: “Maka' Änä'na tongangko Puang Allataala, tobängangko kalemu inde dokko, 10 aka deem tisuha' illaam Battakada Debata naua:
12 Natimba' pole oom Puang Yesus naua: “Tää', aka puha tisuha' illaam Battakada Debata naua:
13 Puha asanni napalako ingganna indo pa'sändäsam lako Puang Yesus indo tomahajanna setam, iya napelleim lao anna muampai polei wattu mapia.
14 Iya ma'pasulem Puang Yesus lako lembäna Galilea naponnoi kakuasaanna Penaba Maseho. Iya kaissangammi lako mobotto-bottoam dio pa'lembängam ia too. 15 Iya si ulleleim pa'sambajanganna to Yahudi naongei ma'pa'guhu anna tä' deem pada sanapohäe ingganna hupatau.
16 Puhai ia too, le'ba'um Puang Yesus lako Nazaret ongeanna dipalobo'. Tappana lambi' allo Katohhoam, iya le'ba'um tama pa'sambajanganna to Yahudi umba susi si napogau'. Illaanni, ke'de'um aka la umbata Battakada Debata. 17 Iya dibeemmi suha'na nabi Yesaya. Naalam indo suha' anna nabukkai, iya nalambi'um tisuha' naua:
20 Puhai, nalulummi sule Puang Yesus indo suha' anna nabeenni lako indo to si mengkähä illaam pa'sambajangam mane muokko'i. Ingganna tau illaam indo pa'sambajangam unnenne'i asam Puang Yesus. 21 Mane ma'kadai Puang Yesus naua: “Ingganna indo issinna Battakada Debata diganna'im allo temo tappana uhhingngia'.”
22 Sangngim mängä-mängä anna napohäe nahingngi indo tula'na aka tä' deem pada samapia. Iya nauaim: “Taia haka tia änä'na Yusuf inde tau?”
23 Iya ma'kadam Puang Yesus naua: “Tä' mala tala deengkoa' umpahuaiä' inde pehapangam naua: ‘O tuandotto' kalemum too pabono'! Anna indo tanda memängä-mängä umpadadi dio Kapernaum, pogau'i duka' inde botto litä'mu.’ ” 24 Mane naua polei Puang Yesus: “Pengkilalaia', setonganna tä'pi deem mesa nabi la dipa'kasallei illaam botto litä'na. 25 Paillaam penabaia' inde tula'ku: wattunna anna mendadi nabii Elia, deem buda to balu-balu baine illaam Israel. Wattu eta too kulla' tallu taum anna annam bulanna lambi' kende' kakobeam lako mobotto-bottoam. 26 Sapo' tä' tia deem nasua Debata Elia la umpellambi'i indo to balu-balu baine illaam Israel, anggam tia lu lako mesa to balu-balu baine dio Sarfat, illaam lembäna Sidon. 27 Susi toi duka' indo anna mendadi nabii Elisa, buda to dolengam illaam Israel tä' duka' deem moi podo la mesa napabono' sulibanna Naaman to Siria.”
28 Iya ingganna tau illaam indo pa'sambajangam tä' deem pada sakeaha' nahingnginna indo tula'na, aka sangngim moka untahima Puang Yesus. 29 Pada-padam ke'de' anna umbussunni Puang Yesus lako sulibam tondä' anna napahissinni lako ulu kumila' dio ampe' tondä'na la nasulungam dokko. 30 Sapo' napa'tängäi bäbä Puang Yesus indo tau buda, le'ba' napellei.
31 Puhai ia too, le'ba'um Puang Yesus dokko kota Kapernaum dio Galilea. Tappana lambi' allo Katohhoam, iya umpa'guhum tau. 32 Sangngim mängä-mängä tau uhhingngi pepa'guhuanna Puang Yesus aka naponnoi kakuasaam pa'tula'na.
33 Illaam indo pa'sambajangam deem mesa tau napentamai setam. Indo tau kaoli-oli naua: 34 “O Yesus to Nazaret, la muaka hakam kami'? Abana isanga suleko la ungkadakeikam? Aka kuissam kuua iko To Masehoko buttu di Puang Allataala.”
35 Sapo' tappa nakuapai Puang Yesus naua: “Pengkamma'ko, pessubungko illaam mai kalena itim tau.” Iya ussämbäsammi yolo indo tau dokko litä' indo setam dio olona tau buda mane messubunni, sapo' tä' siam nasägäi.
36 Tä' deem pada sanakamängä-mängäi tau buda, napolalam sipa'tula'-tula' naua: “Aka hia isanga indea'i anna malai umpahe' ingganna setam nasua lao? Inde tula'na ponno kakuasaam anna kamatohoam!” 37 Iya kaissangammi indo pa'pogau'na Puang Yesus illaam indo pa'lembängam ia too.
38 Puhai ia too, messubummi Puang Yesus illaam mai pa'sambajangam anna le'ba'i lako banuanna Simon. Wattu eta too mahassam lumalla' pasananna Simon baine. Iya nauaim lako Puang Yesus: “Mala haka umpabono'?” 39 Iya le'ba'um lako sa'de petindoanna indo baine ke'de' anna nasuai lao sakinna. Iya tappa masapu eta siaham sakinna lambi' bangommi maläppu' anna tappa nabela ma'tahia.
40 Tappana lendu' allo, sulem buda tau umpasola solana to ussi'dim ma'hupa-hupa saki, iya napasibala'-bala'um Puang Yesus naanda'i lambi' sangngim bono' eta siaham. 41 Susi toi to napentamai setam, sangngim mäläi setanna napasindum kumissä' naua: “Änä'na tongangko Puang Allataala!” Sapo' sangngim nakuapai Puang Yesus anna tä'um napäbäi ma'kada-kada, aka sangngim naissam naua Puang Yesus-um too indo To dilanti' la mepasalama'.
42 Makale'na, mebengngi'-bengngi'pi anna bangommi Puang Yesus anna le'ba'i lako ongeam mabuni-buninna. Sapo' nasipeä-peäi tau buda. Tappana nalambi', nauaim: “Kela mala anna tä'kam umpellei.”
43 Sapo' natimba' naua: “Kaheba Katilallasam diona kapahentaanna Puang Allataala pahallu la kupa'paissangam lako kota senga', aka inna ia hi Kao nasuaannä' Puang Allataala mentama lino.” 44 Iya ulleleim pa'sambajanganna to Yahudi Puang Yesus dio lembäna Yudea ma'pa'guhu.
<- Lukas 3Lukas 5 ->