1 Nayɨ wɨnet et ɨdøꞌøn ja Jesús jam ñɨmejnøø wɨnga̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌdyɨ jøts ja ojts tyamɨmadya̱ꞌa̱gyɨ ku ja Pilato wyɨnaty tø tyikꞌøøky ja Galileɨt ja̱a̱ꞌy, jøts ku ja ja̱a̱ꞌñɨꞌjpy ja ttukmɨyøꞌøyɨyɨɨꞌñ ja jɨyujknɨꞌjpy midi ja wyɨnaty køꞌøm tø tꞌukyikꞌooktɨ midi ja wyɨnaty køꞌøm tø tyoxtɨ. 2 Jøts ja Jesús wya̱a̱ñ:
―Jadeꞌen mee mwɨnmay jøts jaꞌ ja Galileɨt ja̱a̱ꞌy kyuja̱jtɨdɨp jadeꞌen ku ja yjantyimbyøktyundɨ sa̱m jam jadeꞌen kaꞌ pøn jam yꞌetjotptɨ kya̱jpjotptɨ. 3 Øts wa̱mp jøts ku kaꞌ; ti pøn ɨdøꞌøn kaꞌookp, nayɨdeꞌen mee mꞌookt pønɨ kaꞌ mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyiktɨga̱tstɨ. 4 Jadeꞌen meets yja̱wɨ mwɨnmaañɨ, ja ja̱a̱ꞌy pøn ooꞌktøø nɨma̱ktuktujk ku ja pøch ja pyajtɨdøø midi wyɨnaty janch køjxp tanaapy midi yiktejp Siloé, jadeꞌents meets yja̱wɨ mwɨnmay jøts jaꞌ ja kyubajtɨp ku ja jawaanɨ pøky tyaja̱ꞌa̱dyɨdɨ sa̱m kaꞌ pøn pøn jaty jam Jerusalén tsɨnaadyɨp. 5 Nømpts øts ku kaꞌ; nayɨdeꞌen mee mꞌooꞌkøxt sa̱m jaꞌajɨndɨ pønɨ kaꞌ mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ xyiktɨga̱tstɨ.
Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja iigɨ kipy midiꞌ katøømɨp
6 Xjats ja Jesús ttamadya̱kpa̱a̱jty tuꞌuk ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky jøts ja wya̱a̱ñ:
―Tuꞌuk ɨdøꞌøn ja̱a̱ꞌy, jamts ja yꞌiigɨ tsa̱ꞌa̱m ka̱m jaꞌ, jaꞌats ja yꞌatsꞌijxpy pønɨ tø døꞌøn ja wyɨnaty tyøømɨ, jøts ja nɨ tuꞌugɨn tkapa̱a̱jtøø ja tyøøm. 7 Jamts ɨdøꞌøn tyumbɨ tuꞌuk pøn ja ka̱m tꞌejxꞌejtp jøts ja tnɨma̱a̱y: “Ukmadowɨm, tɨgøøk jumøjt øts ɨxya̱m kujk njamɨyøꞌøy jøts øts ja iigɨ tsa̱ꞌa̱m njatukwa̱ꞌa̱ñ, nɨjuunɨts ø nɨ tuꞌuk ngapa̱a̱tynɨm. Yikɨda̱a̱gøjxnɨts yø ñɨguipy; nugots ja na̱a̱jx yø yja̱wɨ tyikwɨndujknɨ.” 8 Jøts ja ka̱m ejxꞌejtpɨ yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: “Wanɨmts, wɨndsøn, tja̱a̱kꞌukꞌity jadukjumøjt; nꞌukuyuꞌup øts, nꞌukta̱jyuuꞌngɨp øts yø na̱a̱jx jøts øts ja puꞌuty nbɨkta̱a̱jkɨt. 9 Kidi wan jadeꞌen tyøømɨ; pønɨ kaꞌats, wɨnets yikpoꞌjtjøꞌøkt.”
Ku ja Jesús tyikmøkpiky tuꞌuk ja tøꞌøxyøjk pooꞌkxɨn xøøw et
10 Jøts ɨdøꞌøn ngøjmyɨ, pooꞌkxɨn xøøw wyɨnaty, jøts ja Jesús yikꞌɨxpiky jam tsa̱ptøjkjotp. 11 Jamts ɨdøꞌøn tuꞌuk tøꞌøxyøjk mya̱ktuktujk jumøjtɨp pa̱ꞌa̱m ja wyɨnaty tø pya̱a̱jtnɨyɨ. Jøts ja jadɨneꞌen kyatsøꞌøky, tø ja yjɨgujxkɨdyɨgøøñɨ, mɨkuꞌ ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø tyuñɨ jøts ja nɨwɨneꞌenɨn kyaꞌukoogukɨnɨ. 12 Ku Jesús ja yꞌejxɨ, wɨnets ja ya̱a̱jxɨyɨ, xjats ja ñɨma̱a̱jyøø:
13 Jøts ja ojts tkønɨxa̱jy, jøts ja tøꞌøxyøjk nay jatyɨ kyoogukɨyɨɨꞌñ jøts ja tɨy tya̱a̱ñ jadɨgojk, wɨnets ja ttukmɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios. 14 Jøts ja møja̱a̱ꞌy midi tnɨguba̱jkꞌa̱jtp ja tsa̱ptøjk tjantyamɨꞌa̱mbɨjky ja Jesús, tigøjxp ku ja yiktsøꞌøky pooꞌkxɨn xøøw, jøts myɨguꞌuk ja tnɨma̱a̱y:
―Mee wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ, ¿mꞌukyikꞌijtpy meets mjɨyujk mdsaka̱a̱ mɨwøꞌømbety, jøts adøødsɨ xyikꞌettɨ ku pyooꞌkxɨnxøøwɨ? ¿Ti kidi meets ja xyikwɨnaky jøts meets nøø ja xanɨwøpy? 16 Tits ya̱ꞌa̱t tøꞌøxyøjk kyubatp ku yø kyatsoꞌokt ku pooꞌkxɨn xøøw, pø Abrahamts yø tyeetyꞌa̱pɨp jøts ja mɨkuꞌ yø mya̱ktuktujk jumøjtɨp yikpa̱ꞌa̱mbajtnɨyɨ, ¿sudsoꞌampyts yø kyamøkpøkt øy yjapooꞌkxɨnxøøwɨ?
17 Ku ja Jesús jadeꞌen wya̱a̱ñ, jøts ja myɨdsep chøꞌdyunba̱ttøø; jøts ja mayja̱a̱ꞌy tyaxonda̱ktɨp jaꞌ ku ja tꞌejxtɨ jadeꞌen ja Jesús myøkꞌa̱jtɨn tyikwɨngaxɨꞌɨky.
Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja morta̱s tømt
18 Yɨdeꞌents ja wya̱a̱ñ:
―¿Tixɨk ja yꞌukyiktamɨꞌejxɨp ja Dios Teety kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy? ¿Tixɨk jadeꞌen? 19 Jadeꞌen ɨdøꞌøn nꞌukpɨkta̱a̱jkɨn jaꞌ sa̱ møj morta̱s tømt midi ja ja̱a̱ꞌy wyøjpy kya̱mjøtpy, kuts ja myuxy jøts ja jadeꞌen yøñ sa̱m o ti møj kipy yøñ paxax paxax, jamts ja joon kyøxkeꞌeky jøts tyikꞌøyɨba̱a̱t pyaꞌan ja jam ma̱ jaty yꞌawa̱j yꞌaxeeñ ja jam.
Ku ja Jesús tmadya̱kpa̱a̱ty ja levadurɨ
20 Nayɨnøøm ja Jesús:
―Tixɨk øts jaduꞌuk nꞌuktamɨꞌejxɨp ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy yja̱a̱ꞌy. 21 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ndejɨnt sa̱ ja levadurɨ midi yiktamɨmøøꞌkxɨp ja ariin way jøts ja amuum tyakaagɨyɨt, jøts ja jɨch yaakt.
Ja mutsk tøjkꞌa̱a̱w
22 Xjats ja Jesús ña̱jxy jøts ja jam ojts ñijkxy Jerusalén, yikꞌɨxpøjkp yikꞌɨxpøjkp ɨdøꞌøn jaꞌ, pønɨ ma̱ jaty ka̱jp ja tpa̱a̱ty ja møj ja mutsk. 23 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ja tuꞌuk yiktøøjøø:
―Wɨndsønꞌa̱jtɨm, ¿janch nɨwaanɨ døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ñɨtsoꞌokꞌa̱tt?
Jøts ja Jesús ja tꞌadsøøy:
24 ―Janch jadeꞌen jaa ku jap kaꞌ pøn nugo aja̱wɨ ña̱xtɨ, øyɨmts xꞌejxtɨt ma̱ mdøkɨdɨt, jadeꞌen ja nꞌukpɨkta̱a̱jkɨn sa̱m ja̱a̱ꞌy ttanaxy mutsk tøjkꞌa̱a̱w; øy jap pøn yjaꞌuktøkɨwya̱nɨdɨ, kaꞌats ja yꞌukna̱jxnɨdɨt. 25 Kuts ø ndanaagyukɨt, jadeꞌen ø ndanaagyukɨt sa̱m kudøjk tyanaagyukɨn jøts tyøjkꞌa̱a̱w ja tꞌatsyikꞌaduky. Pønɨ tøts meets jap wyɨnaty mda̱ndɨ tøjkwimpy, mjaguga̱jpxɨdɨ mjatøjkwɨngoxtɨ meets jap, uk mjanømdɨ meets jap: “Wɨndsønꞌa̱jtɨm, yiktøjkɨk øøts.” Jadeꞌents mee nnøjmɨt sa̱ ja kudøjk wya̱ꞌa̱ñɨn: “Kaꞌ mee nnɨja̱wɨ pø mbøn meets, pø ma̱ mee mdsøøñ.” 26 Jats mee mwɨna̱mbɨna̱xwa̱ꞌa̱kt: “Tiku me ndejɨnt øøts xkaꞌijxyɨ, jabɨ tøts adøm ngaamyujkɨn nꞌuukmujkɨn, jabɨ mets ojts o ma̱dsoo myikꞌɨxpiky.” 27 Yɨdeꞌents mee nꞌadsoꞌot: “Tø nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku mee kaꞌ nnɨja̱wɨ pønɨ mbøn meets. Jɨwa̱ꞌa̱ktɨ ya̱, kidi øts ya̱ xwɨnꞌejxtɨ, ¿pønxɨk ø xꞌabajxtɨp, kidi meedsɨp?” 28 Japts mjøꞌødɨt mya̱ꞌa̱xtɨt, mꞌa̱mdøtska̱a̱ttɨt mdaachtøtska̱a̱ttɨt ku xꞌejxtɨt ja Abraham, ja Isaac, ja Jacob jøts ku ja jap neꞌegɨ møøt nɨdukɨꞌɨyɨ ja Dios kyugajpxy yꞌettɨ, ma̱ Dios kyutujkta̱a̱jk ma̱ yja̱a̱ꞌy ja ttanɨtanɨ kyutujk. Kaꞌats meets jap jadeꞌen mdøkɨt. 29 Yøꞌømyujkøxtɨp na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, o ma̱dsoo choondɨt, jøts ja tpa̱a̱jtɨdɨt ja Dios myøjkunuuꞌkxɨn midi nɨpøn kyapatpynɨm, midi ja tyaꞌawijxpy ja yja̱a̱ꞌy. 30 Pøn ya̱m yikꞌejxtɨp kaꞌejxɨɨyɨmdɨ, pyadundɨpts ja neꞌegɨ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌats ɨdøꞌøn neꞌegɨ nøjkx yikmøjpɨkta̱ktɨp, pønts ñadyijyɨ ɨxya̱m møj nɨja̱ꞌwɨbɨmdɨ jøts ja kaꞌ tpadundɨ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌats ɨdøꞌøn yikꞌayowɨm ja̱ttɨp.
Ku ja Jesús tꞌayoꞌijxy ja Jerusaléngɨt ka̱jp
31 Jøts ja fariseotøjk nay jaꞌabɨ xøøw yja̱jtøø ma̱ døꞌøn ja jam wyɨnaty jøts ja ñɨma̱a̱jyøø:
―Jadeꞌen neꞌegɨ tyimyꞌøyꞌa̱tt ku mnøjkxnɨt, myikꞌookwa̱jnɨpts ja Herodes.
32 Jøts ja tꞌadsøøy:
―Nøjkx xꞌatsnøjmɨdɨ ja tsaach wya̱xꞌatøøy jøts ku ya̱myɨ jabomyɨ wɨxøjkpyɨ nja̱a̱ka̱jpxpɨdsimy ja mɨkuꞌ, nja̱a̱kyiktsøꞌøky ja ja̱a̱ꞌy jøtsnɨm ø nꞌaba̱a̱dɨt. 33 Nøjkxpɨmts øts jam Jerusalén, tuuꞌdøjkɨp ø tsojk, ti ma̱ Dios kyugajpxy abikya̱jp yꞌukꞌøøky.
34 ’¡Mets Jerusaléngɨt ka̱jp, meets Jerusaléngɨt ja̱a̱ꞌy, pø meetsxɨ myikꞌøøꞌkpy Dios kyugajpxy, meetsxɨ mna̱nkya̱ꞌjtsɨp pøn Dios kyajpxy yꞌayuujk tyikyøꞌøyɨp ku Dios ja ya̱ mjadanɨguexyɨdɨ! ¡Tø njapeemukwa̱ꞌa̱ñ njakonmukwa̱ꞌa̱ñ ja mꞌuꞌnk ja mꞌuna̱ꞌjk sa̱m tsikuna̱ꞌjk tya̱a̱k ñɨmuꞌuxyɨ tuꞌugyɨ, kaꞌats jadeꞌen tø xkupiky! 35 Ejxtɨts ɨnet ja mdsa̱ptøjk aba̱k tya̱ndɨ; øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku meets xkaꞌukꞌejxnɨt tsojk jøts ku meets jaanɨm xꞌext pønɨ juunɨ ja xøøw ja jumøjt wyɨnaty yja̱ꞌa̱ty ku mnøꞌømdɨt: “Ejxɨk Dios kyunuuꞌkx uꞌnk ñadyaguguexyɨ midi mmɨmejnɨp ja kyutujk.”
