1 Hermanodøjc, huuc mädow̱ hajxy jaduhṉ. Jéquiänä Dios jaꞌa joc jaꞌa nämaꞌa jaduhṉ quiejxy maa nhaphájtäm maa ndeedyhájtämhajxy hänajtiän, møødä Moisés. Mänit hajxy jaduhṉ jecy piaduꞌubøjcy nägøx̱iä näwiinä. Mänit hajxy nägøx̱iä ñøønajxy coo Tsaptsmejy paquiä tiøøch. 2 Jaꞌa Moisés hajxy hänajty näguipxy miøødwädijpy nägøx̱iä maa joc hajxy hänajty piawäditiän, maa hajxy ñøønajxiän Tsaptsmejjiooty. 3 Mänitä Dios hajxy miooyyä jaꞌa cay jaꞌa huꞌugy. Mänit hajxy quiaayy nägøx̱iä. 4 Mänitä Dios jaꞌa tsaa tuꞌug yajtsäbijty. Mänitä nøø tiägøøyy xeeꞌxpä. Mänit hajxy nägøx̱iä ñøøhuucy. Jaduhṉ mäwíinäts jaꞌa Cristo neby yøꞌø tsaajän. Hix̱, puhbéjtäp hajxy hänajty jaꞌa Crístäm majaty hajxy hänajty wiädity. Jaꞌa Cristo, Dios yHuung jeꞌe. 5 Pero cabä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy nämay quiudiuuṉ̃. Cabä Dios hajxy jaduhṉ quiumaayyä. Paady hajxy jim̱ tiuꞌuhoꞌcy pactuum.

6-7 Paady hajxy jaduhṉ jiajty yhabejty coo haxøøgpä hajxy yhadsojcy, coo quepychech jaꞌa naax̱poch hajxy wyiingudsähgøøyy. Hijxtahṉd jaduhṉ coo hajxy ngaꞌa pahijx ngaꞌa padúuṉämät. Jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa Diosmädiaꞌaguiän: “Mänit hajxy quiaayy yhuucy quepychechwiinduum; mänit hajxy yhejch piujty quepychechwiinduum.” 8 Näjeꞌe hajxy haxøøg jiatcøøyy. Paady hajxy nähiiꞌxtägøøg mil yhoꞌcy tuꞌxøøbä. Paady hajxy jaduhṉ ngaꞌa pahijx ngaꞌa padúuṉämät. 9 Näjeꞌe Dios hajxy yhijxmajch pø tøyhajt hajxy hänajty yajcumädow̱aꞌañíijäm jaꞌa Dios. Mänit hajxy chahṉ̃chuꞌtsä. Cøjx hajxy jeꞌe yhoꞌogy. Paady hajxy jaduhṉ ngaꞌa pahijx ngaꞌa padúuṉämät. 10 Näjeꞌe hajxy hänajty jootcujc quiaꞌa hity, jeꞌeguiøxpä coo hajxy hänajty quiaꞌa mäbøcy. Paadiä Dios jaꞌa mioonsä quiejxy, hoy hajxy yaghoꞌogyii.

11 Paady hajxy jaduhṉ jiajty yhabejty, hijxtahṉd jaduhṉ coo hajxy ngaꞌa pahijx ngaꞌa padúuṉämät. Paady cujaay yhity. Hix̱, habáatnäp jaduhṉ coo Jesucristo yaa quiädaactägatsaꞌañ. 12 Pøṉ jaduhṉ niñänǿøm̱äp coo hamuumduꞌjoot miäbøcy, nax̱y tiehm̱ ñiyajcopcøꞌøwǿøjät coo ñäꞌä tuꞌudägóyyät. 13 Mijts jaꞌa møjcuꞌugong xjia wiꞌi yajtuꞌudägoyyaam̱b. Hoy piøṉä jaduhṉ jia yagjatcøꞌøwaꞌañii haxøøg. Pero jaduhṉä Dios miänaꞌañ cooc hajxy xpiuhbedáaṉäm, neby hajxy jaduhṉ ngaꞌa tuꞌudägóoyyämät. Tøyhajt jaduhṉ coo hajxy xpiuhbedáaṉäm. Hix̱, cabä møjcuꞌugongä miäjaa jaduhṉ miäbaady nebiä Dios mäjaa miøødän.

14 Jaduhṉds jeꞌe, hermanodøjc, cabä quepychech, cabä naax̱poch hajxy mwiingudsähgǿꞌøwät. 15 Mnajuøøby hajxy jaduhṉ cooc̈h tøyhajt nmädiaꞌagy. Hix̱, mwiinjuøøby hajxy hädaaduhṉ. 16 Coo tsuugay nyagjájtäm mänaa vino hajxy nhúucäm, mänitä Dioscujúꞌuyäp hajxy nyéjcäm. Jeꞌe jaduhṉ ñänøøm̱by coo hajxy tuꞌugcopc tuꞌugwiinmahñdy nhíjtäm, jeꞌeguiøxpä coo Jesucristo ñøꞌty jiaanc̈h tehm̱ yaghäyooyy mänaa hajxy jeꞌe xñähhoꞌtúutäm maa hädaa yaabä naax̱wiinän. Y coo tsajcaagy hajxy nyajniñäguidǿøyyäm, jeꞌe jaduhṉ ñänǿøm̱gumbä coo hajxy tuꞌugcopc tuꞌugwiinmahñdy nhíjtäm, jeꞌeguiøxpä coo Jesucristo jaꞌa ñiꞌx ja quiopc ñähdujcy mänaa hajxy jeꞌe xñähhoꞌtúutäm. 17 Coo tuꞌugpä tsajcaagy hajxy ngaamiújcäm, paady hajxy tuꞌugcopc tuꞌugwiinmahñdy nhíjtäm, hoy hajxy nja nämáyyäm.

18 Jaduhṉä judíoshajxy yhijpä tuꞌugcopc tuꞌugwiinmahñdy møødä Dios mänaa animal hajxy chuꞌuc̈hän, jaꞌa jäyaꞌayhajxy yojxypä altarwiinduum. 19 Jadúhṉhøch nmänaꞌañ coo quepychech naax̱poch quiaꞌa jujyquiä. Jadúhṉhøch nmänaam̱bä coo animal quiaꞌa cunuuꞌxiä jaꞌa jäyaꞌayhajxy yojxypä quepychechwiinduum. 20 Caj pues. Jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌa mäbøjpä, coo animal hajxy yox̱y quepychechwiinduum, jaꞌa møjcuꞌugong hajxy jaduhṉ wyiingudsähgøøby, caꞌa Dyiosä. Cábøch njoot chocy coo jäyaꞌay hajxy mmøødhídät tuꞌugwiinmahñdy, jaꞌa møjcuꞌugong hajxy wyiingudsähgøøbiä. 21 Pø mhuꞌugaam̱biä vino hajxy jaꞌa Dioscøxpä, cab hajxy hoy mhúꞌugät jaꞌa møjcuꞌugongcøxpä. Pø mgayaam̱biä tsajcaagy hajxy jaꞌa Dioscøxpä, cab hajxy hoy mgáyät jaꞌa møjcuꞌugongcøxpä. 22 Cab jaduhṉ yhoyyä coo Dios hajxy nyagjootmáꞌtämät. Hix̱, maas mäjaamøødä Dios que højtshájtäm.

23 Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy miänaꞌañ cooc cuhdujt hajxy nmøødhájtäm hoy ñejpiä. Tøyhajt jaduhṉ. Pero cab jaduhṉ yhawiinmatsä coo hajxy hoy ñejpiä njatcǿøyyämät. Hix̱, coo hajxy hoy ñejpiä njatcǿøyyämät, cabä Diosmädiaꞌagy hajxy hoy nyajtuꞌuyóhyyämät. 24 Näjeꞌe jäyaꞌayhajxy yhøxtaꞌay coo hajxy chänáꞌawät coo hajxy yhäyówät. Pero maas hoy jaduhṉ coo nmädøjc hajxy nbuhbéjtämät.

25 Tsuꞌudsä tsuꞌuc̈h hajxy jaduhṉ mädyiijaty jim̱ tóoꞌcäp halaplazpaꞌc. Pero cab hajxy myajtǿwät pø tøø jäyaꞌay animal hajxy yox̱y quepychechwiinduum. Cab hajxy jeꞌeduhṉ mnäꞌä taj mnäꞌä máyät jaꞌa tsuꞌuc̈hcøxpä. 26 Hix̱, jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miädiaꞌagy: “Dios jieꞌe hädaa cøx̱iä maa hädaa yaabä naax̱wiimbän.”

27 Coo pøṉ hajxy jaduhṉ xwiówät mägaabiä, hoy jaduhṉ coo hajxy mnǿcxät, hoyyä craa jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty quiaꞌa jagä mäbøcy. Y cab hajxy myajtǿwät pø tøø animal hänajty quepychechwiinduum yoxyii. Cab hajxy mdaj cab hajxy mmáyät jaꞌa tsuꞌuc̈hcøxpä. 28 Pero coo pøṉ hajxy jaduhṉ xyhawáaṉät coo hänaꞌc yøꞌø animal hänajty tøø yox̱y quepychechwiinduum, cab hajxy jaduhṉ mdsúꞌudsät, weenä craa jaduhṉ quiaꞌa jootmaꞌady jaꞌa hajxy tøø xyhawáaṉäbä. Jaduhṉä craadaꞌa tiajy miay coo jaduhṉ quiaꞌa hoyyä coo yøꞌøduhm̱bä tsuꞌuc̈h hajxy ndsúꞌtsämät, jaꞌa hänaꞌc yojxypä quepychechwiinduum. 29 Jaꞌa craa tøø xyhawáaṉäbä, jeꞌec̈h jaduhṉ nnänøøm̱by coo wehṉdä jiootmaꞌadaꞌañ. Cábøch jaduhṉ nmänaꞌanaꞌañ coo mijts mjootmaꞌadaꞌañ.

Näjeꞌe jäyaꞌayhajxiädaꞌa miänaꞌanaꞌañ: “Ween yøꞌø craa jaduhṉ ñäꞌä jootmaꞌady, nmǿødhøch cuhdujt jaduhṉ cooc̈hä animal ndsúꞌudsät, hoy hänaꞌc tøø jia yox̱y quepychechwiinduum. 30 Haa caꞌa, nnämáabiøc̈hä Dios Dioscujúꞌuyäp cooc̈hä tsuꞌuc̈h hänajty tøø ndsuꞌuc̈h. Tiic̈h yøꞌø craa jaduhṉ coo xñäꞌä nämaꞌay cooc̈h ngaꞌa tsúꞌudsät.” 31 Jaduhṉds jeꞌe, tsøgä mädiaꞌagy hajxy hoy yajxóṉ yajtuuṉ yaghíjtäm homiädyiibä coo hajxy ngaayy coo hajxy nhúucäm. Coo jäyaꞌay hajxy jaduhṉ xyhíjxämät coo mädiaꞌagy hajxy hänajty hoy yajxóṉ nyajtuuṉ nyaghíjtäm homiädyiibä, mänitä Dios hajxy miøjpädaꞌagaꞌañ jiaanc̈hpädaꞌagaꞌañ. 32 Hix̱, coo mädiaꞌagy hajxy hoy yajxóṉ nyajtuuṉ nyaghíjtämät homiädyiibä, ni pøṉ jaduhṉ quiaꞌa jootmáꞌadät, ni jaꞌa judíoshajxy, ni jaꞌa jäyaꞌayhajxy cajpä judíoshajpä, ni jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaꞌa Diosmädiaꞌagy mäbøjpä. 33 Jadúhṉhøch høøc̈hpä, hoy yajxóṉhøc̈hä nyajtuṉ̃ nyaghity homiädyiibä nébiøc̈hä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ xquiumáyät. Cábøch pøṉ jaduhṉ nyagjootmaꞌady. Hix̱, chójpiøch njoot jaduhṉ coo jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä ñähwáꞌadsät jaꞌa piojpä jaꞌa quiädieeyhajxy. Cábøch njoot chocy cooc̈h nidiuhm̱ nbáadät jaꞌa hoybä jaꞌa weenbä.

<- 1 Corintios 91 Corintios 11 ->