Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site
16
Poli iqueqä kukŋuä, “Henyqä hui mimäuqä iqänä” ätkqeŋqä
1 He neqä nanyi-napi Pipinyqe näqŋqä mapŋqe, nyi awä äŋguä etmqä. Ii qokä-apäkä, Kraisi Iqueqä yoqeŋqä aŋä-himqä Seŋgriya iu aquvä äqänätqäŋuwä iquau, yätamäkqä vätŋqe, wäuŋuä-täŋiyi. 2 He suqä Goti Iqu, Iqueqä qokä-apäki imäkqäpŋqä äwinyäŋqä iu qänaknä ipu, apäkä, neqä Naqä Iqutä ämuäŋnäŋqä iiŋi, yeeqä itmuapŋqä änyiŋgi. Ga ii, qokä-apäkä kuapänäŋä iutä, ä nyitä, yätamäkqä neyätqätaŋgqä iutaŋi, ii hesa yätamäkqä squä-squä diŋqä äwiŋgqe, äwipŋqänäyi.

3 Itaŋga Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋuä nyitä anä imiŋquä, Presilaisä, Akuila iquesäŋi, “Nyi iyaquinyqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, tupiyä. 4 Nyi häŋä yqänä pmamqeŋqe, iyaqu yäŋä wiqänä ikiyi. Iiŋä etaŋgi iyaquiŋi, nyi “äŋguiqä” tquaŋgundi, ga Israitqä qäyä etaŋgi huiziqua, Kraisi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iqua-pqe, “äŋguiqä” inä tupŋqänäyi.

5 Itaŋga “Qokä-apäkä, iyaquiyqä aŋä iqi, Kraisi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iquau tupiyä.

“Ŋqä näueqä, kiiŋä änyinätŋqä Epainetusi iqueŋqä-pqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, ique tupiyä. Qua naqä Eesiya iu pmeqä eeqänäŋä iquautaŋi, iqu-ganä Kraisi Iquenyqä quuvqä eqäkqä iquvi.

6 “Apäkä, wäuŋuä tnäŋä itä, he yätamäkqä eyätŋqä, Mäliyaŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iiŋi tupiyä.

7 “Nyitä, Israitqä iquautaŋä Andronikusi iqutä, Juniyasäŋi, guä pmuateqä aŋiu anä äpmamiŋquä iyaquinyqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iyaqui tupiyä. Iyaqu, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquautaŋä yoqä naqä-täŋä esinyä, nyi Kraisi Ique änyä mamuäŋäŋqäŋga, iyaqu ganä ämuäŋäŋgiyi.

8 Itaŋi, “Ambliatusi, Naqä Ique ämuäŋnäŋqeta kiiŋä änyinätŋqä iquenyqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iqueŋi tupiyä.

9 Huizi, “Kraisi Iqueqä wäuŋuä nesä anä ituŋquä Upanusi iqutä, ämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqä Stakusi iqutäŋi, iquaquinyqä hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, iquaqui tupiyä.

10 Itaŋga, “Apelesi haŋä-iqä qäyä ämetä quuvqä yqänä eqiyätŋqä iqueŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, ique tupiyä.

Ga “Qokä-apäkä Aristombulusi iqueqä aŋiu äpmeŋuwä iuŋqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, quŋi tupiyä.

11 Itaŋga huizi, “Nyitä Israitqä iquautaŋä Herotianä iqueŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, ique tupiyä.

“Qokä-apäkä, Nasisusi iqueqä aŋiu äpmapu, Naqä Iqutä ämuäŋnäŋuwä iuŋqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, quŋi tupiyä.

12 “Apäkä Tripina, Triposa, inäsuaqi, Naqä Ique ämuäŋnyinyä, Iquenyqä wäuŋuä itqäŋiyä inäsuaqinyqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, tupiyä.

“Apäkä Pesisi, ne kiiŋä änenyätŋqä, ga Naqä Iqueqä wäuŋui, tnäŋä itŋqä iinyqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, iiŋi tupiyä.

13 “Ämaqä, Naqä Iqutä ämuäŋnä, suqä jänänäŋä imäkqä Rupesi iqutä, iqueqä känaisä, imbaqinyqe, hui mimäuqä iqänä” ätqeŋqe, tupiyä. Iqueqä känai, ŋqä nipai indquamiŋqä-pa, indquetŋqä iiyi.

14 Itaŋi “Asiŋgritusi ique, Plegonä ique, ä Hemesi, Patropasi, ä Hemasi iquau, itaŋga käta-käŋguäka iquatä anä äpmeŋuwä iquauŋqä-pqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, iquau tupiyä.

15 Itaŋga “Piloloŋgusi iqutä, Juliyaisä, Neleusi iqutä itaŋga iqueqä kasiqisä, ga Olimbasi iqutä, qu Goti Iqueqä qokä-apäkä iquatä anä äpmeŋuwä iquauŋqe, hui mimäuqä iŋänä” ätqeŋqe, tupiyä.

16 He äminäpiyäŋgaŋi, Goti Iqueqä ämaqä iquneqä suqä iu quneqä änyäpu, yeeqä itmaŋgpŋqe. Qokä-apäkä qua täuŋi, Kraisi Iqueŋqä aquvä äqänätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, “Yää neqäuä! Ne henyqä hui mimäuqä iŋunä” etqä.

Suqä äwimasiyäpu pmeqeŋqä
17 Yää ŋqä nyämaqäuä, nyi kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä hitmqe. Ämaqä, kukŋuä ne ämetqueqaŋgqueu tuwä äväpu, he awä qäyäpatmbŋqä, ä hikä eŋqä-pa äqutäumäupu, suqä quvqä iu päkmbŋqä emäkanä-tpu iqaŋguwä iquauŋqe, hiqä-hiuä äŋguänä äminyäpu, äwimasiyäpu, heqäqi pmapiyä. 18 Ämaqä iiŋä iqua, neqä Naqä Kraisi Iqueqä wäuŋuä mimäkqä ipu, qänaknäŋi, iquauqä huiwä iuŋqänä itqäŋä. Itaŋga iqua kukŋuä äwi-iqetä kukŋuä aowitä ätuäpu, ämaqä kukŋuä iiŋiŋqä äŋguä miwäsäuqä iquauqä kŋui, qäyasäqi ätuma äwätqäŋä. 19 He Naqä Iqueqä kukŋuiŋqä qänaknä äŋguä itqäŋuwiŋqe, ämaqä im-imŋä iqua näqŋqä eŋä. Iiŋqe, nyi henyqä aquvänä itmä-qe, he nätmatqä äŋguiŋqe näqŋqä yasämä ämepu, nätmatqä quvqeuŋi squä-squä hui, he täka maemäkqä yätŋqä änyiŋgi. 20 Itaŋga Goti äwqä haŋuä änyanä pmeqä nätapqä Iqu emäkqaŋgi, he Setänä iqueŋi, heqä yukitä qonjuämä ipu, sisevqukuä imäkquwä-paŋi, iqueŋi mändi ii kittqäpŋqe.
Neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, he äŋguä hiŋgi emäkquätŋqä änyiŋgiyä.
Huizi iquauqä kukŋuä, “Henyqä hui mimäuqä iqunä” ätkuwiŋqä
21 Nyitä wäuŋuä anä itqäŋueä Timoti iqu, “Nyi henyqe, hui mimäuqä iŋänä” etqi. Itaŋga ŋqä hueqä-himqä iquautaŋä iqua, Lusisi iqutä, Jesonä iqutä, itaŋga Sosipate iqutä, anänji.

22 Nyi Tetiyusi, Poli iqueqä maŋä iuta ämetmä, tuwaŋuä tä äqiyätŋqä iqunä, nyitä hesä, Naqä Ique ämuäŋnäuŋqueŋqä kŋuä indqänätmä, “Nyi henyqe, hui mimäuqä iŋänä” etqä.

23-24 Gayusi, iqueqä aŋä täu nyi äminyiyätŋqä iqu, “Nyi henyqe, hui mimäuqä iŋänä” etqi. Ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iqua, iqueqä aŋä täu äqänätqäŋä.

Aŋä-himqä täu miqäŋqä mbqä ämitŋqä, Erastusi iqu-pqe, “Nyi henyqe, hui mimäuqä iŋänä” etqi. Itaŋga neqä neyämaqä Kowatusi iqu anänji.
Goti Iqueqä yoqe, haqeu mamäuqeŋqä
25-26 Goti Hanjuwä Iqu, he pämä yäŋänäqŋqä tqäpŋqä qäyu emäkäŋqiyä. Ne kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, Jisasi Kraisi Iqueŋqä awä tuätqätaŋgua, Iqu ii emäkätqäuä. Hiŋuiqänäŋi, kukŋuä äŋguä tä, Goti Iqutä zä äpakänä äwämiŋqä-qe, täŋgaŋi ätnäŋä iqi ämaeqiyä. Auä, Goti hea ique-ique pmeqä Iqu änatqaŋgi, ne tuwaŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiu awä ätätuŋque. Ga iutaŋi, ämaqä huiwä huitaŋä-huitaŋä iŋqä iqua, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä kukŋui qänaknä ipŋqä iiŋqe, kukŋuä zä äwämiŋqeŋqä näqŋqä ae ämequwi. 27 Iŋi Jisasi Kraisi Iqu yätamäkqä neyqaŋgqä iutaŋi, ne Goti Kiqä-kiuänä Näqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqueqä yoqe, hea ique-ique haqeu mamäuquatuŋque. Ii naqä-qakui.

<- Romä 15