1 Eŋätqä ämaqä quuvqä heqiyqä Satisi iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.

Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä dŋä 7 itä,*Itkimäkqä 1:4 itaŋga qätäqueqä 7 itäŋä Täŋunä eämä, kukŋuä tä siŋqä ändowatämepqä.

Suqä eeqänäŋä he itqäŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Qu henyqe, “Häŋä äpmeŋäuä” ätätqäŋuwä-qe, he ae äpäkoŋguwä-paŋä iquenjqä. 2 Hiqä suqä eeqänäŋä imäkätqäŋuwi, Nyi Ŋqä Goti Iqueqä hiŋuä iqisaŋi, hŋqu aaŋä jänänäŋä mäquŋquä iŋqä-qae, he hiqaqä äwiŋuwi ivatuwänäpu, hiqä suqä mapäkoŋqä yqänä äwiŋqe, yäŋänäqŋqä aŋgi imäkqaŋgpu. 3 Qäŋganäŋi, he kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi qätä äwiyäpu, ae ämakuwi, he iiŋqä kŋuä indqänäpu, äŋguänä ämipu, hiqä suqä quvqeŋqe, kŋuä kunmäkmbiyä. He mävauqä ipu, hiqaqä yqänä äwämitpqe, quwä-meqä hŋqu emeqäŋqe änyä maqŋqä eäŋuwä-pa, Nyi asä iiŋä emamä.

4 Iŋäqe, he Satisi iu äpmeŋuwitaŋä hui, quwqä ämuasmäŋqe, kiyä mätqä mimäkqä iquwi. Iqua qäyunä epiyitaŋi, ämuasmäŋqä qäpaiqä ämipnäpu, Nyitä qaŋä anä ikiquatuŋque.

5 Ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyi ämuasmäŋqä qäpaiqä iiŋi äwiptätmä, iquauqä yoqä bukä häŋä-pmeqä iuŋi, huätä makutqä imniqe. Oeyqä. Nyi iquauŋqe, Ŋqä Apiqueqä hiŋuä iqisa, ä Iqueqä eŋätqä iquauä hiŋuä iqisa-pqe, ‘Iqua Ŋqeqä’ tmniqä iunänji.

6 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki wipŋqänänji.

7 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Pilendopiya iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyämävä.

Nyi suqä äŋguä jänänäŋä imäkätmä, aaŋä Naqä-qakuä-qunä eämä, itaŋga Nyi Dewiti iqueqä qŋqaŋä hutäuqe†Asayä 22:22; Itkimäkqä 1:18 a äqätäŋqä Iqunji. Nyi aŋä qŋqaŋä hutemqe, ämaqä hŋqu aŋgi mämäyeqä yäŋqiyä. Itaŋga Nyi aŋä qŋqaŋä ämäyemqeuŋi, ämaqä hŋqu aŋgi mautäuqä yäŋqiyä. Nyi iiŋä iqä iutaŋä Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatqä.

8 Suqä eeqänäŋä he itqäŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Hiŋuä qumbiyä. Hiqä hipeŋuä iuŋi, Nyi qŋqaŋä ae äuteqä-qae, ämaqä hŋqu aŋgi änä mämäyeqä yänä. Hiqä yäŋänäqŋqe naqä ma, wäŋqäpu witaŋgi, itaŋga Nyaqä kukŋui, qänaknä ipu, Nyaqä yoqe, imä zä maeqä da itqäŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae ämeqe.

9 Ämaqä Israitqä iquautaŋä iqi äpmapu, “Ne Israitqä iqune, Goti Iqueqä ämaqä iquneyqä” ätätqäŋuwä iquauŋqe, he näqŋqä ae eŋä. Iqua quaŋgä iiŋä ätäpiyä-qe, naqä-qakui, Setänä iqueqä ämaqä iquayi. I hitaŋgi qätä nyipiyä! Nyi iquau eyqiyämeqaŋgundi, iqua Nyi henyqä kuapänä änyiŋgaŋgutqeŋqe näqŋqä epu, hiqä yukä-täŋä qäqi äpäpu, qoŋä qutaseppnuwi. 10 Nyi yäŋänäqŋqä tqäupŋqä kukŋuä etkqe, he qänaknä itqäŋuwitaŋi, Nyi ämeyqaŋgundi, ga qokä-apäkä eeqänäŋä qua täu äpmeŋuwä iu yamwiqä väniqŋqä timäutŋqä itŋqä iqu, he memeqä da yäŋqiyä. 11 Nyi heŋqä maqänä quvepmä. Mä heqä ämäwqutäuquwä yŋŋai‡Qäŋganäŋi, ämaqä mäkiutä, häŋä tnäŋä wqeutä, ämäwqätäukqe iqu, mbqä mämeqä, yŋŋa ämetä ämäumiŋqe. ämaqä hŋqu huätä equvqŋqe, nätmatqä he ämeŋuwä ii, a yäŋänäqŋqä qätätaŋgpu.

12 Ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumitpqä iqua, Goti Iqueqä aŋä iuŋi äväma näweqä uwqäŋqe, Nyi iquauŋi, aŋä aŋizä äqutnäŋqä eŋqä-pa, yäŋänäqŋqä qutemniqe. Iŋi Nyi yoqä hŋquaqu-hŋqueŋä iqua, iquau pmuatemniqe. Ŋqä Goti Iqueqä yoqetä, Iqueqä aŋä-himqä naqetaŋä yoqetä, itaŋga Ŋqä yoqä änyä-häŋä iqu-pqä qäsä. Ŋqä Goti Iqueqä aŋä-himqä iqu, ii Jerusälemä Änyä Häŋä, Iquesa qäukuä yätu äväma päniqä iquvi.

13 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki inä wipŋqe.

14 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Latisiya iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyämävä.

Nyi “Ii naqä-qakuiqä” Tqä Iqunä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä awä ätätmäŋgaŋi, Iqueqä kukŋuä eeqänäŋi aaŋä jänäŋä dinä ätätŋqä Iqunjqä. Nätmatqä eeqänäŋä Goti Iqu imäkkqetaŋä Qakuä Iqunä, kukŋuä tä sinyqä ändowatqä.

15 Suqä eeqänäŋä he itqäŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. He tnäŋä-qe, isqä-qe mäpmeqä iŋuwiŋqe, Nyi näqŋqe ae ämeqe. Nyi he tnäŋä-qe, isqä-qe pmapŋqä änyiŋgiyä. 16 Iŋi he tnäŋäŋqä, isqäŋqä, mäpmeqä, awänä pmetaŋgä eqänätmä, Ŋqä maŋita quta enjuiyqä. 17 “Ne mbqä kuapä-täŋuneyqae, nätmatqä hävemnäqŋqä ämetanä, hnjua-hnjuaŋqä äwa miqä iŋunä” ätätqäŋuwä-qe, oeyä. Nyaqä hiŋuiqiŋi, he aaŋä ququvqä yqänä pmetaŋguwiŋqä, ämaqe, henyqä huäqä kiiŋä wunäŋqiyä. He nätmatqä hesä näweqä winiqä iqu maeqä, hiŋuä pisqä äpmapu, itaŋga he huiwinä imbu äpmeŋä. Iwä hiqä-hiuäŋi, iiŋqe änyä maqŋqä yqänä eŋä. 18 I etaŋgi Nyi kŋuä iqä tii hetapmqe. Golqä, quvqä qäsä maeqä yätŋqä tä äŋqä hui, Nyita mbqä ipu, mbqä kuapänäŋä-täŋuenä hipŋqänänyä. Itaŋga ämuasmäŋqä qäpaiqä, hiqä huiwiu ktqä hiqumuätäutŋqe, Nyita mbqä ipu, ämaqe he huiwinänyqä äpmapu, womba-täŋä pmetaŋgpi, hiŋuä maiqŋqä ipŋqänänyä. Ŋŋ marasinqä aowä hui, hiqä hiŋuiu mäuepŋqe, Nyita mbqä ipu, iwä hiqä hiŋui, äŋguä qämbŋqänänyä.

19 Itaŋgaŋi Nyi ämaqä huiuŋqä änyiŋgqe, Nyi iquauŋi, quwqä suqä quvqeŋqä näqŋqä ävätmä, jänä iwimäkätŋqe. I etaŋgi he hiqä suqeŋqe kŋuä äkunmäknäpu, jänä pmapŋqä tnäŋä imäkŋgaŋgpu.

20 He hiŋuä ŋqämbiyä! Nyi aŋä qäŋqaŋä-täŋä iqi ätqäumä, qŋqaŋä iu ptqä päsqaŋga, ämaqä hŋqu Nyaqä maŋi qätä änyiyätä, qŋqaŋä noteyätqe, ga Nyi yäpä yäŋgisa äpaquvätmä, ye buayä anä neŋqueä.

21 Ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyitä ämiquatuŋquä Nyaqä zä-hawä iuŋi, anä pmenique. Ii, qäŋganä Nyi mäkä äunätayä iu ämäwqätäutmä, Ŋqä Apiqutä miqueŋqe, Iqueqä zä-hawä iu anä äpmakueä-paŋä iiyqä.

22 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki inä wipnuwäŋqe.

<- Itkimäkqä 2Itkimäkqä 4 ->