Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site
18
Aŋä-himqä Bapilonäŋi, apäkä hiŋgi ikiqä eŋqä-paŋä itaŋgi, qui imäkŋgqeŋqä
1 Nyi nätmatqä iiŋä iquauŋqe, qätä ae äwimi, eŋätqä huiziqu qäukuä haqä yätuŋi äväma, quvepqaŋgi äquŋgqe. Iqu aaŋä yäŋänäqŋqä-täŋä-qu, ga iiŋä motquetŋqe, iqueqä huiwiutaŋi, qua iu we äunmiŋqe. 2 Itaŋi iqu maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätkqe.
“Aŋä-himqä naqä Bapilonä ii, aaŋqeqä! Qui ae imäkŋgiyä! Ii dŋä ququvqä iquauqä aŋä ätimäuqe. Dŋä hŋquatä, yŋŋä hŋquatä, naŋuä hiqiyqä hŋquatäŋi, qu Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqi, kiyä imätmäkŋga äwätqäŋuwi, iqi äpmeŋäuä. 3 Ii tiiŋä duta itaŋgi. Ämaqe, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe änätqäŋuwä-paŋä iiŋi, hueqä-himqä eeqänäŋi, iisä huiwä yaŋä kuapänä änyäpu, itaŋga ämiqä naqä, qua iuŋä iqua-pqe, iisäŋi huiwä yaŋä inä änyimiŋuwi. Ga ämaqä quaeutaŋä, mbqä wäuŋuä imiŋuwä iqua, qu mbqä wäuŋuä ipu, iwä mbqä kuapänäŋi, ii suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä womba miŋqä imäkmiŋqeta, ämamiŋuwiqä.”

4-5 Iŋi ae ändqaŋga, nyi maŋä hŋqu-mända qäukuä yätuta tii tqaŋgi äwikqe. “Ŋqä qokä-apäkäuä, aŋä-himqä iuŋi, iiyqä suqä ququvqä aquvä imäkqa-imäkqaŋi, qäukuä haqä täu etqutquiyä. Itaŋi Goti Hanjuwä Iqu, iiyqä suqä ququvqä eeqänäŋä imäkätŋqeŋqä kŋuä indqäŋgiyä. Ga, suqä quvqä ii imäkätŋqetä, iiyqä mbqä quvqä metŋqä-pqe, hesä anä guäyamä maiqiyqe, qäyunä ma, quvqänäŋiqä. Iiŋiŋqe, he aŋä iqiŋi, äväma ppiyä.

6 He apäkä hiŋgi ikiqä ii, huiziquau iwitquetŋqeŋqä kŋuä heyqaŋgutqe, ga suqä asä iiŋi, he witquapŋqeqä. Ii iiyqä suqä quvqe, ämamoŋäka äpäyätŋqä-pa, iiyqä mbqä quvqä metŋqe, ämämonyqa äpäyäpu, kima wipiyä. Iiŋä itäqäŋgaŋi, ii eqä yäŋänäqŋqä huitaŋä-huitaŋi, eqä-häkä iŋqeu, huiziquauŋqä guäyamä äqiyimetä ävätŋqä-pa, he eqä aaŋä yäŋänäqŋqänäŋä eqä-häkä iŋqeu guäyamä äqiyimepu, ga ii änätŋqä iwimäkpiyä. 7 Ii iiyqä-kiuäŋqe tii ätnätŋqeqä. ‘Nyi eeqänäŋä iu ämiqä naqä äpmamä, itaŋga ämiqä zä-hawä iu äpmeŋänä. Nyi apäkä yawiqinyä manä. Iwä haŋä-iqä nyimeqaŋgutiyqae, kŋuä qämqä manä. Nyi naqinjqä.’ Ii iiŋä ätnätä, kiqä yoqe haqeu ämamänätä, iiyqä-kiuä äminyätŋqe, nätmatqä kuapänäŋi ämäqumuakka äpäyätŋqeqä. Iiŋä imäkätŋqeŋqä, he apäkä iiŋi, täŋä-huŋqe kuapänä äväpu, kŋuä kuapänä-pqä qiyätŋqä inä iwimäkpiyä. 8 Iiŋä dutaŋi, haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋi, hiunji hŋquenyä wimeŋqiyä. Iwä täŋä-yaqe, hävemnäqŋqä ätimäutä, ämaqä kuapänäŋi, kŋuä kuapänä äqäyäpu, itaŋga ymisaŋä dä naqänäŋä timäuŋqiyä. Itaŋi aŋä himqä naqä Bapilonä ii, tä wätakä iqiyämäuŋqiyä. Haŋä-iqe naqänäŋä iiŋä wimetŋqe, ii Goti Naqä, iiyqä suqe Iwäsäuqä Iqu, yäŋänäqŋqä eeqänäŋä-täŋä Iquvi.”

9 Itaŋga ämiqä naqä qua iutaŋä, iisä huiwä yaŋä änyäpu, nätmatqä kuapänäŋi anä ämäqumuakka äpäyätqäŋuwä iqua, iiŋi, tä änätäqeta suakä timäuqaŋgi äqumbiyi, qu kŋuä huäqä-huŋqä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä mapnuwiqä. 10 Qu ii täŋä-huŋqä quvqe meqaŋgi äqumbiyi, zä wiŋgaŋgi, iisäŋä qäqi matqäuqä, kiŋä haqä näŋi ätqäpiyäŋga tpnuwi.

“Oänä! Bapilonä iikinyqä, huäqä kiŋä änauŋgiyä! Si aŋä himqä, aaŋä naqänäŋä yäŋänäqŋqä iikiyi! Iiŋä etaŋgi, tqä suqä quvqeŋqä kimaŋi, maqänä äyä äkimeqiyä!”

11 Ga ämaqä qua iutaŋä mbqä wäuŋuä naqä imäkätqäŋuwä iqua, ämaqä, quwqä yquayä mbqä ipnuwäŋqe, aaŋqä itaŋgi, Bapilonä iinyqä kŋuä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä mapnuwi. 12 Iquauqä yquayi, tiiŋä iquauŋqeyi. Golqä, silpa, ŋŋ hikä äŋguänäŋä iu, wimŋä qeqätqä iu, gquä-yatqä hui mimäuqänäŋä äŋguänäŋä iu, ä yuä qäpaiqä äŋguänäŋä iquau, ä yuä ipisqä iquau, ä yuä häŋesqä, ŋŋ yuä kakä iquau, ä zä eeqänäŋä huitaŋä-huitaŋä jinaŋä-weqä iquayi. Itaŋga, nätmatqä huitaŋä qu eläpenqä iquauqä hiquaŋä itä, ŋŋ zä äŋguänäŋä itä, ä brasi äyäŋqä itä, ainqä änä moquasqänäŋä itä, ŋŋ hikä äŋguänäŋä tqätqäkä-täŋä itä imäkmiŋuwä iquayi. 13 Itaŋga yquayä hui-pqe, inänjqä. Ii nätmatqä huitaŋä-huitaŋä, buayi äwi yätŋqä, aŋi jinaŋä-wetŋqä imäkqeu, itaŋga wainqä, olipqä eqä aowä, ä bretqä imäkätŋqetä. Ga qu bulumäkatä, sipsipqätä, hosi-pqä, ŋŋ kalisi, hosi iqua eyqiyäma äumiŋuwä iquau, wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iqua-pqe, itaŋga ämaqä mäkiu mändi äkittqiyäpu, ätuma äumiŋuwä iquau, inäŋä-täŋuai. Nätmatqä eeqänäŋä ii, mbqä ipŋqe, ämaqä hma etaŋgqeŋqä, äwqä haŋä-iqä mapnuwi.

14 “Nätmatqä si kuapänä äkinyätŋqä ii, eeqänäŋi sitäŋä qäqiqi mäwiqä, kiŋä nämä äwiqiyä. Huyä-quayuŋuä äŋguänäŋä mbqä haqä yämä eŋqä tä, eeqänäŋi hma eqäqe, si aŋgiŋi hiŋuä mäquŋquä da isŋqinyä.”

15 Iŋi, ämaqä, nätmatqä iiŋitä mbqä wäuŋuä imäkäpu, Bapilonä iiyqä suqä iutaŋi mbqä kuapänäŋä-täŋä emitpqä iqua, ii, täŋä-huŋqä quvqe meqaŋgqeŋqä zä wiŋgaŋgi, kŋuä huäqä-huŋqä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä ämepu, iisäŋä qäqi matqäuqä, kiŋä haqä näŋi tqäpnuwi. 16 E ätqäpiyäŋgaŋi, tii tpnuwi.

“Oänä, aŋä-himqä naqä iinyqe, huäqä kiŋä änauŋgiyä! Ii qäkä qäpaiqä äŋguänäŋi äyäutä, yuä häŋesqätä, ipisqätä ämetä, itaŋga iiyqä huiwä iuŋi, golqä, hikä hui mimäuqänäŋä äŋguänäŋä, ä wimŋä aaŋä qeqätqä imäknätŋqeqä. 17 Mbqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, haŋä-iqä ii wimeqaŋganä, qui ae imäkŋgiyä.”
Ga yimbaeu ämitqäŋuwä eeqänäŋä iquau, ämaqä eeqänäŋä yimba iu äqämbu, qua eeqänäŋä iuŋqä äwätqäŋuwä iquau, ŋŋ ämaqä eeqänäŋä yimba iu wäuŋuä itqäŋuwä iquau, ŋŋ mbqä wäuŋuä eqä-pŋä du itqäŋuwä iqua-pqe, Bapilonä ii-säŋä qäqi matqäuqä, kiŋä näŋi ätqäukuwi. 18 Ga kiŋä näŋi ätqäupu, aŋä-himqä iiŋi, tä gaŋgqä suäki hiŋuä äqumbiyi, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätkuwiqä. “Aŋä-himqe, naqänäŋä tqutäŋä asänäŋi, hŋqu hmanjqä.” 19 Ga qu qua hiŋä ämepu, nyuäŋiu äuaquvauqumuatnäpu, kŋuä huäqä-huŋqä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä-täŋä äpmepu, maŋä yäŋänäqŋqä tii tpnuwiqä.
“Oänä, aŋä-himqä naqä iinyqe, huäqä kiŋä änauŋgiyä! Iiyqä nätmatqä kuapänä ämäqumuatqa äpemiŋqetaŋi, yimba eeqänäŋä iquauqä kunuŋua, eqä-huäŋiu ikipu, mbqä kuapänäŋä-täŋä ekuwi. Haŋä-iqä ii wimeqaŋganä, qui ae imäkŋgqeŋqä, huäqä kiŋä änauŋgiyä!”

20 “Qäukuä Goti Hanjuwä Iqunä miqä iquki, haŋä-iqä aŋä-himqä ique i äwimeqeŋqe, äwqä yeeqä iyä! Itaŋga, Goti Iqueqä qokä-apäkä iquendä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäŋqä endowatkqä iquendä, ŋŋ kukŋuä hiŋuä-tqä iquendä, he anä yeeqä ipiyä. Ii quvqä etquetŋqeŋqä, Goti Hanjuwä Iqu ae iwäsäutä, kimaŋi, ävqiyä.”

21 Kukŋuä ii ae ätqaŋga, eŋätqä yäŋänäqŋqä hŋqu, hikä kuä-witqä quqowä qäyqä eŋqä-paŋä, hikä kätanäŋä hŋqu ämetä, eqä-pŋä bu ätnämeqäkqe. I imäkätä, tii ätkqe.

“Nyi imäkqä-paŋä iiŋi, qu aŋä-himqä naqä Bapilonä ii, bi yäŋänäqŋqä tnämeqäqaŋguwäŋga, iwä ämaqe, hiŋuä aŋgiŋi mäquŋquä danä ipnuwiqä. 22 Iiŋä etaŋgi, Bapilonä iiki, gita päsqä, hääwä-tqä, ga äkakä huitaŋä-huitaŋä qŋqä huizi iqua, tqä täkŋä yäpä iŋgisaŋi, äkakä maqŋqä da yäŋqiyä. Ga ämaqä wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkqäŋqä näqŋqä ae ämetqäŋuwä iqua, qu saqä yäpäŋgisaŋi mäpmeqä da ipŋqäuä. Hikä kuä-witqä quqowä qäyqä iqueqä äkakä-pqe, saqä yäpäŋgisa mäwiqä da yäŋqiyä. 23 Hiqi-tä iqueqä we-huŋqe, we makuŋqä da yäŋqiyä. Ga qokä apäkä ämaŋqä kukŋuä ii-pqe, saqä yäpäŋgisa mäwiqä danä yäŋqiyä. Nätmatqä iiŋä iqua, tiiŋä duta kimeŋqiyä. Ämaqä, tqä mbqä wäuŋuä iqä iqua, qua täuŋi, ämaqä naqä, yoqä-täŋä-qua äpmamiŋuwi. Ga si paaqä huitaŋä-huitaŋä imäkätnä, qokä-apäkä qua eeqänäŋä iu qänaknä kipŋqä, quaŋgä äyä ätumiŋi.”

24 Itaŋga, kukŋuä hiŋuä-tqä iquautä, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iutä, ga ämaqä eeqä, quaeu mäkä-huŋqä iqua äpäkkuwitaŋi, haŋä-iqä iqu, Bapilonänä äwiqi.

<- Itkimäkqä 17Itkimäkqä 19 ->