1 Ga nyi hiŋuä aŋgumä äquŋgqe, Sipsipqä Meqä Iqu qoqoŋä Sayonä yätu tqäutaŋgi äquŋgqe. Itaŋga Iqutäŋi, qokä-apäkä 144,000 iqua, Sipsipqä Meqä Iqueqä yoqetä, Iqueqä Kaniqueqä yoqetäŋi, quwqä hipeŋuiu äqämbu anä ätqäumiŋuwi. 2 Itaŋi qäukuä yätutaŋi, hääŋqä äŋguänäŋä hui qäŋgaŋgi äwikqe. Ii eqä naqä hŋqueqä hääŋqätä, qaquvqä naqä hŋqueqä äkakätä, eŋqä-paŋä iiŋä ätätä, ga ämaqä hui gita ätquwä-paŋä iiŋä tqaŋgi äwikqe. 3 Ga qokä-apäkä 144,000 iqua, Goti Hanjuwä Iqueä zä-hawä iqueuätä, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquauätä, ämaqä naqä iquauätä hiŋuä iqi ätqäupu, apqä änyä-häŋä hŋqu ätkuwi. Apqä iqueŋqe, ämaqä huizi iqua-pqe, maqŋqä epnä. Ga ämaqä kuapänäŋä iiŋä iqua, Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä qua täu äpmeŋuwä iuta aŋgi mbqä imakqä iqua, quwqä-quwänä näqŋqä eqäuä. 4 Ämaqä iqua, apäkä iuatä hiqaqä anä äwipu, kiyä imätmäknätqäŋuwä eŋqä-paŋä iiŋä ma, ikikinyäŋä äpmepu, aŋä eeqänäŋä, Sipsipqä Meqä Iqu äwqaŋgqeuŋi, qänaki äwivändätqäŋuwä iquayi. Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä eeqänäŋä qua täuŋiuqä awä iqisa ae mbqä imetä, iŋi qu Iqueqäŋqätä, ä Sipsipqä Meqä Iqueqäŋqätä, qämätaqiyqä pmepŋqä iiŋqe, qu, qu-ganäŋä eŋqä-paŋä itmakqe. 5 Qu kukŋuä quaŋgä matqä ipu, nätmatqä hnjua mimäkqä itqäŋuwä iquaiqä. Oeyqä.

6 Nyi iiŋä äqunmitaŋi, huizi, ynaunjqä huiziqu qäukuä awä iqi äväwa päwqaŋgi äquŋgqe. Iqu kukŋuä äŋguä hea ique-ique pmeqe, qokä-apäkä qua täu äpmeŋuwä iuŋi, kukŋui awä tuätŋqä iquvi. Qua eeqänäŋä iutä, hueqä-himqä eeqänäŋä iutä, ä aŋä-kukŋuä eeqänäŋä iutä, ŋŋ huiwä huitaŋä-huitaŋä iutänyä. 7 Iqu maŋä yäŋänäqŋqä tii ätkqe. “Goti Hanjuwä Iqu, ämaqeuqä suqe kukŋuä tqeuta iwäsäutŋqe, ae ätimäuqiyä. I etaŋgi he Iqueŋqä zä yasämä ipu, Iqueqä yoqe haqeu matnämäupŋqä, qoŋä woktäupiyä. He Goti qäukuiu, quaeu, eqä-pŋiu, itaŋga eqä esquä eeqänäŋä imäkkqä Iqueqä yäpä iqi äpmepu, ‘äŋguiqä’ tpiyä.”

8 Itaŋi ynaunjqä huiziqu, hiŋuiqäŋä ique qänaki äwivändqa äquvepätä, tii ätukqe. “Aŋä-himqä naqänäŋä Bapilonäŋi, qui ae imäkŋgiyä! Aŋä-himqä Bapilonäŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi, wainqä yäŋänäqŋqä vqaŋgi qu änäpu, hiqiiyqä iquwä-pa, kiqä suqä yäŋänäqŋqä iu, huiwä yaŋä hiŋgi imbŋqä iwimäkqeqä. Auä ii qui ae imäkŋgiyä!”

9 Itaŋi ynaunjqä huiziqu, iquaquisaŋä qänaki äwivändqa äquvepätä, maŋä tnäŋä tiiŋä ätukqe. “Ämaqä, naŋuä hiqiyqä iqueä yoqetä, iqueqä ktqetä, haqeu mamäupŋqä qoŋä äwoktäupu, iqueä atäuŋuä iiŋqe, hipeŋuiuŋä-qe, hipaeuŋä-qe, ämapqä iqua, ii iqua wainqä aaŋä huitaŋä di bŋqäuä. 10 Wainqä ii ämbqe, ii Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋiyqä. Itaŋi Goti Iqu wainqä-eqetä, aaŋä eqetä, yuqui-yaqui mimäkqä da yäŋqiyä. Oeyä. Iqu Iqueqä äwqä tnäŋi, eqä-häkä imäŋqeu iquatimeqaŋguti, ga ämaqä iqua, iquauqä ququvqeŋqä ämbŋqänänjqä. Ii ämbqe, Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä iquauä hiŋuä iqisä, Sipsipqä Meqä Iqueä hiŋuä iqisäŋi, ämaqä iqua täŋä-huŋqä ququvqe, tä iutatä, hikä piyaŋä-weqä tä änätŋqä iutatä, mapŋqäuä. 11 Iwä suakä, iquau täŋä-huŋqä e vqä iquesa ätimäuqäqä iqu, iqu äpakä iquäniqeqä. Ga ämaqä naŋuä hiqiyqä iqueŋqätä, iqueqä ktqeŋqätä, qoŋä äwoktäupu, itaŋga iqueqä yoqeta atäuŋuä iiŋqä ämequwä iqua, qu hiunjiŋga, heatqäŋga, hapä pmeqe, mämeqä danä ipnuwä iquayqä.”

12 Itaŋgaŋi suqä iiŋä iqua ätimäuqaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä, Iqueä suqä eeqänäŋi qänaknä ipu, quwqä quuvqä heqiyqe, Jisasi Iquenyqä a äkiqätäuŋuwä iqua, qu yäŋänäqŋqä pmapŋqäŋganji.

13 Itaŋi qäukuä haqä yätutaŋi, nyi maŋä hŋqu tii tqaŋgi äwikqe. “Si tuwaŋuä tii qäyä. ‘Ämaqä, qu Naqä Iqueŋqä quuvqä eqiyäpu, täŋgatati näŋgiŋqä äpäkombnuwä iqua, yeeqä äwinyänä.’ ” Itaŋga Dŋä Äŋguä Iqu-pqe, tii ätkqe. “Ii naqä-qakuiqä. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Quwqä suqä äŋguä imäkmitpqä iqu, qutä anä wäniqetaŋi, quwqä wäuŋuä dŋä huqä itqäŋuwi, huätä ävquatämäupu, hapä pmapnuwiqä.”

14 Iiŋä äqunmitaŋi, huizi, nyi qaquvqä qäpaiqä hŋque, ämaqä ne qua täutaŋä eŋqä-paŋä asänäŋä hŋqu pmetaŋgi äquŋgqe. Iqu iqueqä nyuäŋiuŋi, golqä yŋŋa eŋqä-pa ämäuä, itaŋga iqueqä hipa iuŋi, hionaqä kuä-tävqä aaŋä yanäqŋque a äqätmiŋqe. 15 Itaŋi ynaunjqä huiziqu, Goti Hanjuwä Iqueä aŋita yäpaqäŋgisa ätimäuäqe, ämaqä qaquvqä ique pmetaŋgqä ique, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “Ymisaŋä qua bu eŋqä eeqänäŋi, mmqä ae iqä-qae, ga täŋgaŋi ätävqäŋganjqae,*Itkimäkqä 14:7 tqä hionaqetä täwiyä.” 16 I tquaŋga, ämaqä qaquvqä iu äpmamiŋqä iqu, iqueqä hionaqetä, ymisaŋä ae mmqä itaŋgqä-quau ätäwikqe.

17 Itaŋi eŋätqä huiziqu, hionaqä kuä-tävqä yanäqŋquä a qätqä-qu, Goti Hanjuwä Iqueä aŋä qäukuä haqä yätu ämätnäŋqetaŋi äväma, yäpaqäŋgisa ätimäukqe. 18 Itaŋi eŋätqä asä hŋqu hiqäva-imäkqä ttawiuta äväma äpkqe. Iqu tä iu ämitŋqä yäŋänäqŋqä-täŋä iqueqä. Iqu eŋätqä hionaqä aaŋä yanäqŋquä-täŋä qätätaŋgqä ique, tiiŋä ätukqe. “Wainqä qua bu eŋqä häukui, mmqä ae iqä-qae,†Itkimäkqä 14:7 tqä hionaqä yanäqŋquetä huätä ätävätnä, naqä-hŋqäqinyä mäqumuatiyä.” 19 Iiŋä tquaŋga, ynaunjqä iqu iqueqä hionaqetä, wainqä häukuä mmqe ätävätä, aquvä ämaqäkqe. Itaŋi iqu wainqä häukuä mmqä ätäwikqä ii ämetä, qonjqä ipu, kiqä eqä mapŋqä hikä hovqä naqä ique ätnämäukqe. Hikä hovqä iqu, ii Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋiŋqä ätnä. 20 Qu aŋä-himqä yäpaqäŋgisa ätimäupiyi, wainqä häukui, hikä hovqä ique ätnämäukuwi, qonjqä iqaŋguwäŋga, häŋeqe, hovqä iquesa ätimäwa yäpaqäŋgisa äpäwäkqe. Häŋeqä i äpäwäkqe, ätuwa äpeyätä, ämaqä iuŋi ämäpmuäqänäŋä iiŋi, ii huakä eŋqä-pa, kiŋä haqä nämä‡Jonä iqu hiqŋqä 1,600 äqäkqe. Hiqŋqä iiŋiqua, ii 300 kilomita eŋqä-paŋiqä. äquveqäkqe.

<- Itkimäkqä 13Itkimäkqä 15 ->