Pilimänä iqueŋqä äqäkqe Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi Pilimänä iqu, ämaqä huiziu miqä-qu äpmamiŋqe. Näqŋqä-täŋä iqua, iqu Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä-qu, aŋä-himqä Kolosi iutaŋä etaŋgi kŋuä indqänätqäŋä. Iqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä hŋqu, Pilimänä iqueŋi äväma, aŋä-himqä huiziuŋqä zä äukqe. Iqueqä yoqe, Onesimusi iquvi. Aŋä-himqä iuŋi, iqu Poli ique äwimeqetaŋi, Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä-qu ekqe. Hea iŋgaŋi, Poli iqu guä äpmeqetaŋi, Pilimänä ique hiŋuä qunätŋqä mäwqä imiŋqe. Itaŋgi iqu tuwaŋuä tä äqiyätä, Onesimusi ique ävätä, iqueqä miqä iquenyqä aŋgumä ändowatkqe. Poli iqu Pilimänä ique tiiŋä ätukqe. “Tqä wäuŋuä-kiyqä hiŋgiŋqä tqu äkivämakqä-qe, iquenyqä äkasuwä matqä panä. Täŋgaŋi iqu, Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä äpmeqiyä. Iiŋä etaŋgi si iqueŋi, tqä tuŋgua naqä-qakuä eŋqä-pa, itmayä” ätukqe.
1Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä 1 Tuwaŋuä tä nyi Poli, Kraisi Jisasi Iqueä wäuŋuä imäkätqätaŋgä, guä äkiqiyenjikuwä iqundä, neqä neyämaqä Timoti iqutä, ye Pilimänä iqukiŋqä äväwqatque. Si yeyämaqä kiiŋä äyenyätŋqä eänä, wäuŋuä ye imäkätqäŋuee anä imäkqä iqukiyi. 2 Tuwaŋuä tä, sinyqätä, neqä neyämaqä Apiya iinyqätä, nesä wäuŋuiŋqä mäkä anä iqä äpmeŋqä Akipusi iquenyqätä, itaŋga qokä-apäkä quuvqä heqiyqä saqä aŋiu aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqätä, henyqä äväwqatque. 3 Goti Hanjuwä neqä Apiqutä, itaŋga Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapäsinyä, äwqä haŋuä imbu pmepŋqä emäkqinyä. Poli iqu, Pilimänä iqueqä suqeŋqä yeeqä ikqeŋqä 4 Hea ique-iqueŋi, nyi ŋqä Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätmäŋgaŋi, nyi Pilimänä iqukiŋqä-pqe kŋuä indqänätmä, Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätŋqe. 5 Nyi iiŋä itŋqe, ämaqe qu sinyqe, tiiŋä ändätqäŋuwä iutayi. “Iqu Naqä Jisasi Iquenyqä quuvqä naqä-qakuänäŋä eqiyätä, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iuŋqe kiiŋä äwinyänä.” 6 Nyi tääqä tiiŋä-pqe inä ätätŋqe. “Iqutä, nesä, Jisasi Kraisi Iquenyqä quuvqe anä eqiyätanä, ikämaŋqä itanä äpmeŋunä. Iiŋä dutaŋi, ne nätmatqä huitaŋä-huitaŋä äŋguänäŋä eeqänäŋä, Kraisi Iquesa hiŋginä ämetuŋquä iuŋqe, näqŋqä äŋguänäŋi aaŋä kuapänä mequaniqueqä.” 7 Si Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iuŋqä aaŋä kuapänä äkinyätäqä dutaŋi, quwqä äwqä yäŋänäqŋqä imäkänyuewiyätqäŋnä. Suqä iiŋi, nyi yeeqä inyimäkätä, ŋqä quuvqä heqiyqe yäŋänäqŋqä inyimäkätqäuä. Si ŋqä ymeqä Onesimusi iqueŋi, äŋguänä misŋqä änyiŋgi 8-9 Pilimänä, si ämaqä iiŋä-quki etaŋgŋä-qe, nyi tii imäkmä. Nyi si Kraisi Iqueä yoqeta “Nätmatqä hŋqu imäkiyä” äktätmä, yäŋänäŋqä ktmqä etaŋgqä-qe, qäyä eä. Suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu, ye a äqätäŋueä-qae, nyi qeiqinyä tiiŋä äktmä. Nyi Poli iqunä qoyaŋä eämä, itaŋga guä äkiqiyenjiyätqäŋuwä iqunä inä eämä, yatŋqä äkiyqä. 10 Si ŋqä ymeqä Onesimusi*Yoqä Onesimusi, kiqä quati tiinji, ‘Wäuŋuä yätamäkqä iqä’. iqueŋi, äŋguänä misŋqä änyiŋgi. (Iqu tqä wäuŋuä-kiyqä hiŋgiŋqä-qu qäyä etaŋgi, hŋgisanä äkiyätä, zä täqinyqä äpkqe.) Nyi guä äpmamä imŋi, iqu Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyätŋqänä yätamäkqä vqaŋgä, iqu ŋqä ymeqä naqä-qakuä-qu ekqe. 11 Hiŋuiqänäŋi iqu wäuŋuä yätamäkqä äŋguänäŋi makiyqä imiŋqe. Iŋäqe iqu täŋgaŋi, wäuŋuä saqä iutä, nyaqä täutäŋi, yätamäkqä äŋguänäŋä yeyquänä.12 Nyi iquenyqä qeqä nyimäŋgaŋgqä-qe, täŋgaŋi nyi iqueŋi sinyqä ändowatqä. 13-14 Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqä guä äpmamäŋga, iqu saqä aŋi ämetä, yätamäkqä nyiyätŋqä täqi täqumuatmqä itaŋgqä-qe, si “Ŋŋqä” änä mandqä iqaŋgŋiŋqä, nyi ique, “Täqi pmayä” mätquä itmä, sinyqä aŋgi ändowatqä. Nyi si maŋä yäŋänäqŋqä äktqeŋqä, “Ŋŋqä” dtŋqeŋqä manyiŋqä iqi. Si nyi yätamäkqä nyisŋqeŋqe, tqä äkiŋqä iunä imäktŋqä änyiŋgi.
15 Iqu hea wäŋqäpu pmetŋqä äkivämakqe, kiqä quati, si ique aŋgi itmeqaŋgnä, ga iqu sitä anäŋi, äpakä pmetäniqä diŋqäti, ä änäändi? 16 Täŋgaŋi iqu tqä wäuŋuä-kiyqä hiŋgiŋqä qu eäqä-qe, iqu Jisasi Iquenyqä quuvqe ne eqiyätuŋquä-pa eqiyätäqetaŋi, tatqä-guäka eŋqä-paŋä-qu inä eäqi. Iiŋä iutaŋi nyi iquenyqä kuapänä nyinätqätaŋga, si-pqe iquenyqä aaŋä kuapänä kiŋguäniqe. Iqu tqä wäuŋuä-kiyqä-qu eä, itaŋga Naqä Iqueqä hueqä-himqä iutaŋä tqä-täuä eŋqä-paŋä iiŋä-que äqunätnä, iquenyqe äkinyänä.
17 Iiŋä etaŋgi, si nyiŋqe, “Iqu Kraisi Iqueä wäuŋuä iuŋi, ŋqä-näueqä naqä-qakuä-quvqä” kŋuä indqänäŋi, si nyinyqä yeeqä itnä indmaŋä-paŋi, Onesimusi iqueŋi iiŋä itmatŋqä inyä. 18 Iqu suqä quvqä hui ikitquetä, ä saqä nätmatqä hui mbqä miqä qanyä ämetqeta, iqueä yoqä qiyesqä sätäti, si iqueä yoqe, huätä äkutetnä, nyaqe-mända qiyeqätnä. 19 Tuwaŋuä tä, nyi Poli iqunä ŋqä hipaitä äqiyqä. Nätmatqä iiŋqe, mbqe nyi ktapmniqe. Nyi saqä häŋä-pmeqäŋqä yätamäkqä äkikqeŋqä, ‘si kima nyisŋqeŋqä’ ktmqä etaŋgqä-qe, änä maktqä imä. 20 Ŋqä nyämaqä iquki, nyi sinyqä kŋuä tiiŋä indqänätqäŋä. “Ye quuvqe, Kraisi Naqä Iquenyqä eqiyätqäŋueä-qae, iqu nyiŋi äŋguä inyimäkätä, nyaqä äwqe yäŋänäqŋqä imäkänyuenjiyäŋqiyä.”
21 Nyi sinyqe, “Iqu nyaqä kukŋuiuŋi, hŋgisanä miqä, qänaknä itä, ‘Si iiŋä imäkiyä’ ätquäqä iuŋi ämäwqätäuŋqiyä” näqŋqe iiŋä ämetmä, sinyqä quuvqä eqiyätmä, tuwaŋuä tä i äqiyqä. 22 Nyaqä kukŋuä hŋquququ tiinji. He Goti Iqueŋi tääqä ätquwi, Iqu qätä eyqaŋga, nyi aŋgi emamqŋqänä-qe quuvqä heqmä, “Saqä aŋä iuŋi, nyinyqä hiqŋqä hŋqu, näwi imäkenjiyä” äktqä.
Kukŋuä yäpakiyi 23 Epaplasi iqu, qäquye Kraisi Jisasi Iqueä wäuŋuä imäkätqätaŋgue, guä äkiqiyäuäyaikuwä, nyitä täqi anä äpmeŋueä iqu, “Nyi sinyqe, hui mimäuqä iŋänä” äktqi. 24 Itaŋga ämaqä nyitä täqi wäuŋuä anä ituŋquä iqua, Makä ique, Alistakusi ique, Demasi ique, itaŋga Lukä ique, iqua-pqe asä e inä äktqä. 25 Neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqe, hesä inä witätŋqe.
- a Yoqä Onesimusi, kiqä quati tiinji, ‘Wäuŋuä yätamäkqä iqä’.
12 Nyi iquenyqä qeqä nyimäŋgaŋgqä-qe, täŋgaŋi nyi iqueŋi sinyqä ändowatqä. 13-14 Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqä guä äpmamäŋga, iqu saqä aŋi ämetä, yätamäkqä nyiyätŋqä täqi täqumuatmqä itaŋgqä-qe, si “Ŋŋqä” änä mandqä iqaŋgŋiŋqä, nyi ique, “Täqi pmayä” mätquä itmä, sinyqä aŋgi ändowatqä. Nyi si maŋä yäŋänäqŋqä äktqeŋqä, “Ŋŋqä” dtŋqeŋqä manyiŋqä iqi. Si nyi yätamäkqä nyisŋqeŋqe, tqä äkiŋqä iunä imäktŋqä änyiŋgi.
15 Iqu hea wäŋqäpu pmetŋqä äkivämakqe, kiqä quati, si ique aŋgi itmeqaŋgnä, ga iqu sitä anäŋi, äpakä pmetäniqä diŋqäti, ä änäändi? 16 Täŋgaŋi iqu tqä wäuŋuä-kiyqä hiŋgiŋqä qu eäqä-qe, iqu Jisasi Iquenyqä quuvqe ne eqiyätuŋquä-pa eqiyätäqetaŋi, tatqä-guäka eŋqä-paŋä-qu inä eäqi. Iiŋä iutaŋi nyi iquenyqä kuapänä nyinätqätaŋga, si-pqe iquenyqä aaŋä kuapänä kiŋguäniqe. Iqu tqä wäuŋuä-kiyqä-qu eä, itaŋga Naqä Iqueqä hueqä-himqä iutaŋä tqä-täuä eŋqä-paŋä iiŋä-que äqunätnä, iquenyqe äkinyänä.
17 Iiŋä etaŋgi, si nyiŋqe, “Iqu Kraisi Iqueä wäuŋuä iuŋi, ŋqä-näueqä naqä-qakuä-quvqä” kŋuä indqänäŋi, si nyinyqä yeeqä itnä indmaŋä-paŋi, Onesimusi iqueŋi iiŋä itmatŋqä inyä. 18 Iqu suqä quvqä hui ikitquetä, ä saqä nätmatqä hui mbqä miqä qanyä ämetqeta, iqueä yoqä qiyesqä sätäti, si iqueä yoqe, huätä äkutetnä, nyaqe-mända qiyeqätnä. 19 Tuwaŋuä tä, nyi Poli iqunä ŋqä hipaitä äqiyqä. Nätmatqä iiŋqe, mbqe nyi ktapmniqe. Nyi saqä häŋä-pmeqäŋqä yätamäkqä äkikqeŋqä, ‘si kima nyisŋqeŋqä’ ktmqä etaŋgqä-qe, änä maktqä imä. 20 Ŋqä nyämaqä iquki, nyi sinyqä kŋuä tiiŋä indqänätqäŋä. “Ye quuvqe, Kraisi Naqä Iquenyqä eqiyätqäŋueä-qae, iqu nyiŋi äŋguä inyimäkätä, nyaqä äwqe yäŋänäqŋqä imäkänyuenjiyäŋqiyä.”
21 Nyi sinyqe, “Iqu nyaqä kukŋuiuŋi, hŋgisanä miqä, qänaknä itä, ‘Si iiŋä imäkiyä’ ätquäqä iuŋi ämäwqätäuŋqiyä” näqŋqe iiŋä ämetmä, sinyqä quuvqä eqiyätmä, tuwaŋuä tä i äqiyqä. 22 Nyaqä kukŋuä hŋquququ tiinji. He Goti Iqueŋi tääqä ätquwi, Iqu qätä eyqaŋga, nyi aŋgi emamqŋqänä-qe quuvqä heqmä, “Saqä aŋä iuŋi, nyinyqä hiqŋqä hŋqu, näwi imäkenjiyä” äktqä.
- a Yoqä Onesimusi, kiqä quati tiinji, ‘Wäuŋuä yätamäkqä iqä’.