2 Hiunji kiŋganäŋä iqueuä zi-hiŋuä matqä, mäptqä ti eumäuqaŋgaŋi, apäkä iua, Jisasi Ique pŋqä ekqeuŋqä äwäpiyäŋgaŋi, tii ätŋguwi. 3 “Ne Jisasi Iqu hikä hovqä äwiŋqä iqueqä hikä qŋqaŋä äptänäŋqe, huaqä-huaqä ämitä nauteyätŋqe, tqukä?” 4 E äwäpiyä iunda hiŋuä äqunäukuwi, hikä iiŋä iqu, kätanäŋä qäyä hitaŋgqä-qe, qŋqaŋä mäpmäwänätaŋgi äquŋguwi. 5 Itaŋga apäkä iua, Jisasi Ique pŋqä ekqä yämä äpaquväpiyäŋgaŋi, hikŋä gquä qäpaiqä hämänänäŋä imäkŋqä hŋqu, hipa ämuaŋgisa pmetaŋgi äqumbiyi, iŋgaŋi iua miiqä yäŋä ipu, äwäwa ikuwi.
6 I iqaŋguwäŋga, iqu iuauŋi, “He yäuŋuä miqä pampiyä” ätukqe. “He Jisasi Nasäretqätaŋä, zä-huätati äuequwä Iquenyqä hiŋuäŋqä äpqäuä. Iqu ae ävauqäqe. Hiŋuä qumbiyä! Äwäteqä täqiŋi, aaŋqä suänä. 7 Iiŋä-qae, he äwäpu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau, (Pitä ique qäsä), tii tupiyä. ‘Iqu qua Galiliŋqä hiŋuiqä wäŋqiyä. Iqu ae etkqä-pa, he Ique iqi qumbŋqäuä’ tupiyä” ätukqe.
8 Iŋgaŋi apäkä iua zä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä wiŋgaŋga, ämaqä pŋqä wiqeuta yäpaqä mäŋgisa ätimäupiyi, iqisaŋi zä äväma äukuwi. Iua äwäpiyäŋgaŋi, zä yqänä iqäwäpu, ämaqeuŋi mätquä ikuwi.
17-18 Ämaqä quuvqä eqiyquwä iqua, wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä tiiŋi imäkäpnuwi. Nyaqä yoqeta, dŋä quvqä huätä ändowatpnuwi. Iqua kukŋuä änyä-häŋi ätpnuwi. Quwqä hipaitä qämakä a ämaqätpnuwi. Eqä quvqä ämbqe, qui mäwimäkqä yäniqe. Itaŋga ämaqä täŋä-yaqä witaŋgpqeuŋi, hipae haqeqi äwiyquwi, äŋguä imämbnuwiqä” ätukqe.
- b Pipa Grikä pmeqeuqä kukŋuä iu äqänäŋqä huiuŋi, kukŋuä hiqŋqä 9 iuta 20 buŋqe, maqŋqä eänä. Näqŋqä-täŋä kuapänäŋi, Makä iqu maqiyqä ikqeŋqä kŋuä indqänätqäŋä.
- c Lukä 24:13-35
- ~4~ Matiu 28:16-20; Lukä 24:36-49; Jonä 20:19-23
*16:17-18 Lukä 24:50-53, Wäuŋuiŋqä 1:9-12
*^ Matiu 28:1-15; Lukä 24:1-12; Jonä 20:1-18