1 Iŋgaŋi Jisasi Iqu qokä-apäkä iquautä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquautä, kukŋuä awä tiiŋä ätukqe. 2 “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä yoqä naqä ämapu, suqä Mosisi iqu ätkqeŋqä näqŋqä äyä etapätqäŋäuä. 3 Iiŋiŋqe, kukŋuä eeqänäŋi qu he hitqaŋgpqe, he qätä äwiyäpu qänaknä iqäpŋqeqä. Iŋäqe qu kukŋuinä kuapänä ätäpu, iquauqä-quwäŋi qänaknä miqä-qua etaŋgi, suqä qu imäkquwi, he qänaknä miqä iqäpŋqeqä. 4 Quwqä suqe, ktqä tii eŋqä-paŋiqä. Nätmatqä hui aquvä äqiyäpu, qa eŋqä-ma maŋguä ämanyuäpu, ämaqä iquau haŋä-iqä ävätqäŋäuä. Iŋäqe iquauqä-quwäŋi, ämaqä haŋä-iqä metaŋguwä iquauŋi, yätamäkqä mävqä-quaiqä. 5 Suqä eeqänäŋä qu imäkätqäŋuwi, ii ämaqe qu hiŋuä äqumbu yoqä naqä wipŋqä iiyqä. Qu tääqä tpŋqä ipiyäŋgaŋi, wäpiqä-qatäwä, naqänäŋä imäkmbŋqäuä. Itaŋi qu Goti Iquenyqä qänaknä iqä iquaiqä motquapŋqä iiŋqe, quwqä gquä quäuqä maŋä iuŋi, ttiŋuä-täŋä quäuqe imäkmbŋqäuä. 6 Ymisaŋä naqä imäkqäŋgaŋi, aŋä äŋguäqinyä pmapŋqä winyäŋqiyä. Aŋä aquväqŋqä iuŋä-pqe, zä-hawä äŋguänäŋä iqinyä pmapŋqä winyäŋqiyä. 7 Ququawä aquväqŋqä iu pmetaŋguwäŋga, ämaqe iquauŋi, ‘hiunjiŋganjqä’ tupŋqätä, ‘Ämotqueqä naqä iqukiyä’ tupŋqätä, winyäŋqiyä.

8 Iŋäqe hiyaqä Ämetqueqä Naqe, Hŋqunänjqä. Ga he hiŋguiqueŋqä hiuänjqä. Iutaŋi, he hŋqunä-hŋqunäŋi, huiziqua, ‘Si ämotqueqä naqä iqukiyqä’ ktpŋqä iiŋqe, hiŋuinä mäquŋquä isŋqeqä. Oeyä. 9 Itaŋga hiqä Hiniqu Hŋqunä eä, qäukuä yätu äyä äpmenä. Iutaŋi, he ämaqä qua täutaŋä hŋque, ‘Apä-qä’ mätquä pambiyä. 10 Ga heqä näqŋqä etapqe, Kiuänäŋä Hŋqunänjqä. Ii Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqeu ämitŋqä atäuŋuä ikqä Iquvqä. Iutaŋi he hŋqunä-hŋqunäŋi, huiziqua, ‘Näqŋqä nätapqä iqukiyqä’ ktpŋqä iiŋqe, hiŋuinä mäquŋquä isŋqeqä. 11 Hesaŋä ämaequtäuŋqä iqu, hiqä wäuŋuä emäkiyqä pmeniqeqä. 12 Ämaqä hŋqu iqueqä yoqe haqeqä mamäŋgaŋgutqe, Goti Iqu iqueŋi mändi kittqiyäŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqu iqueqä yoqe mändi äkittqäŋgqe, Goti Iqu iqueqä yoqe yäänä imäkäŋqiyä” ätukqe.

13-14 “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Ämaqe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqeuŋqä yäpä iŋgisa peyqeŋqe, he hoptäwä äyä ävätqäŋäuä. He hiqä-hiuäŋi yäpä iŋgisa mäyqä ipu, ämaqä yäpä iŋgisa yanä-tpu iqaŋguwä iquauŋi, hoptäwä äyä ävätqäŋäuä.‡Näqŋqä-täŋä hŋqua tii ätätqäŋä. Täqiŋi Matiu iqu tiiŋä-pqä äqäkqe. “He kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, haŋä-iqe täŋqe emeŋqiyä. He wopqä ipu, kukŋuinä tquenjqä. Iŋi he apäqŋqä iquauŋi, quaŋgä ätuäpu, quwqä aŋi quwä mapŋqäuä. He wopqä ipu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqe, quäuqä tquäpŋqäuä. Iiŋiŋqä, hiqä haŋä-iqe, ämaqä huizi iquauqe ämäwqätäuniqeqä.” Makä 12:40 itaŋga Lukä 20:47 asänäŋi ätä äqänänä.

15 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Ämaqä yäpaqäŋgisaŋä hŋqu, iqueqä kŋuä äkunmäknätä, Israitqä iqune Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäutuŋquä-pa mamäutŋqä iiŋqe, he eqä-huäŋä ätäutqutäŋqä iutä, qua hituŋuä äwitqutäŋqä iutä, qaŋä ikiquenjqä. He iiŋi äŋguänä imäkpiyä-qe, hŋqu kŋuä kunmäkŋgaŋgutqäŋgaŋi, he iqueqä suqä quvqe, hiqeuŋi ämäwqätäutŋqä iwimäkätqäŋäuä. Iŋi iqu-pqä tä maisquä iuŋqä wäŋqiyä.

16 He hiŋuä pisqä eäpu, huiziu hänaqä motquapŋqä itqäŋuwä-paŋuenji. He tiiŋä ätätqäŋuwitaŋi, haŋä-iqe emeŋqiyä. ‘Ämaqä hŋqu, “Iiŋä-iiŋä imäkmqänä” ätätäqäŋgaŋi, kukŋui naqä-qakuiqä tqe motquetŋqe, hiqäva-imäkqä aŋä iuŋqänä ätätqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqeqä. Iŋäqe iqu golqä hiqäva-imäkqä aŋiu äwiŋqeŋqä ätätqe, iqu iiŋä ätätqä-pa imäkäŋqiyä’ ätätqäŋäuä.§Ämaqä iŋga äpmamiŋuwä iqua, kŋuä tii indqänmiŋuwi. Nyi ämaqä äŋguänäŋä hŋqueqä yoqä-qe, nätmatqä äŋguänäŋä hŋquŋä-qe, qäsä tmqe, nyi suqä iquesa nyaqä kukŋui yäŋänäqŋqä imäkmä. Hipru 6:16 17 He hiŋuä pisqä qämä-qämä iqä-quenjqä. Golqä hiqäva-imäkqä aŋä iu äwiŋqä ii, hänaqä äkiutaŋgä, Goti Iqueqänä ätimäuqeuä? Ii, Iqueqä aŋä iutaŋiqä. Iutaŋi, Iqueqä hiŋuiqiŋi, nätmatqä kiŋganäŋi, äsqukä? Ii golqetanä, ä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋitanä? Ii Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋiyqä. 18 Ga he tiiŋä-pqä ätätqäŋäuä. ‘Ämaqä hŋqu “Iiŋä-iiŋä imäkmqänä” ätätäqäŋgaŋi, kukŋui naqä-qakuiqä tqe, ämotquetŋqe, hiqäva-qäyqä ttawiŋqänä ätätqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqeqä. Iŋäqe, iqu naŋuä hiqäva-qäyqä ttawä haqeuŋiŋqä ätätqe, iqu iiŋä ätätqä-pa imäkäŋqiyä’ ätätqäŋäuä. 19 He hiŋuä pisqä-quenjqä. Naŋuä hiqäva-imäkqäŋqä ii, hänaqä äkiutaŋgä, Goti Iqueqänä etŋqeuä? Ii Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva-qäyqä ttawä iutanänjqä. Iutaŋi, Goti Iqueqä hiŋuiqiŋi, nätmatqä kiŋganäŋi äsqukä? Ii naŋuitanä, ä hiqäva-qäyqä ttawitanä? Ii ttawiyqä. 20 Iiŋiŋqe, ämaqä, kukŋuä naqä-qakuiqä motquetŋqä, hiqäva-qäyqä ttawiŋqä ätätqä iqu, iqu hiqäva-qäyqä ttawiŋqätä, nätmatqä eeqänäŋä haqeqi äwiŋqä iŋqätä, ätqiyä. 21 Itaŋga ämaqä, kukŋuä naqä-qakuiqä motquetŋqä, hiqäva-imäkqä aŋiŋqä ätätqä iqu, iqu aŋä iqueŋqätä, Goti aŋä iu äpmeŋqä Iqueŋqätä ätqiyä. 22 Itaŋi ämaqä, kukŋuä naqä-qakuiqä motquetŋqä qäukuä yätuŋqä ätätqä iqu, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawiŋqätä, itaŋga Goti iu äpmeŋqä Iquenyqätä ätqiyä.

23 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He kukŋuä-suqä hŋqueŋqä*Kukŋuä-suqä 14:23 kŋuä indqänäpu, iwuneqätä, kuämiqätä, itaŋga andŋätä ämepu, iwäsäupu 10 imäkäpu, hŋqu Goti Hanjuwä Ique ävätqäŋuwiqä. I etaŋgi kukŋuä-suqä iutaŋä naqänäŋä, suqä wäŋqä iiŋä iqueŋi ämäwqätäuŋqä tiiŋä iquauŋi, he tuwä wiyquenjqä. Suqä ämaqä qäyunä itqueqetä, ämaqeuŋqä qeqä imäŋqetä, Goti Iquenyqä quuvqä hämänänä wiyqä itäŋi, he mimäkqä itqäŋuwiqä. Äŋguänäŋi, tiiŋiqä. Suqä he hiqä nätmatqä iwäsäupu, hŋqu Goti Ique vqe mävquatämäuqä ipu, suqä iquauŋä-pqe qänaknä iqaŋgpqe, ii äŋguä wäŋqiyä. 24 He ämaqä hiŋuä pisqä qäyä etaŋgi, huiziquau hänaqä motquapŋqä itqäŋuwä iquenä, he tiiŋä-quenjqä. Ämaqä hŋqu quinaŋuä meqä isua waŋä iu witaŋguti, hiŋuä äqunätä huätä ämatnämäutŋqä-qe, kametqä waŋä iu äwiŋqe, hiŋuä mäquŋquä, eqetä eeqänä äŋguneqäqä-paŋä-quenjqä.

25 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Eqä-häkitä, hevqetä haqäŋgisaŋi asŋä äŋguänä äqiyäpiyä-qe, ymisaŋä wiqä iŋgisaŋi, suqä quwä meqetä, kŋuä hiqä-hiuäŋqänä indqäŋqetäŋi, maŋguä äyä imäkätqäŋäuä. 26 Si Parisi hiŋuä pisqä-qukiyqä. Kiŋganäŋi, si eqä-häkä yäpä iŋgisaŋi asŋä äŋguänä qäyqaŋgtqe, ga haqäŋgisaŋä-pqe asä iiŋä timäutŋqeqä.

27 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He ämaqä qua äptepqä haqäŋgisaŋi, qätäqua äqiyequwä-paŋuenjqä. Qua äptepqä yäpaqä iŋgisaŋi, aaŋä äŋguänäŋä äqunätŋä-qe, yäpä iŋgisaŋi ämaqä pizqä iquauqä yäŋitä, nätmatqä kiyä mätqä eeqänäŋitä witaŋgi qundŋqinyä. 28 He-pqe asä iiŋä-quenjqä. Ämaqä iqua, hiyaqä huiwi hiŋuä eqänäpiyi, qu he ämaqä jänäŋuayqä kŋuä indqänätqätaŋguwä-qe, hiqä yäpä iŋgisaŋi suqä wopqä ipu kukŋuinä tqetä, suqä hŋgisa mamäuqetäŋi, kuapänä emnänä.

29 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He hiŋuä-tqä qäŋganä äpäkoŋguwä iquauqä yäŋä qua äptekuwiu änyä-häŋä imäkäpu, itaŋga ämaqä jänänäŋä iqua qua äptekuwä iuŋi ätnäŋä imäkäpu äŋguänä imäkquenjqä. 30 He iiŋä imäkäpu tiiŋä ätätqäŋäuä. ‘Ne atqä-awäkatä anä pmeqä-säpi, qu hiŋuä-tqä iquau pizqä päkpŋqe, yätamäkqä mävqä iquaniŋgä’ ätätqäŋäuä. 31 Kukŋuä iiŋä ätätqäŋuwi, hiqä-hiuä tiiŋä äyä ämänätqueqäuä. He hiŋuä-tqä iquau pizqä äpäkkuwä iutaŋä ymeqä hueqä-himqä iquenjqä. 32 I etaŋgi hiqä tawäka suqä quvqä imäkqätaŋuenjqae, he-pqe imäkqa qae upiyä. 33 He qämakä quvqä iqua eämakuwänäŋä iquenjqä. Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä ämetätqäŋgaŋi, he äänä mäwqätäupnuwäŋqäwä? Oeyä! He tä maisquä iuŋqä upnuwiqä. 34 Iiŋiŋqe, he qätä nyipiyä. Nyi hiŋuä-tqä hŋquautä, ämaqä kŋuä äŋguä-täŋä hŋquautä, itaŋga ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋquautäŋi, henyŋqä dowatmqänä. Itaŋgi he hŋquauŋi pizqä äpäsäpu, zä-huätatä huepnuwiqä. Itaŋga hŋquauŋi aŋä aquväqŋqä iuŋi täuatätäu ipu, aŋä-himqä hŋqueŋqä päsäwatpnuwiqä. 35 Iiŋä etaŋgi qu ämaqä jänäŋä iquauŋi, qua täu pizqä äpäkka äpmiŋuwä iquauqä suqä quvqe, he kima eeqänäŋi ämapŋqäuä. Epo iquesa äpäsipäqäkaŋi, yäpaki Beläkiya iqueqä hikŋä Sakätiyasi ique äpäsätqutukuwiqä. He Sakätiyasi ique äpäkkuwi, hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi, hiqäva-imäkqä ttawä iutä, hiqŋqä Goti Hanjuwä Iqunä pmeqä iutä, awä iqi äpäkkuwiqä. 36 Nyi heŋi naqä-qakuä etqänä. Suqä quvqä eeqänäŋä iiŋqe, kiqä kimaŋi haŋä-iqe, qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwi ämapŋqäuä.

37 Jerusälemä iquenyä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä henyŋqä dowatqaŋgqä iquauŋi, hikä pizqä päsquenjqä. Hea kuapänäŋä iuŋi, Nyi heyaqä ymeqä iquauŋi, kukutakisqä kiqä meqä itmetä hikuwä yäpä iqi ämäqumuatetŋqä-pa, naqä hmbinyä i mäqumuatemätmä iqa äpätŋqeqä. Iiŋä etaŋgqä-qe, he iiŋqe maeŋqä enä. 38 Qätä nyipiyä. Goti Hanjuwä Iqu heyaqä aŋi ae ävämeqaŋga, aaŋqä hiäniqeqä. 39 Itaŋga Nyi he tiiŋä etqänä. Täŋgata tiiŋi, he hiŋuä maŋqäŋqä ipŋqäuä. Qänakndaŋi he kukŋui, ‘Ämaqä, Goti Naqä Iqueqä kukŋuä awä tuätŋqä pätqätaŋgqä Iqueŋi, Goti Iqu äŋgui iwimäkäŋqiyä’†Apqä Bukä 118:26 ätpqäŋgaŋi, he aŋgi hiŋuä ŋqämbnuwiqä” ätukqe.

<- Matiu 22Matiu 24 ->