Matiu 11

Jonä asŋä-qäyqä iqu, yatŋqä äwikqeŋqä*

1 Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 12 iquauŋi kukŋuä ii ae ämotqueqe, Iqu iqiŋi äväma, aŋä-himqä huizi, qua Galili iu äwiŋqä iu, ämaqeu ämotquetä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui awä ätuäkämiŋqe.

2 Jonä iqu guä kiqiyäueqä aŋiu äpmeqäŋgaŋi, iqu wäuŋuä eeqänäŋi Kraisi Iqu imäkqaŋgqeŋqä qätä äwiyäqe, iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqu, Jisasi Ique yatŋqä wiyŋqä ändowatkqe. 3 Iquaqu Ique äwimayi, yatŋqä tiiŋä äwikiyi. “Qu ‘Kraisi Iqu äpäŋqiyä’†Matiu 3:1-12; Malakai 3:1 ätätqäŋuwi, Si Qäqukitanä, ä hŋquenyqä hiŋuä inä äqänanä pmetuŋqutanä?”

4 Jisasi Iqu kimaŋi, iquaqui tiiŋä ätukqe. “Qe nätmatqä hiŋuä äqunäsinyä qätä äwiyäŋiyiŋqe, äwäsinyä Jonä ique awä tiiŋä suinyqä. 5 ‘Ämaqä hiŋuä pisqä iqua, hiŋuä äŋguä äqäŋgäuä. Yukä quvqä iqua, qaŋä äŋguä äwqäuä. Wänyimäŋqä-täŋä iqua, äŋguä imäŋgäuä. Qätä äyqä iqua, qätä äwiyqäuä. Ae äpäkoŋguwä iqua, aŋgi ävauqäuä. Nätmatqä maeqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äŋgui qätä äwiyqäuä.’‡Asayä 35:5-6 6 Ämaqe, qu Nyi imäkqaŋgqeŋqä kŋuä indqänäpiyä iqua, quwqä quuvqä heqiyqe qui mimäkŋqä iqaŋgutqe, qu aquvänä ipŋqäuä” ätukqe.

Jisasi Iqu, Jonä iqueŋqä ätukqeŋqä§

7 Jonä iqueqä ämaqä iquaqu ae uwqaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu qokä-apäkä iuŋi, Jonä iquenyqä tii ätukqe. “He aŋä avqŋqä duŋqe, squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? Qoä-qamqä yuŋuä miqaŋgqe qumbŋqä äukuwätanä? Oeyä. 8 Squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? He ämaqä qäkä äŋguänäŋä yäuqä pmetaŋgqä hŋque hiŋuä qumbŋqä äukuwätanä? Oeyä. Ämaqä qäkä äŋguä äyäuŋuwä iqua, ämiqä naqä iqueqä aŋä du pmetpŋqäuä. 9 He squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? Ämaqä hiŋuä-tqä hŋque hiŋuä qumbŋqä äukuwätanä? Ŋŋqä. Iiŋä sätäti, Nyi tiiŋä etqänä. Iqu, Goti Hanjuwä Iqueuä hiŋuä-tqä huizi iquauŋi ämäwqätäunä” ätukqe. 10 “Bukä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋui tii ätä äqänänä.

‘Qätä wipiyä. Ämaqä Nyaqä kukŋuä ämapqä hŋque, Si hiŋuiqä kimetŋqä ändowatqänä. Sinyqä hänaqä näwinyä imäuetŋqänänyä,’ ätä äqänänä.*

Kukŋuä ii, ämaqä tätquenyqä ätqiyä. 11 Itaŋgi Nyi he naqä-qakuä tiiŋä etqänä. Ämaqä eeqänäŋä iutaŋi, Jonä asŋä-qäyqä ique ämäwqätäutŋqe, aaŋqeqä. Iŋäqe Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä yäpakä quvqä äpmeŋqä iqu, Jonä iqueŋi ämäwqätäunä” ätukqe.

12 “Jonä asŋä-qäyqä iqu kukŋuä awä ätumiŋqäŋgaŋi, ämaqä yäŋänäqŋqä-täŋä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iu paqupŋqeŋqe, qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä ipŋqä ipäqäkuwi. Täŋgaŋi qu wäuŋuä iiŋi yqänä imäkäpu, Goti Iqueqä miqeuŋi haŋä-iqä kuapänä ävätqäŋäuä. 13 Jonä iqu ätimäukqäŋgaŋqe, ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqe, qu bukä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiutatä, Mosisi iqu kukŋuä-suqeŋqä äqäkqeutatä ämamiŋuwiqä. 14 Goti Iqueqä bukä iuŋi, ‘Hiŋuä-tqä Laisa iqu äpäŋqiyä’ ätätä äqänäŋqe,†Malakai 4:5 ii Jonä iquenyqänä äqänänä. He Nyaqä kukŋuä iiŋqe, quuvqä heqäpŋqäpiyä, maeqiyqä ipŋqäpiyä? 15 He qätä-täŋuenä epiyi, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.

16 “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iuŋqe, Nyi änäänyä tmqäwä? Tiiŋuaiqä. Ymeqä ququawä aquväqŋqä iu quamä äpmapu, ymeqä huizi iquauŋqä tääqä tiiŋä ätätqäŋuwä-paŋä-quaiqä. 17 ‘Ne henyqä hääwä qäyä ätqaŋgu, he himnuŋuä miqä iquwiqä. Ne pmapqä qäyä iqaŋgu, he kŋuä maqiyqä iquwiqä’ ätätqäŋuwiqä. Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iqua, qu ymeqä tqua eŋqä-paŋä eäpu, suqä äsque-äsqueŋqä mäwiŋgaŋgiyi. 18 Jonä asŋä-qäyqä iqu äpäqetaŋi, buayä änätä, wainqä-eqä maŋqä iqaŋga, qu ‘Dŋä quvqä-täŋä-queqä’ äyä ätkuwiqä. 19 Iŋäqe Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpäqetaŋi, buayätä eqätä gaŋgqäŋga, qu tii ätqäuä. ‘Ämaqä buayä eqä yaqäpiqä itä änätä, wainqä-eqä kuapä ŋqueqä. Itaŋga ämaqä mbqä motauqä iquauqätä, suqä quvqä imäkqä iquauqätä näueqä-queqä’ inä ätqäuä. Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquauqä wäuŋui, tiiŋä motquapnä. Iqueqä kŋuä indqäŋqe, ii aaŋä naqä-qakuiqä” ätukqe.

Ämaqä, quwqä suqä quvqeŋqä mävquatämäuqä iquauqä haŋä-iqeŋqä‡

20 I ätuäqetaŋi, Iqu ämaqä aŋä-himqä hui-huiu äpmeŋuwä iquauŋi, äkasuwä ätukqe. Aŋä-himqä iuŋi, Iqu wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä di kuapänä qäyä imäkqaŋgi, quwqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe mävquatämäuqä imiŋuwi. 21 Iquauŋi Iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä Kolasinä pmeqä iquendä, Betsaitä pmeqä iquendä, hiqä haŋä-iqeŋqe, Nyi ‘Oänä’ etqänä. Tiiŋä etaŋgiyä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä-paŋi, ämaqä hŋqu Tayä pmeqä iquauätä, Saitonä pmeqä iquauätä awä iqisa imäkqä-säpi, qu qäŋganä tiiŋi ae pmeqäpniŋgä. Quwqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ävquatämäupiyitaŋi, huäqä-huŋqä qäki ämäyäupu, tä wätakiu ae pmeqäpniŋgä. 22 Iiŋiŋqe Nyi he etqänä. Hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuqä suqä iwäsäuniŋqä atäuŋuä ikqeuŋi, heyaqä haŋä-iqe, Tayä pmeqä iquauqätä, Saitonä pmeqä iquauqätäŋi, ämäwqätäuniqeqä. 23 Itaŋga Kapänamä pmeqä iquenyä, Goti Iqu heŋi, qäukuä haqä yätuŋqä etma yäniqätanä? Oeyä, Iqu he ämaqä pizqä iquauqä aŋä buŋqä endowatäniqeqä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä eŋqä-paŋi, ämaqä hŋqu Sotomä pmeqä iquauä awä iqisa imäkqä-säpi, aŋä-himqä iqu yqänä witäninjqä. 24 Iiŋä etaŋgi hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuqä suqä iwäsäuniŋqä atäuŋuä ikqeuŋi, heyaqä haŋä-iqe Sotomä pmeqä iquauqeuŋi ämäwqätäuniqeqä” ätukqe.

Hapä pmeqe, Jisasi Iquesanji

25 Iŋgaŋi, Iqu tii ätukqe. “Apä, Qäukuitä Quaetä Miqä Iquki, ämaqä näqŋqä kŋuä-täŋä iquauŋqä si nätmatqä tä zä äkittqiyeŋä-qe, ymeqä däŋä-sua eŋqä-pa äyä ämotquenyä. Si e imäkqaŋgnä, Nyi ‘äŋguiqä’ äktqänä. 26 Auä, Apä, Si Tqä-täuä yeeqä imäkndŋqä diŋqä, imäkŋiqä” ätukqe.

27 Tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ŋqä Apiqu nätmatqä eeqänäŋi, Ŋqä hipa täu änjiyqeqä. Ämaqe, Ymeqä Iquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Apiqunänjqä. Ämaqe, Apiquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Ymeqä Iqutä, ämaqä Ymeqä Iqu ämotquetŋqä iquatänä, Apiquenyqä näqŋqä eäŋäuä” ätukqe.§Lukä 10:21-22

28 “Ämaqä wäuŋuä tnäŋä ipu, haŋä-iqä ämepu, huiwä haŋuä enyätŋqä iquenä, he eeqänäŋuenä hapä hitapmqä Nyinyqä ppiyä. 29 Nyi Ŋqä-näuä äkittqänätmä, ämaqeuŋi haŋuä itquetŋqe. Iŋi, bulumäka iqua nätmatqä eyqiyämapŋqä, zä quavqä hiŋuä-qo iu guä ämäsäutqäŋuwä-paŋä iiŋi, he Nyaqä yäpä iqi äpmapu, Nyita näqŋqä meqäpŋqeqä. Itaŋga he haŋä-iqä naqänäŋä mämeqä, hapä pmepŋqäuä. 30 Kukŋuä Nyi etmqe, haŋä-iqä naqä manä, he qeiqinyäŋä mapŋqäuä” ätukqe.

<- Matiu 10 Matiu 12 ->