20
Jisasi Ique, “Yoqä naqe, äŋgisa ämeŋäwä?” ätukuwiŋqä
* 1-2 Hiunji hŋqueŋi Jisasi Iqu, qokä-apäkä iquau hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi näqŋqä ävätä, kukŋuä we-huŋqä-täŋiŋqä awä tuätqätaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, ämaqä naqä iquatä, Ique äwimapiyi, “Ne natiyä. Wäuŋuä Si imäkätqäŋiŋqe, yoqä naqä äŋgisa ämeŋäwä? ‘Si ii imäktŋqe’ tqu äktkqäwä?” ätukuwi.
3 Qu yatŋqä ii vqaŋguwäŋga, Iqu kimaŋi, “Nyi-pqe, he kima dpŋqä, yatŋqä inä emqe. 4 Jonä asŋä-qäyqä iqu wäuŋuä imäkmiŋqe, yoqä naqe, qäukuä haqä yätuta ämakqäta, ä ämaqä iquauta ämakqätanä?” ätukqe.
5 Iqu kima ii tquaŋga, iqua, “Ne ‘Qäukuä haqä yätutaŋiqä’ tquaŋguatqe, Iqu tiiŋä natäŋqiyä. ‘He iquenyqä quuvqä maeqiyqe, suŋqä itqäŋuwäwä?’ 6 Itaŋga ne, ‘Ämaqä iquautaŋiqä’ tquaŋguatqe, ämaqä eeqänäŋä iqua, ‘Jonä iqu hiŋuä-tqä-queqä’ näqŋqä yäŋänäqŋqä ämapiyitaŋi, hikä napäkpŋqäuä” ätŋguwi. 7 E ätmbiyitaŋi, Jisasi Iqueŋi, “Ne maqŋqeqä. Iqu äŋgisa ämakqätiyä?” ätukuwi.
8 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu kimaŋi, “Nyi-pqe inänji. Nyi yoqä naqä-täŋä eämä, wäuŋuä e imäkätŋqeŋqe, he awä maetqä ymqänä” ätukqe.
Kukŋuä ktqä, wainqä wäuŋuä miqä quvqä iquauŋqä
† 9 Jisasi Iqu ämaqä naqä iquau e ätuäqe, qokä-apäkä iquau kukŋuä ktqä tque ätukqe. “Ämaqä wäuŋuä itä, guä-wainqä vowä ikqä hŋqu, kiŋä nämqä näweqä wätŋqä, iqueqä wäuŋui, ämaqä hŋquau mbqä meqä imäkäpu, hui ique wipnuwäŋqä, yakuä äwimä wäniqe.
10 Qänakŋäŋgaŋi zä-häukuä mmqä iqaŋgaŋi, wäuŋuä kaniqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋque, wäuŋuä miqä iqua, guä-wainqä häukuä hui iwäsäupu wipŋqä, dowatäniqe. Wäuŋuä-wiyqä iqu äwimeqaŋgaŋi, äpäsäpu, nätmatqä maeqä hiŋginäwa dowatpnuwi.
11 E imäkqaŋguwäŋga, wäuŋuä kaniqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä huizi hŋque, iquauŋqä inä dowatäniqe. Iqua iqueŋä-pqe quvqä itquepu, äpäsäpu, hiŋginäwa dowatpnuwi.
12 Itaŋga qänakŋi, hŋque inä dowatqaŋga, iqu wäuŋuä miqä iquau äwimeqaŋga, qu ique ptqä äpäsäpu, ququawä mäŋgisa matnämäupnuwiqä” ätukqe.
13 “I iqaŋgä äqunäqe, wäuŋuä kaniqu, ‘Nyi äänä imäkmqäwä?’ kŋuä vqaŋga, ‘Ŋqä ymeqä qokä, kiiŋä änyinätŋqä ique dowatmqänä. Qu iqueuä kukŋui, qätä wipŋqäpiyä?’ tnäniqe. 14 Iŋäqe, ymeqä iqu äpqaŋgaŋi, wäuŋuä miqä iqua hiŋuä äqumbiyi, tii tmbnuwi. ‘Wäuŋuä kaniqueqä ymeqä iqu äpqiyä. Kaniqu äpäkoŋgaŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋi, tätqu-qäqu meniqe. Iiŋiŋqe ne ique pizqä äpäsätanä, wäuŋui neqä nemänätŋqeqä.’ 15 Qu e ätmbiyi, iqueŋi wäuŋuä yäpaqä mäŋgisa ämatnämäupu, pizqä päkpnuwiqä. Iŋgaŋi wäuŋuä kaniqu, iquauŋi äänä imäkäniqäwä? 16 Iqu äpäqe, ämaqä iquauŋi, pizqä äpäsätä, wäuŋui, ämaqä hŋqua-mända väniqeqä” ätukqe.
Itaŋga ämaqe, qu iiŋä äwipiyi, “Nätmatqä iiŋi, matimäuqä yäniqeqä. Oeyä” ätukuwi.
17 Kimaŋi e tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu hiŋuä yqänä äqunä, tiiŋä ätukqe. “He ‘oeyqä’ ätquwi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä täu äqänäŋqe, qakui äkikä?
‘
Ämaqä aŋä imäkqä iqua, “Hikä quvqeqä” ätäpu, huätä ämatnämäuquwi, hikä iqu aŋä quea eŋqä-paŋä, aŋä yäŋänäqŋqä imäkqä-queqä’ ätä äqänänä.
‡ 18 Qokä-apäki, hikä iqueqä haqeqi päkmbqe, qui imäkmbŋqäuä. Hikä iqu haqä yätqä äwämitätqe, äpäqe, ämaqä pizqä päsäŋqiyä” ätukqe.
19 I tquaŋga, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, iiŋä äwipiyi, kukŋuä ktqe, iquauqä-quwäŋqä äyä uwqaŋgi näqŋqä ekuwi. Iŋgaŋi, qu Ique a maqänä kiqätanä-tpu ipiyä-qe, ämaqä huizi-pqä iquauŋqä kŋuä kuapänä indqänäpu, zä ipu, hiŋuinä äquŋguwi.
Ämiqä naqä Sisa ique, mbqä takisi vqeŋqä
§ 20-21 Iŋgaŋi, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Jisasi Iqueä kukŋui quwä mapŋqä diŋqä, hiŋuä äŋguänä äqumbu äpmamiŋuwi. Iŋgaŋi Ique yamwiqä äväpu, ämaqä naqä Romätaŋä iqueä hipa iqi wipnuwä diŋqä, iqua ämaqä tämaqä ipŋqä hŋquau ändowatkuwi. Tämaqä äukuwä iqua, quaŋgi, naqä-qakuä eŋqä-pa imäkäpu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Näqŋqä-vqä Iquki, ne näqŋqä ae ämequnä. Si kukŋui, jänäŋinä ätätnä, qokä-apäkiu naqä-qakuinä ämotquetqäŋinyä. Itaŋga iquau ämotquetŋäŋgaŋi, Si iquauqä yoqeŋqä kŋuä mindqäŋqä itnä, kukŋuä naqä-qakuinä ätätnä, Goti Hanjuwä Iqueqä suqeŋqä ämotquetqäŋinyä.
22 I etaŋgi Si kŋuä äänä kiyqiyä? Mbqä takisi, Romätaŋä iquauqä ämaqä naqä Sisa iqueŋi, ävquatuŋquätanä, mävqä iquatuŋquätanä?” ätukuwi.
23-24 Iqu, qu kukŋuä quaŋgä imäkäpu tquaŋguwiŋqä näqŋqä ae eäqe, kimaŋi, “He mbqä äma äpäpu, mändquapu. Mbqä iuŋi, ktqetänä, yoqetänä, tqueqäwä?” ätukqe.
Qu kimaŋi, “Sisa Romätaŋä iqueqeqä” ätukuwi.
25 Ga, Iqu kimaŋi, “Nätmatqä Sisa iqueqä etaŋgutqe, ii ique wipŋqe. Iŋi, nätmatqä Goti Hanjuwä Iqueqä etaŋgutqe, Ique wipŋqeqä” ätukqe.
26 Iŋi, Iqu qokä-apäkä itä anä pmetaŋguwäŋgaŋi, ämaqä naqä iqua, Ique kukŋuä mitpŋqä diŋqe, kukŋui quwä mämeqä imiŋuwi. Iqu kukŋuä kimaŋi äŋguänäŋä dinä tquaŋgi äwipiyi, iqua yäuŋuä ipu, kukŋuä hui matqä ipu, qanyä äpmakuwi.
Jisasi Iqu, ämaqä ae äpäkombqä iqua aŋgumä vauqeŋqä ätukqe
* 27 Qänakndaŋi, ämaqä Satyusi hŋqua, Jisasi Iquenyqä äpkuwi. Satyusi iqua, “Ämaqä ae äpäkombqä iqua, aŋgumä mävauqä ipŋqäuä” tqä-quae. 28 Iqua äppiyi, Jisasi Iqueŋi, “Ämotqueqä Iquki, Mosisi iqu bukä iuŋi, Israitqä iqunenyqä tiiŋä ätätä äqäkqe.
‘Ämaqä hŋqu apäkä ämetä, ymeqä maeqä äpäkonätqe, iquenyqä tŋäŋqe, käŋguequ apäqŋqä ämetä, ymeqä hemeŋqiyä,’† ätätä äqäkqeqä” ätukuwi.
29 “Itaŋga hiŋuiqänäŋi, ämaqä 7 hŋguiqua äpmamiŋuwi. Itaŋga iŋguiquautaŋi, kätequ apäkä ämeqe, ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋgqe.
30 Itaŋga apäqŋqä iiŋi, käŋguequ ämeqe, iqu-pqä äpäkoŋgqe.
31 Itaŋga, käuŋgua huiziqu apäqŋqä asä iiŋi ämeqe, iqu-pqä inä äpäkoŋgqe. Ii tiiŋi. Eeqänäŋä iŋguiqua, apäkä iiŋi ämapiyi, qu ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋguwi.
32 Qänakndaŋi apäkä ii, inä äpäkoŋgqe.
33 Iŋi, ämaqä äpäkombqä iqua aŋgumä ävauqaŋguwäŋgaŋi, apäkä ämaqä iŋguiqua eeqä ämamiŋuwä täsi, tqueqä heäniqäwä?” ätukuwi.
34 Iqu kimaŋi, “Qokä-apäkä ämanätqäŋuwi, ii täŋganji. 35 Itaŋgi qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqe, ‘Qu aŋgi ävaupu, Nyitä anä pmepŋqä qäyunäŋä iquaiqä’ täniqä iqua, qu iŋgaŋi mämaŋqä ipnuwi. 36 Goti Hanjuwä Iqu quŋi aŋgumä ae ävauqumuatätqä-qae, Iqueqä ymeqä eäpiyitaŋi, eŋätqä iqua eŋqä-paŋä eäpu, aŋgi mäpäkoŋqä da ipnuwiqä” ätukqe.
37 “Iŋäqe, ämaqä ae äpäkombqä iqua, qua äptepqä duta aŋgi ävaupnuwä diŋqe, Mosisi iqu-pqä ae ämänätquakqe. Tiinji. Iqu kukŋuä, zä wäŋqä tä äsämiŋqeŋqä, bukiu äqiyätäqäŋgaŋi, tiiŋä äqäkqe. ‘Naqä Iqu, Aprähamä iqueqätä, Aisakä iqueqätä, Jekopä iqueqätä, iquauqä Goti Hanjuwä Iqueqä.’‡ 38 Itaŋgi Goti Hanjuwä Iqu ämaqä pizqä iquauqä ma, häŋä äpmeŋuwä iquauqä-quvi. Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi, awäka iiŋä iquatä qäsäŋi, häŋä äpmeŋäuä” ätukqe.
39-40 I tquaŋga, qu Iqueqä kimaŋiŋqä zä ipu, yatŋqä hŋqu inä mavqä ikuwi. Iutaŋi, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, “Ämotqueqä Iquki, Si kukŋui, äŋguänäŋä ätunyä” ätukuwi.
Kraisi Iqu, tqueqä ymeqäwä?
§ 41 Iŋgaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqe, Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä Iquenyqe, ‘Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqe,’ näqŋqä äänä epu tätqäŋäuä? 42-43 I etaŋgqä-qe, apqä bukä iuŋi, Dewiti iqu tiiŋä ätkqeqä äqänänä.
‘
Naqä Hanjuwä Iqu, ŋqä Naqä Ique tii ätukqeqä, “Nyi Tqä himä-wiuŋqä iquauŋi, Saqä yäpä iqi pmuatekimniqäŋgaŋqe, Si Nyaqä hipa ämuaŋgisa pmatŋqinyä” ätkqeqä’ äqänä.
* 44 Iŋi änääŋgä? Kraisi Iquenyqe, Dewiti iqu ‘Ŋqä Naqä Iqueqä’ ätqeuä. Iŋi ämaqe, Iquenyqe, ‘Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqe,’ änääŋqä tätqäŋäuä?” ätukqe.
Wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quauŋqä, wa wipiyä
† 45 Itaŋga qokä-apäkä iqua qätä yqänä pänätaŋguwäŋga, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tiiŋä ätukqe.
46 “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqä suqä quvqeŋqe, wa wipiyä. Qu suqä tquauŋqe, kiiŋä äwinyänä. Gquä quäuqä ipmbu qaŋä upŋqäuä. Ququawä aquväqŋqeuŋi, ämaqe iquauŋi, ‘hiunjiŋganjqä’ tupŋqäuä. Aŋä aquväqŋqeuŋi, aŋä äŋguä iqinyä pmapŋqäuä. Ymisaŋä naqä imäkqäŋgaŋä-pqe, aŋä äŋguä iqinyä pmapŋqäuä.
47 Iŋi qu apäqŋqä iuauŋi, quaŋgä ätuäpu, quwqä aŋi quwä mapŋqäuä. Qu tääqä quäuqä ätäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quaŋgä tquäpŋqäuä. Iqu suqä quvqä iwäsäuniqäŋgaŋi, ämaqä iiŋä iqua, quwqä haŋä-iqe, ämaqä huizi iquauqe, ämäwqätäuniqeqä” ätukqe.
<- Lukä 19Lukä 21 ->
