3 Yatŋqä i vqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Ämaqä iqu hiŋuä maqŋqä iŋqe, suqä quvqe, iqueqä-pqä ä iqueqä kanä-känäwqä-pqä duta hmanji. Ämaqe, qu ämaqä tque hiŋuä äqunäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä näqŋqä mapŋqä diŋqeqä. 4 We yqänä tii hunätaŋgaŋi, ne Nyi änändowatkqä Iqueä wäuŋui imäkatuŋque. Ämaqe wäuŋuä miqä ipŋqe, hea heätŋqe qäqinji. 5 Nyi qua täu äpmeŋqe, qua täu We-huŋqä Vqä-qunjqä” ätukqe.
6-7 Iiŋä ätuäqe, Iqu qua bu makukuä äquteqe, makukuitä quae ättäqe, ämaqä iqueä hiŋuiu qua äwqäyätä, iqueŋi, “Eqä-huäŋä Silomä du asŋä qänämändŋqä uvä” ätukqe. (Yoqä ‘Silomäuä’ ätnäŋqä iqu, ‘ändowatqäuä’ ätnä.) Iŋi iqu äwäqe, asŋä qänämäŋgaŋga, iqueä hiŋui äŋguä heqaŋgi, iqu hiŋuä äŋguä qŋqä-qu äpkqe.
8 Iŋgaŋi ämaqä, iqutä aŋä asä iqi äpmamiŋuwitä, ämaqä, iqu hiŋuä maqŋqä äpme mbqäŋqä nätmatqä isuaŋqä täuŋuä tätqätaŋgi äqunmiŋuwitäŋi, qu, “Ämaqä tqu mbqäŋqä täuŋuä ätqämanätŋqä iqutanä?” ätäpu yatŋqä iŋgäukuwi. 9 Yatŋqä i iŋgaŋguwäŋga, ämaqä hui, “Auqä, ämaqä iqu qäqueqä” tqaŋguwäŋga, hui, “Oeyä, iqu maetqe. Ämaqä iqu eŋqä-paŋä hŋqueqä” ätkuwi.
10 Qu iqueä kimaŋi, “Si hiŋui äänä itnä qäŋginyä?” ätuäpu, ique yatŋqä äwikuwi.
11 Yatŋqä i vqaŋguwäŋga, iqu, “Ämaqä ‘Jisasiuä’ ätätqäŋuwä Iqu, qua ättäqe, nyaqä hiŋuiu qua äŋqiyätä, ‘Asŋi, eqä-huäŋä Silomä du qänämändŋqä uvä’ dqaŋgi, nyi äumi, asŋä tii äqänämänätmäŋgaŋi, hiŋuä qe äqäŋgänä” ätukqe.
12 I tquaŋgaŋi, qu, “Ämaqä Iqu äŋgiwä?” ätukuwi. Iqu, “Nyi änyä maqŋqeqä” ätukqe.
16 I tquaŋgaŋi, Parisi hŋqua, “Ämaqä hiunji hapä pmeqä duŋqä suqe, qänaknä miqä iqäqä Tqu, Goti Hanjuwä Iquesaŋä-qu maetqenä” tqaŋguwäŋga, hŋqua, “Ämaqä suqä quvqä imäkqä-qu eäqe, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä tiiŋi, äänä imäkätŋqäwä?” ätkuwi. I ätnäpiyitaŋi, naqä-hŋqunä mäpmeqä danä iŋgi-iŋgi äktqäŋguwi. 17 Iiŋä ipu, qu iqueŋi, aŋgumä yatŋqä tii äwikuwi. “Ämaqä saqä hiŋui, äŋguä ikimäkqä Iquenyqe, si ‘tqueqä’ ttŋqäwä?”
18 Iŋäqe, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva imäkmiŋuwä iquauqä naqä iqua, “Ämaqä iqu hiŋuä maqŋqä-qu eŋqe, täŋgaŋi iqu hiŋuä äyä äqäŋgiyä” kŋuä mämeqä ipu, ämaqä iqueqä kaniquesä känäutä kukŋuä ätuätumepu, yatŋqä tii äwikuwi. 19 “Ämaqä tquenyqe, qe, ‘Yeqä ymeqä hiŋuä maqŋqä imäŋgqeqä’ ätqiyä iqutanä? Ga iqu täŋgaŋi hiŋuä äŋgui, äänä itä äqäŋgiyä?” ätukuwi.
20 Qu yatŋqä i vqaŋguwäŋga, ämaqä iqueqä kaniqutä känaisä ämävayi, “Ye näqŋqe. Iqu yeqä ymeqä-qu etaŋgi, iqu hiŋuä maqŋqä imäŋgqeqä” ätukiyi. 21 “Iŋäqe, ye änyä maqŋqe. Iqu täŋgaŋi hiŋui, äänä itä äquŋguti. Ämaqä ique äŋguä imäkätä hiŋuä qänätŋqä imäkqä Iquenyqe, ye maqŋqeqä. Iqu ae naqä eŋqä-qae, yatŋqä iqueqä-kiuä wipu. Ga iqu ‘iinjqä-iinjqä’ hetätŋqänänyä” ätukiyi. 22-23 Iyaqu ii ätukiyi, ämaqä naqä iquauŋqä zä etaŋgiyi. Ämaqä iiŋä iqua, näwinyä pmua imäkäpu tii ätkuwi. “Ämaqä hui Jisasi Iquenyqe, ‘Iqu Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique ätekqä Iqueyqä’ tqaŋgpqe, aŋä aquväqŋqeu aquvä äqänäpu, Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqä mämamäuqä ipŋqäuä.” Iiŋiŋqe, ämaqä iqueqä kaniqutä känaisäŋi zä isinyä, “Iqu ae naqä-queqä. Yatŋqe, iqueqä-kiuä wipiyä” ätukiyi.
24 Iqua ämaqä hiŋuä maqŋqä imiŋqä ique, aŋgumä kukŋuä ätuätumapiyi, “Ämaqä si äŋguä ikimäkqä Iquenyqe, ne näqŋqe. Iqu suqä quvqä Iqä-quvi. Iŋi, si Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäutnä, naqä-qakuänäŋä natiyä” ätukuwi.
25 I tquaŋguwäŋga, ämaqä iqu, “Nyi maqŋqe. Iqu suqä quvqä Iqä-quti, miqä-quti? Nyi ŋqä hiŋui, maqŋqä iŋqä-qe, täŋgaŋi nyi hiŋuä äqänmä, näqŋqe, iiŋqänä eqänä” ätukqe.
26 I tquaŋga, qu iqueŋi, “Si hiŋuä maqŋqä eäŋi, saqä hiŋui äŋgui, Iqu äänä itä ikimäkqiyä?” ätuäpu yatŋqä äwikuwi.
27 Iŋgaŋi, “Nyi iqi ae etqaŋga, he qätä mänyiyqä iquwi. Iŋi, aŋgumŋi qätä suŋqä nyipŋqäwä? Iŋi he-pqe, Iquenyqä quuvqä heqäpŋqätanä?”
28 I tquaŋgqetaŋi, qu iqueŋi kukŋuä quvqä tii ätukuwi. “Ämaqä Iquenyqä quuvqä heqiyqe, si äyuwä. Ne quuvqe, Mosisi iquenyqä heqiyqä iquneyqä. 29 Ne näqŋqe, Mosisi iquenyqä eäŋu. Goti Hanjuwä Iqu iqueŋi kukŋuä ätumiŋqe. Iŋäqe, Ämaqä Tqu äkŋgisa äpqä-quti? Ne Iquenyqe, änyä maqŋqä eäŋunä” ätukuwi.
30 Iŋgaŋi iqu, “Ämaqä Iqu nyaqä hiŋuä äŋguä änyimäkqeŋqe, he ‘Ne Iquenyqä änyä maqŋqä eäŋunä-qe,’ änääŋqä tqäuä? 31 Ne näqŋqä äyuwä. Goti Hanjuwä Iqu ämaqä suqä quvqä imäkqeuŋi, qätä mäwiyqä danä yänä. Ämaqä Ique qätä äwiyäpu, Iqueqä äwiŋqä du imäkqaŋguwä iunä wiyätŋqä äyuä. 32 Qua tqu imäkkqetaŋi, täŋgaŋqe, ‘Ämaqä hŋqu, ämaqä hiŋuä maqŋqä imäŋgqä hŋque, äŋguä hiŋuä qänätŋqä imäkqeqä’ matqä itqäŋuwi. 33 Iŋi Ämaqä Tqu Goti Hanjuwä Iquesa mapqä-säpi, Iqu nätmatqä hui mimäkqä iquäniŋgä” ätukqe.
34 I tquaŋga qu, “Si suqä quvqä du imäŋgŋä, iunä yqänä äpmeŋi, iŋi si täŋgaŋi, ne näqŋqä mänätapqä isŋqeqä” ätuäpu, qu iqueŋi, aŋä aquväqŋqeutaŋi, huätä ändowatkuwi.
36 I tquaŋgaŋi, ämaqä iqu ämävauqe, “Ämaqä Naqä Iquki, Ämaqä Iqu äsque, nyi di. Ga nyi Iquenyqä quuvqä heqämqänänyä” ätukqe.
37 I tquaŋga Jisasi Iqu ämaqä iqueŋi, “Si Ämaqä Iqueŋi hiŋuä ae äqunäŋinyä. Ämaqä Tä äktätŋqä Tqu, ii Qäqueqä” ätukqe.
38 Iŋgaŋi ämaqä iqu, “Naqä Iquki, nyi quuvqä eqiyqänä” ätuätä, Jisasi Iqueä yukä iqi qoŋä äuktäutä, Iqueä yoqe haqeqä ämamäukqe.
39 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, “Nyi qua täuŋqe, ämaqeuqä suqä iwäsäuqäŋqä äpkqe. Iŋi ämaqä hiŋuä maqŋqä iŋuwi, hiŋuä qäŋgaŋgpi, hiŋuä äqänäŋuwi, hiŋuä maqŋqä ipŋqäuä” ätukqe.
40 Parisi Jisasi Iqutä iqi anä ätqäpiyä iqua, i tqaŋgi äwipiyi, “Ne-pqe hiŋuä maqŋqä-qune etaŋgi ätätqäŋinyä?” ätukuwi.
41 I tquaŋguwitaŋi Jisasi Iqu, “He hiŋuä maqŋqä hiŋuä pisquenä epqe, hiqä suqä quvqetaŋi haŋä-iqä mämeqäŋqe. Iŋäqe he, ‘Ne hiŋuä äqänäŋunä’ ätquwä-qae, hiqä suqä quvqe, täka yqänä himäkätäŋqiyä” ätukqe.
<- Jonä 8Jonä 10 ->