1-3 Parisi iqua Jisasi Iquenyqe, “Iqu Jonä iqueŋi ämäwqätäutä, iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua kuapänäŋä eäpu, asŋi iqueqä hipa iuta ämetqäŋä” tqaŋgä äwikuwi. Iquenyqä iiŋä ätmiŋuwä-qe, ämaqe asŋi, Iqu maqiyqä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äqämiŋuwi. I tqaŋgä qätä äwiyäqetaŋi, Iqu qua Jutiyaŋi äväma, aŋgumä qua Galili iuŋqä äukqe.

4 I äwätäqäŋgaŋi hänaqe, qua Sämaliya, aŋä-täŋä iu wätŋqä indqänätä, äukqe. 5 Iu äwätäqäŋgaŋi, Sämaliya pmeqä iquauä aŋä-himqä hŋqu, yoqe ‘Sikauä’ ätmiŋuwä ique ätimäukqe. Ii qua Jekopä iqu iqueqä hikŋä Josepä ique äwikqä-täŋä qäqiqiyi.

6-8 Mäptqe awänä pmetaŋga, Jisasi Iqu hänaqe qaŋä imiŋqeŋqä yäŋä-a täŋäŋqä hapä äpmamiŋqe. Jekopä iqu eqäŋqä qua hovqä iqiyätä, eqä esquä imäkäŋqä iqi hapä äpmamiŋqe. Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, buayä mbqäŋqä aŋä-himqä duŋqä äukuwi. Iqu i pmetaŋgaŋi, apäkä Sämaliyataŋä hui eqä euätŋqä pqaŋga, Jisasi Iqu iiŋi, “Eqä hui nmqä dapiyä” ätukqe.

9 I tquaŋga, ii ämävauqe, “Nyi Sämaliyataŋinyä etaŋgä, si Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqäyätqäŋuwä iutaŋä-quki eäŋi, si nyiŋi, ‘Eqä hui nmqä dapiyä’ ätätnä, yatŋqä änääŋqä nyinyä?” ätukqe. Kukŋuä iiŋi, Israitqä Jerusälemä iu Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäumiŋuwä iqua, Sämaliya iquatäŋi naqä-huinyä mäpmeqä imiŋuwä etaŋgi, i ätukqe.

10 Ii i tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu iiŋi tii ätukqe. “Si nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu qanyinä vqeŋqä maqŋqä eŋinyä. Itaŋga Ämaqä, ‘Nyi eqä hui nmqä dapiyä’ äktätŋqä Iquenyqä-pqe, maqŋqä eŋinyä. Si näqŋqä eänä, Ique yatŋqä vqaŋgtqe, Iqu eqä häŋä-pmeqe ktapäŋqiyä” ätukqe.

11 I tquaŋga ii, “Naqä Iqukiyä, quae kiŋä mämä äptnä, eqe mämä eŋqe, ga Si eqä-häkä-pqä mämeqä danä iŋi, eqä häŋä-pmeqe äkŋgisa iutŋqäwä?” ätukqe. 12 I ätuätä tii ätukqe. “Neyaqä awiqu Jekopä iqu, eqä qua äptesqiyätä, ga eqä täu äŋgqe. Ga iqueqä ymeqä-pqä, hiveqä-yaqueqä-pqe, täu änmiŋuwi. Itaŋga kaqä-kawukäne änätapkqä Jekopä iqueŋi, si ämäwqätäunyä?”

13 Iŋgaŋi Iqu, “Ämaqe, eqä esquä täu iopu ämbqe, aŋgumä eqäŋqä quväkä ye vquäŋqiyä. 14 Iŋäqe ämaqä, eqä Nyi vqaŋgundi änätqä iqu, aŋgumä eqäŋqä quväkä ye mävqä iquänä. Itaŋga eqä Nyi äwimqä iiŋi, ämaqä iquesaŋi eqä esquä eŋqä-pa, hea ique-ique esuätä, itaŋga häŋä hea ique-ique pmeqe vqäŋqeqä” ätukqe.

15 I tquaŋgaŋi, ii Iqueŋi, “Naqä Iquki, eqä ätŋi, yqä dapiyä. Nyi eqäŋqä quväkä ye manyiyqaŋguti, nyi aŋgumä eqä täu iumqe, mapqä iqämqänänyä” ätukqe.

16 Iŋgaŋi Iqu iiŋi, “Tqä qokique kukŋuä ätuätnä, asä täqinyqä ätuma ptŋqänä uvä” ätukqe.

17 I tquaŋga, ii “Nyi qokä mäeqinjqä” ätukqe.

Iwä Iqu, “Kukŋuä ii, si naqä-qakuä ätnyä” ätukqe. 18 “Si ämaqä hipa hŋgiŋä eeqänäŋä iu ämuannä, itaŋga ämaqä täŋga anä äpmeŋiyä iqu, naqä-qakuä tqä qokiqu maeqä eäŋä-qae, iŋi si naqä-qakuänäŋä ätnyä” ätukqe.

19 I tquaŋgaŋi apäkä ii, “Naqä Iquki, Si hiŋuä-tquki äkqänäŋänä. 20 Ne Sämaliyataŋä iquneqä awäkiqua, Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe haqeqä mamäuqäŋqä aquvi, qoqoŋä tquesa qänätqätaŋgä, he Israitqä huiziquenä, ‘Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe haqeqä mamäuqäŋqä aquvi, Jerusälemä iunä qäŋgpŋqä,’ ätätqäŋäuä” ätukqe.

21 Ga Iqu iiŋi, “Apäkä iiki, si nyaqä kukŋui naqä-qakuänäŋä imäkiyä. Hiunji, ämaqe Apique qoŋä äwoktäupu, Iquenyqä aquvi, qoqoŋä tquesänä-pqä, itaŋga Jerusälemä dutänä-pqä maqŋqäŋqä iqu ätimäuŋqiyä” ätukqe. 22 “He Sämaliyataŋä iquenä, Goti, Ique qoŋä äwoktäutqäŋuwä Iquenyqe, näqŋqä maeqä ipu hiŋgi itqäŋuwiqä. Ne Israitqä iutaŋä, Jerusälemä iu ituŋquä iquneŋi, Goti, ne qoŋä äwoktäutanä, yoqe haqeu ämatnämäutuŋquä Iquenyqe, näqŋqä eanä itquŋunä. Äpäkoŋqä witaŋgi häŋä iqumuatqeŋqä hänaqe, Goti Hanjuwä Iqu Israitqä iqunesa imäuqäqeqä. 23 Iŋäqe hiunji hŋqu timäutŋqä itŋqe, ae qe ätimäuqi. Iŋi ämaqä, Apique qoŋä äwoktäupu Iqueqä yoqe haqeu naqä-qakuänäŋä mamäupŋqä iqua, qu Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqueä yäŋänäqŋqä ditä, suqä naqä-qakuänäŋitäŋi, iiŋä ipnä. Ämaqe, iiŋä iqäŋqe, Apiqu äwinyänä. 24 Goti Hanjuwä Iqu huiwä maeqä, quuvqä-qu eŋqä-qae, ämaqä, Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe haqeu mamäupŋqä iqua, qu Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqueä yäŋänäqŋqetä, suqä naqä-qakuänäŋitä, iiŋä ipŋqeqä” ätukqe.

25 Iŋgaŋi apäkä ii Iqueŋi, “Nyi näqŋqä eäqä. Ämaqä Mäsayä Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iqu äpäŋqiyä. Iqu äpätäqäŋgaŋi ‘Nätmatqä eeqänäŋä iiŋä-iiŋiqä’ natäŋqiyä” ätukqe.

26 I tquaŋgaŋi, Iqu iiŋi, “Kukŋuä äktätŋqä Tqunä, Nyi tä Qäqunä äktätqäŋänä” ätukqe.

27 I tuätqätaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua aŋgumä ätimäupiyi, Iqu apäkä huisä quea tätqätaŋginyä äqumbiyi, iqua yäuŋuä ipu, ‘Änäändiyä’ tpu ipiyä-qe, hŋqu-pqe, “Si suŋqä kiŋgaŋgikä-qe?” mätquä danä ipu, ä “Si apäkä iiŋi suŋqä tnyuä-qe?” ätuäpu, yatŋqä miqä ikuwi. 28 Iŋgaŋi apäkä ii, iiyqä eqä-häki iqi emä, aŋgumä aŋä-himqä duŋqä äwäqe, ämaqeuŋi tii ätukqe. 29 “Ämaqä nätmatqä nyi imäkätŋqeŋqä eeqänäŋä ändqäqä Ique, hiŋuä qumbŋqänä äwanä! Iqu Kraisi ämaqeu ämitŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä Iqu heqänäŋiqä?” ätukqe. 30 I tquaŋgaŋi, qu aŋä dutaŋi äqiyätimäwa, Jisasi Iquenyqä äpäukuwi.

31 Apäkä ii, i äväma uwqaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua Jisasi Iqueŋi, “Näqŋqä Motqueqä Iquki, buayä hui huinyä” qäyä ätuäpu, änäänä ätumiŋuwi.

32 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu iquauŋi, “Nyi buayä he änyä maqŋqä etaŋguwä hui-täŋunjqä” ätukqe.

33 Ga iqua, “Iqueŋi, ämaqä hui buayä äma ävqäuä?” ätnäpu, iquauqä-quwä yatŋqä iŋguwi.

34 Yatŋqä i iŋgäwqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu “Ŋqä buayi, Nyi änändowatkqä Iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä itmä, itaŋga Iqueqä wäuŋuä ändapqäqe qäpu imäkqeqä” ätukqe. 35 “He ymisaŋä yäuä iqaŋguti mapŋqe, tii ätätqäŋä. ‘Qaŋui hŋquaqu-hŋquaqu änänjqä.’ He i ätätqäŋuwä-qe, Nyi ‘He wäuŋuä iuŋi, hiŋuä yasämä qumbŋqä’ etqänä. Täŋgaŋi ymisaŋi ämapŋqe, ae yäuä iqäwänä. 36 Ymisaŋi yäuä etaŋgi, qanyä ämetä ämapqä iqu, mbqä menä. Itaŋga iqu ymisaŋä iiŋi, häŋä hea ique-ique pmeqä duŋqä aquvä äqiyänä. Ga ymisaŋä vowä qutqä iqutä, ymisaŋä meqä iqutä, qäquaqu yeeqänä inyiyiqä. 37 Iiŋä etaŋgi ämaqeuqä kukŋuä tqu, naqä-qakuä timäunä. ‘Ymisaŋä vowä ämaqä hŋqu iqaŋguti, itaŋga ämeqe, ämaqä hŋquvqä’ tpnä. 38 Nyi he wäuŋuä ipu tuwä-yawä tmimiqä mämeqä ikuwä iuŋqä ymisaŋä mapŋqä endowatkqeqä. Wäuŋui, ämaqä hŋqua dŋä-huqä ikuwä iu, he ymisaŋä qanyinä mapŋqeqä” ätukqe.

39 Ämaqä Sämaliyataŋä aŋä-himqä Sika iu pmeqä kuapänäŋi, apäkä ii Jisasi Iquenyqe, “Iqu nätmatqä nyi imäkätŋqeŋqä eeqänäŋä ändqiyä” tqaŋgqeta, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwi. 40 Iwä iqua Ique äwimapiyi, “Si nesä pmayä” tquaŋgä, Iqu qutäŋi hiunji hŋquaqu äpmakqe. 41-42 Iqu kukŋuä vqaŋgqetaŋi, ämaqä kuapänäŋä quuvqä inä eqiyäpu, apäkä iiŋi tii ätukuwi. “Si änatŋä iunä maetqe, täŋgaŋi neqä-neuä qätä äwiyätanä, quuvqä eqiyqunä. Ne näqŋqe, Iqu ämaqä qua täutaŋiu Häŋä Iqumuatqä Iquvqä” ätukuwi.

43 Jisasi Iqu iqiŋi hiunji hŋquaqu ae äpmeqe, Iqueqä qua Galiliuŋqä äukqe. 44 Iqu Iqueqä-kiuä awä äti tii ätkqe. “Ämaqe, hiŋuä-tqä quwqä aŋä-himqä iutaŋä iquenyqe, qu ‘äŋguä-queqä’ matqä ipŋqäuä.” 45 Iŋäqe hiunji naqä Pasopaŋga ymisaŋä imäkqaŋguwäŋgaŋi, Galili pmeqe Jerusälemä iu äpmapu, Jisasi Iqu nätmatqä iqi imäkätqätaŋgqe hiŋuä äquŋguwi. Iutaŋi, Iqu Galili du timäuqaŋgaŋi, qu Iqueŋi yeeqä itmakuwi.

46 Galili duŋi, Jisasi Iqu aŋä-himqä Kanaŋi, aaŋä eqe wainqä imäkkqä iuŋqä äukqe. Iŋgaŋi, ämiqä naqä iqueqä wäuŋuä miqä hŋqueqä ymeqe, aŋä-himqä Kapänamäŋi, täŋä-yaqä äwämiŋqe. 47 Ämaqä iqu Jisasi Iquenyqe, ‘Jutiyataŋi Galiliŋqä äpqiyä’ tqaŋgä äwiyäqe, iqu Iquenyqä äwäqe, yatŋqä tii äwikqe. “Si Kapänamäŋqä äwätnä, nyaqä ymeqä täŋä-yaqä qäyu äpäkonätŋqä äwiŋqä iqueŋi, äŋguä iwimäkiyä.”

48 I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu iqueŋi, “He Nyi nätmatqä ämaqä mimikqänäŋi mimäkqä iqaŋgmdqe, he quuvqä maeqiyqä danä ipŋqäuä” ätukqe.

49 Iŋäqe ämaqä naqä iqu, “Naqä Iquki, nyaqä ymeqe qäyu äpäkonätŋqä etaŋgi, iyää, Si nyitä anä weŋqeqä!” ätukqe.

50 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu iqueŋi, “Tqä ymeqä iqu äŋguä häŋä äpmeŋqiyä. Aŋämqä mänä” ätukqe.

I tquaŋga, ämaqä iqu Jisasi Iqueä kukŋuä du quuvqä eqiyätä, iqueqä aŋämqä äukqe. 51 Iqu hänaqä tämä änä wätqätaŋga, iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋqua ämimbiyi, “Tqä ymeqä iqu ae äŋguä häŋä eqiyä” ätukuwi.

52 Iiŋä tquaŋguwäŋgaŋi, iqu iqueqä ymeqä iquenyqe, “Äŋguä äkŋga eqäwä?” ätuätä, yatŋqä äwikqe.

Iqua kimaŋi, “Tqä ymeqä iqu yaqä dŋi qäpuŋi, huäqi awiyqeu wanä klokŋga eqeqä” ätukuwi.

53 I äwiyäqetaŋi, kaniqu, “Jisasi Iqu ‘Tqä ymeqä iqu äŋguä häŋä äpmeŋqiyä-qe,’ mäptqe i pmetaŋga äyä ändqäqätanä” kŋuä ämakqe. Iiŋqe, ämaqä iqutä iqueqä aŋä iu anä äpmamiŋuwä eeqänäŋi, qu Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.

54 Jutiyata Galiliŋqä äpkqäŋgaŋi, Jisasi Iqu nätmatqä Iqueqä yäŋänäqŋqä ämotquetŋqä hŋqu ae imäkkqeu, tä huiziqu imäkkqe.

<- Jonä 3Jonä 5 ->