1 Quuvqä heqiyqe, ii tiinji. Ne nätmatqä äŋguänäŋä Goti Iquesa meniŋquä hiŋuä äqänanä äpmeŋu. Nätmatqä iiŋä iqu, naqä-qakuä witaŋgqeŋqä näqŋqä ämeŋque, ii ne Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätuŋquetayi. Auä, nätmatqä ne hiŋuä mäquŋquä eŋquä diŋqe, quuvqä eqiyätanä iuta näqŋqä ämequ. 2 Ämaqä hiŋuiqändqä iqua, Goti Iquenyqä quuvqä iiŋä eqämiŋuwä iutaŋi, Iqu quŋqe, “Ämaqä jänänäŋä-quayqä” ätkqe.

3 Qäukuitä, quaetä, Goti Iqu Iqueqä kukŋuä tqaŋgqä duta ekiyiŋqä näqŋqe, ne quuvqä eqiyätanä iuta ämetqäŋu. Iwä Iqu nätmatqä ne hiŋuä äqunäŋque ämetä, qäukuitä, quaetä, iuta imäkkqe, hmanji.

4 Epo*Ipäqäkqä 4:1-5 iqu, Goti Iquenyqä hiqäva äqäkqe, äŋguänäŋä eä, Kenä iqueä ämäwqätäukqe, ii iqu quuvqä eqäkqä iutayi. Ga iutaŋi, Goti Iqu, nätmatqä Epo iqu hiqäva äqiyätä äwikqe, yeeqä imetä, “Iqu ämaqä jänänäŋä-queyqä” ätätä ämänätqueqi. Itaŋga Epo iqu ae äpäkoŋgqä-qe, ne iqueqä quuvqä eqämiŋqeŋqä tqaŋgi äwiyätuŋque, ii iqu, iqueqä maŋitä kukŋuä yqänä änatätŋqä-payi.

5 Goti Iqu, Inokä†Ipäqäkqä 5:21-24 iqueqä huiwä qäsä mapäkoŋqä yätŋqä diŋqe, qäukuä yätuŋqä ätuma ekqäqe, ii iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqäkqä iutayi. Goti Iqu itmakqetaŋi, Inokä iqueqä huiwiŋqä qävqä ikipiyä-qe, mämäqumueqä da ikuwi. Goti Iqueqä bukä iuŋi, “Goti Iqu ique änyä mitmeqäŋgaŋi, Inokä iqu, Goti Ique yeeqä iwimäkmiŋqeqä” ätä äqänä. 6 Mä ämaqä Goti Iqueŋqä quuvqä maeqiyqä ipiyä ii, qu Goti Ique yeeqä mäwimäkqä ipnä. Ämaqä Goti Iqueŋqä qäqi ppŋqä äwinyätŋqä ii, qu Goti Iqu äpmeŋqeŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä indqänäpu, ga “Ämaqä qu Iquenyqä näqŋqä mapŋqä itqätaŋguwä iquauŋi, Iqu kimaŋi, äŋguä väniqeqä” kŋuä yäŋänäqŋqä ämepu, ga Iquenyqä quuvqä heqäpŋqe.

7 Goti Iqu Noa‡Ipäqäkqä 6:13-22 iqueŋi, “Haŋä-iqä naqänäŋä qäŋganä hiŋuä mäquŋquä imiŋä di kimeŋqiyä” tquaŋga, Noa iqu Goti Ique yäpä iqi ävätä, imbqua qui mimäkŋqä häŋä pmapŋqä diŋqe, yimba hŋqu imäkkqe. Iqu iiŋä imäkkqe, ii iqu Goti Iqueŋqä quuvqä eqäkqä iutayi. Iqueqä quuvqä heqiyqä iutaŋi, qokä-apäkä qua täutaŋiuqä suqä quvqe, ätnäŋä iqi äti ämaekqäqe. Ga tiiŋä-pqeyi. Goti Iqu, qokä-apäkä Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä eeqänäŋä iquau itqueqä-pa, Noa iquenyqe, “ämaqä jänänäŋä-queqä” ätmiŋqe.

8 Goti Iqu Aprähamä§Ipäqäkqä 12:1-4 iqueŋi, “Si qua, ‘tqeqä’ äktätmä äktapmqä iqä duŋqä, uvä” ätuätä tääqä tuätumeqaŋgaŋi, Aprähamä iqu Goti Ique qätä äwiyätä, äkiu ti wätŋqe, änyä maqŋqä eäqä-qe, quuvqenä eqiyätä äumiŋqe. 9 Ga iqu äwäqe, qua Goti Iqu, ‘Tqä ktapmniqeqä’ ätuätä, kukŋuä guä ämäsäuekqeu, aŋä-himqä huitaŋänäŋä-qu imänä äpmamiŋqe. Iqu iiŋä äpmamiŋqe, ii iqu Goti Iqueŋqä quuvqä eqäkqä iutayi. Itaŋga iqiŋi, iqunä ma, Aisakä, Jekopä iquaqu-pqe, qu ämaqä, Goti Iqu kukŋuä asä ii guä ämäsäuekqä iqua, namnä aŋä ämätepu, iu yakuinä äpmamiŋuwi. 10 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Aprähamä iqu, aŋä-himqä yäŋänäqŋqä hŋgaŋqä, Goti Iqunä imäkätŋqä kŋuä ämetä, ämätkqä iu äpakänä pmeniŋqä quuvqä eqiyätä, hiŋuä äqänä äpmamiŋqe.

11 Sera*Ipäqäkqä 17:9; 18:11-14 ii qokitqä ae ekqä-qe, ii Goti Iqueŋqe, “Iqueqä kukŋuä guä ämäsäuekqeu Imäkqä-queqä” kŋuä indqänätä, quuvqä eqäkqe. Iiŋä ikqetaŋi, Goti Iqu iwimäkqaŋgi, ii äwqä ekqe. 12 Iiŋä etaŋgi, qoyaŋä äpäkonätŋqä imiŋqä hŋquesaŋi, kaqä-kawäka kuapänä eqiyämaŋguwi. Qu hiiŋä-qätäqueqä qäukuä yätuŋätä, hikä weä eqä maŋiu äwiŋqä-pa, a matäuqänäŋä, aaŋä kuapänäŋä hepnuwi.

13 Ämaqä iiŋä ii, Goti Iqueŋqä quuvqä yqänä eqiyäpiyä-qe, eeqänä äpäkoŋguwi. Goti Iqu quŋi, nätmatqä äŋguänäŋä dinä vqäŋqä kukŋuä guä ämäsäuekqe, qu qua täu yqänä äpmapiyäŋgaŋi, mämeqä danä ikuwi. Qu kiŋä tämä ätqäupu, nätmatqä iiŋi kiŋä yämä witaŋgi hiŋuä äquŋguwä iutanä, yeeqä ikuwi. Ga qu womba miqä ipu, “Ne qua täuŋi, ämaqä aŋä-himqä huitaŋä-qune eanä, yakuinä pmetuŋquä iquneyqä” ätukuwi. 14 Ne ämaqä kukŋuä iiŋä tqaŋgä äwiyaqetaŋi, näqŋqä tiiŋä metuŋque. Qu aŋä näweqä pmetpnuwä iuŋqä kŋuä indqäŋga äwätqäŋäuä. 15 Qu quwqä qua yäuä äväma äpkuwä iuŋqä kŋuä yqänä ämeqä-säpi, qu iuŋqä aŋgumä uwqäpniŋgä. 16 Ga iiŋä ma, qu aŋä äŋguänäŋä, yäuä ique ämäwqätäutaŋgqä hŋque meqäŋqä, kŋuä yäŋänäqŋqä indqänätqäŋäuä. Ii qäukuä yätuŋä iqueyi. Ga Goti Iqu, quŋqä aŋä-himqä näwinyäŋä ae ämätäwiyqä etaŋgqetaŋi, tiinji. Qu Iqueŋqe, ‘Neqä Goti Iqukiyqä’ tquä diŋqe, Iqu womba miqä danä yäŋqiyä-qe, näqŋqä ämetqäŋu.

17-18 Goti Iqu Aprähamä†Ipäqäkqä 22:1-10 iqueŋi, “Tqä taqä-tawäka kuapänäŋi, Aisakä iquesanä heqiyämambnuwiqä” ätuätä, kukŋuä guä ämäsäuekqe. Iiŋä etaŋgi Goti Iqu Aprähamä ique yamwiqä vqaŋga, Aprähamä iqu Iqueŋqä quuvqä eqiyätä, iqueqä ymeqä Aisakä ique hiqäva imäkmätä äwikqe. Auä, ämaqä, Goti Iqu kukŋuä guä ämuäsäuekqä iqu, iqueqä ymeqä kiqä-kiuänäŋä ique hiqäva imäkmätä itä, kŋuä yäŋänäqŋqä tii ämamiŋqe. 19 “Goti Iqu, ämaqä ae äpäkoŋguwä ii, aŋgumä ävauqumuatätŋqä Yäŋänäqŋqä-täŋä Iquvqä.” Iwä kukŋuä ktqä iutanä, “Aprähamä iqu Aisakä iqueŋi, äpäkoŋgqä duta aŋgumä itmakqeqä” tatuŋque.

20 Aisakä‡Ipäqäkqä 27:27-29 iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätäqetaŋi, iqu Jekopä iqueŋqätä, Iso iqueŋqätäŋi, Goti Iqu iŋgueqi äŋguä pmanyiyäŋqä iwimäkätŋqä tääqä ätukqe.

21 Jekopä§Ipäqäkqä 48:1-20 iqu-pqe, Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätäqetaŋi, tiiŋä ikqe. Iqu äpäkonätŋqä, Josepä iqueqä ymeqä iquaquiŋi, Goti Iqu äŋguänäŋä pmayäŋqä iwimäkätŋqä tääqä ätkqe. Ga iqueqä yäkqe, yqänä esänä, qoŋä äwoktäuqe, Goti Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäukqe.*Ipäqäkqä 47:31

22 Josepä†Ipäqäkqä 50:24-25 iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätäqetaŋi, Israitqä iquesaŋä kaqä-kawäka Isipä äväma ppnuwäŋqä ätuätä, “Ŋqä yäŋä-yawi, iŋga qäsä äma uwqäpŋqä” ätuätäqetaŋi, äpäkoŋgqe.

23 Mosisi‡Aŋgumä Itmakqä 2:2-3 iqueqä känai ique änyuäqe, iyaqu ymeqä iqueŋi qeqätqä äqunäsinyä, qua Isipä iu miqä naqä iqu ätkqeŋqä zä miqä, qaŋuä hŋquaqu-hŋque zä maqŋqä ämimiŋiyi. Iyaqu iiŋä ämimiŋiyi, Goti Iquenyqä quuvqä eqiyäsinyä iutayi.

24 Itaŋga Mosisi§Aŋgumä Itmakqä 2:11-15 iqu naqä-qu ae eäqe, iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätä, “Ämaqä naqä qua iu miqä iqueqä meqiyqä ymeqä-queqä” tquä diŋqe, “Oeyqä” ätkqe. 25 Iqu yeeqä iŋqe, suqä quvqeuta hŋgaŋqä iqa mäwqä, wäŋqäpu iqä iuŋqe, “qäyä hiätŋqeqä” ätätä, qu Goti Iqueqä ämaqä qui imäkmiŋuwä-pa, iqueŋä-pqe qui imäkpnuwäŋqä diŋqä atäuŋuä iŋgqe. 26 Iqu, Goti Iqu kima äŋguänäŋi väniqeŋqä hiŋuä äqänä äpmeqetaŋi, “Ämaqä Goti Iqu atäuŋuä ikqä iqueä yoqä duŋqä womba ämeqe, ii Isipätaŋä mbqä yquayä aaŋä hävemnäqŋqä duŋi ämäwqätäunä” kŋuä ämakqe. 27 Iqu Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätäqetaŋi, ämaqä naqä Isipä iu miqä iqueä äwqä tnäŋiŋqä zä miqä, qua iqueŋi ävämakqe. Ne Goti Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä ituŋquä-qe, Mosisi iqu Ique hiŋuä äqunätä imiŋqä eŋqä-paŋä-qu yäŋä äqänätä iiŋä imiŋqe. 28 Eŋätqä ymeqä hitmqä iquau päsqä iqu, Israitqä iquau qui miwimäkqä yätŋqä diŋqe, Mosisi*Aŋgumä Itmakqä 12:21-30 iqu, Goti Iquenyqä quuvqä eqiyätä, “Sipsipqä äpäsäpu häŋeqe, aŋä huä äyqä iu eeä ipiyä” ätuätä, hiunji naqä ‘Pasopauä’ äqonäŋqe, iŋga ipäqäkqe.

29 Israitqä†Aŋgumä Itmakqä 14:21-30 iqua Goti Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyä iutaŋi, eqä-pŋä ‘häŋesqäuä’ äqonäŋqä iqueŋi, qua-ye eŋqä-paŋä iu äkäkuwi. Itaŋga Isipä iqua asä iu äkenä-tpu iqaŋguwäŋga, eqä änyuäpätäkqe.

30 Israitqä‡Josuwa 6:15-20 iqua aŋä-himqä Jerikoŋi, hiunji 7 qaŋä koquvqaŋguwäŋga, kiqä täkŋi qua iqi äpäkŋgqe, ii Goti Iquenyqä quuvqä heqiyqä iutayi.

31 Leopä§Josuwa 2:8-13; 6:25 mbqä metŋqä huiwä yaŋä vqä ii, ämaqä hiŋuä tämaqä iqä iquaqui, yeeqä itmetä yätamäkä äwikqetaŋi, qokä-apäkä Goti Iqueä kukŋui hŋgisanä iqetäŋi, qui anä mimäkŋqä danä ikqe, ii Goti Iquenyqä quuvqä eqämiŋqä iutanänji.

32 Nyi ‘iinjqä’ ätätmä tuwaŋui yqänä äqäka uwqämŋqäta? Nyi kukŋui Giriyonä*Naqä-qua 6:11-8:35 iqueŋqä, Barakä†Naqä-qua 4:6-5:31 iqueŋqä, Samsonä‡Naqä-qua 13:24-16:21 iqueŋqä, ä Jepta§Naqä-qua 11:1-12:7 iqueŋqä, ŋŋ Dewiti iqueŋqä, Samueli iqueŋqä, itaŋga hiŋuä-tqä iquauŋqä, tmqä diŋqe, hea homä iqaŋgi, änä maeqä iqi. 33 Goti Iqueŋqä quuvqä heqiyqä iutaŋi, ämaqä iquautaŋä hŋqua, qu ämaqä miqä kuapänäŋä iuqä mäkä-iqä iquauŋi, ämäwqätäumiŋuwi. Hŋqua, suqä quvqe jänä imäkmiŋuwi. Hŋqua, nätmatqä Goti Iqu, “Etapmqänä” ätukqeunä ämamiŋuwi. Hŋqua, laiyonqä iqua maŋä mayauqä ipŋqä imäkmiŋuwi. 34 Itaŋga hŋqua, tä hänaqä naqänäŋi equmuäkmiŋuwi. Hŋqua, mäkä-huŋqä iquauqä hionaqeuŋi äwimasiyäpiyä iuta mapäkoŋqä imiŋuwi. Hŋqua, yäŋänäqŋqä maeqä epiyä-qe, qänakŋi yäŋänäqŋqä ämamiŋuwi. Hŋqua, mäkä iqäŋqe, näqŋqä ämamiŋuwi. Ä hŋqua, mäkä-iqä qua huiziutaŋä iquauŋi, aŋgi upŋqä ändowäkatmiŋuwi. 35 Ga apäkä hŋqua, käyämaqä ae äpäkonäpu, aŋgumä häŋä vauqaŋguwä iquau, aŋgi itmamiŋuwi.

Iŋäqe ämaqä hŋquauŋi, quwqä himä-wiuŋqä iqua, guä äkiqiyäuepu, “He Goti Iqueŋqä tuwä äwiyqäpi, ne heŋi evqatäwatatuŋqueqä” tquaŋguwäŋga, qu, “Ne äpäkonätanä, qua butaŋi aŋgumä häŋä ävautanä, häŋä pmeqä meniŋque, ii äŋguänäŋiqä” kŋuä ämepu, himä-wiuŋqä iquau, “Oeyqä” ätumiŋuwi. Iutaŋi, himä-wiuŋqä iqua, iquauŋi änäänä äpäsqa äwäpu, pizqä äpäkmiŋuwi. 36 Huizi iquauŋi, himä-wiuŋqä iqua ewiiqä ätuäpu, ikukuwä äpäsäpu, ga guä woyqä ämäsäupu, guä äpmuatemiŋuwi. 37 Huiuŋi, qu hikä äpäsäpu, hŋquauŋi, huiwi awä äqäqatäupu, ä hŋquauŋi, hionaqetä pizqä äpäkmiŋuwi. Hŋqua, qäkämä maeqä, sipsipqä huiwitä, meme huiwitänä, imäkmbu ikämiŋuwi. Qu huiwä du yätamäkqeŋqe äwa kiiŋä ipu, haŋä-iqä hävemnäqŋqä metqätaŋguwäŋga, suqä aaŋä quvqä di itquamiŋuwi. 38 Quwqä suqe, äŋguänäŋä eäqetaŋi, qu qua täutaŋi huiziquauqä ämäwqätäupiyä-qe, qu qoqoŋä, qua yeŋuä, aŋä ämaqä maeqä imä äqäyänäkipu, hikä himaŋä iutä, qua hovqä iutä äwäyäkämiŋuwi.

39 Ämaqä eeqänäŋä iiŋä iqua, Goti Iquenyqä quuvqä eqämiŋuwitaŋi, Iqu quŋqe, “Ämaqä jänänäŋä-quayqä” ätkqä-qe, qu qua täu yqänä äpmapiyäŋgaŋi, nätmatqä Goti Iqu, “Nyi qu äwimniqeqä” ätätä guä ämäsäuekqe, mämeqä imiŋuwi. 40 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Goti Iqu ne qänaki äpmeŋquä iqunenyqe, nätmatqä aaŋä äŋguänäŋi, näwinyä imäkekqä iutaŋi, Iqu qokä-apäkä hiŋuiqändqe, qu-ganä qäyu timäuqä diŋqä mäwiŋgaŋgi, ne eeqänäŋi ikikinyäŋä anä timäuqäŋqä äwiŋgqe.

<- Hipru 10Hipru 12 ->