10
1 Suqä Mosisi iquesa ätimäukqä iuŋi, nätmatqä äŋguä qänaknda timäuniqä diŋqe, yasämä mämänätqueqä da, hiŋgi qanyinä ktqä inänji. Iutaŋi, suqeu qänaknä ipu, hiqäva quväukuä ique-ique qäyä imäkäqäsäpiyä-qe, ämaqä Goti Iqueŋqä pätqätaŋguwä iquauŋi, kiyä mamätqä ikikinyäŋä miwimäkqä danä yänä.
2 Ämaqeu ikikinyäŋä hepŋqä wimäkqä-säpi, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäutqäŋuwä iqua, kiyä mamätqä epu, “Suqä quvqä yqänä ämeŋunä” kŋuä mindqäŋqä ipu, hiqäva aŋgi mimäkqä itqäpninji.
3-4 I etaŋgi bulumäka qokiuqätä, meme iquauqätä häŋeqe, suqä quvqä huätäŋi, änä mämamäuqä etaŋgqetaŋi, quväukuä ique-ique häŋeqe ämepu, hiqäva äqäyäqäsätqäŋuwi, ii qokä-apäkiuqä suqä quvqeuŋqä kŋuä-iqä ävätŋqä diŋqeyi.
5 Iutaŋi, Kraisi Iqu qua täuŋqä äquvepätäqäŋgaŋi, Goti Iqueŋi, tii ätukqe.
“Si qu hiqäva äqiyäpu ktappŋqe, makiŋgaŋgi, Nyinyqä huiwi näwinyä äyä imäkeŋiqä. 6 Ga suqä, naŋui wätakä niqiyätŋqä tä hämänä ikeqeŋqätä, suqä quvqä huätä mamäutŋqä hiqäva-qäyqeŋqätäŋi, yeeqä miqä isnä. 7 Iwä täŋgaŋi, Goti Iquki, Nyi tii äktqä. Qu hiŋuiqänäŋi bukä iu, Nyiŋqä tuwaŋuä äqäyäpu ekuwä-pa, Nyi äkiŋqä Saqeunä qänaknä imŋqä, ae sä äpqäqeqä.”
*8 Iqu i ätukqe, hiŋuiqä iqisaŋi, hiqäva-qäyqeuŋqä kukŋuä-suqä iuta tii ätkqe. “Qu hiqäva äqiyäpu ktapqäŋqetä, naŋui wätakä niqiyätŋqä tä hämänä ikeqeŋqätä, ä suqä quvqä huätä mamäutŋqä hiqäva-qäyqeŋqätäŋä-pqeŋqe, makiŋgaŋgi, yeeqä miqä yqänä isŋqinyä.” 9 Iiŋä ätuäqetaŋi, “Nyi äkiŋqä Saqeunä qänaknä imŋqä, ae sä äpqäqeqä” ätukqe. Iqu iiŋä itä, suqä hiŋuiqändqä iqueŋi, huätä ämamäutä, änyä-häŋä imäkätä ekqe. 10 Ga Jisasi Kraisi Iqu, Goti Iqueqä äwiŋqä dunä itä, Iqueqä huiwi hiqäva eŋqä-pa naqä-hŋganä äwiŋgqetaŋi, ne qokä-apäkä Goti Iqueqänäŋä heatuŋquä inemäkkqe.
11 Itaŋga hiqäva-imäkqä eeqänäŋä iqua, qu hiunji ique-iqueŋi, Goti Iquenyqä wäuŋuä imäkäpu, hiqäva asiqua äqiyäpu ätqäuwa wätqätaŋguwä-qe, hiqäva iiŋä iqua, suqä quvqe huätä mämamäuqä ipnä. 12 Mä Kraisi Iqu, qutä asänäŋä ma, suqä quvqä huätä mamäutŋqä hiqäva naqä-hŋganä äqäkqetaŋi, Iqu Goti Iqueqä hipa ämuaŋgisa äpmakqe. 13 Iŋi hipa ämuaŋgisa äpme, ämaqä, qu Iquenyqä mäkä-huŋqä iquauŋi, Iqueqä yukä yäpä iqi pmeqaŋguwäŋgaŋqä hiŋuä äqänä äpme. 14 Quami, Iqu tiiŋä etaŋgi äpmakqe. Iqu hiqäva kiuänäŋä hŋqu imäkätä, qokä-apäki Goti Iqueqänäŋä hipŋqä iwimäkätŋqä iquauŋi, kiyä mamätqä ikikinyäŋä näweqä pmetpŋqä, qäpu iwimäkkqä iutanji.
15 Kukŋuä ii yäŋänäqŋqä imäkätŋqe, Dŋä Äŋguä Iqu-pqe, awä änatqi. Ganäŋi, tiinji.
16 “Naqä Iqu tii ätqi. Iŋgaŋi, kukŋuä Nyi qutä guä mäsämniŋqe, tiinji. Nyi Ŋqä suqä eeqänäŋi, quvaqä qeqä-quuvqä iu pŋqä eätmä, ga Ŋqä kukŋui, nyi tuwaŋui, quvaqä kŋuä indqäŋqeu äqiyemqänä.”
† 17 Itaŋga aŋgumŋi,
“Qu kukŋuä-suqä ävasäpu quvqä imäkätqäŋuwä diŋqe, kŋui aŋgi manyiyqä yäŋqiyä.”
‡ 18 Goti Iqu, suqä quvqeŋqä äwqä haŋuä imäknätä, huätä ae ämamäutqe, suqä quvqä huätä mamäutŋqä, hiqäva aŋgu imäkqe, hma hetŋqe.
Goti Iqueŋqä zä miqä, qäqiqi watuŋqueŋqä
19-20 Nyämaqäuä, yuä naqänäŋä hiqŋqä, ‘Aaŋä näwinyä Goti Iqueqänäŋiqä’ ätmiŋuwä duŋqä qŋqaŋä enäŋqä iqu, Jisasi Iqueqä huiwiyi. Ga huäŋqä häŋä-pmeqä-täŋä hŋqu, ne yäpä yäŋgisa timatuŋque, Iqu yuä ique äpisqiyätä, änyä-häŋä imäuekqe. Iqu Iqueqä häŋeqetä iiŋä imäkqetaŋi, ne aŋä hiqŋqä ique yäpä yäŋgisa peyatuŋque, zä miqä pemä ianä. 21 Itaŋga ne Ämaqä Hiqäva-imäkqä Aaŋä Naqänäŋä, Goti Iqueqä ämaqä-qune Mäneyqä-que ämeŋu. 22 Iwä Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, Kraisi Iqueqä häŋeqe, neyaqä qeqä-quuvqeu pŋqä-pŋqä neyqaŋgqetaŋi, “Ne kiyä mamätquneyqä” näqŋqä ämenä, ga neqä huiwi, eqä hinoqukuä maeqä itä, asŋä äqänanitaŋi, ikikinyäŋä imäkŋgu. Iŋi huäŋqä äŋguitä, Hiqäva-imäkqä Äŋguä Iqutä, iiŋä ae ämeŋquetaŋi, ne qeqä-quuvqä imŋi quaŋgä maeqä, aaŋä naqä-qakuinä änyanä, Iquenyqä quuvqä eqiyätanä, yäŋänäqŋqä imäknanita, zä miqä itanä, Goti Iqueŋqä qäqiqi wanä. 23 Ga Goti Iqu, kukŋuä guä ämäsäuekqä iunä Imäkqä-quvqae, ne “Iquenyqä quuvqä eqiyätanä, äŋguä inemäkäniŋqä hiŋuä äqänanä äpmeŋunä” ätätanä awä ätätuŋqueŋqe, kŋuä hŋquaqu mindqäŋqä, a yäŋänäqŋqä äqätqa wanä. 24 Ne quuvqä anä eqiyätuŋquä hŋqunä-hŋqunäŋä iqune, huizi iquauŋqä kiiŋä neŋgaŋguti, suqä äŋguänäŋä iunä itqueniŋquä diŋqe, ävauqumuatnatuŋquä hänaqeŋqä qävqä yanä. 25 Iiŋä itaqäŋgaŋi, ämaqä hui Goti Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqeu ävquatämäutqäŋuwä-pa, ne iiŋi miqä, aquvä äqänätanä, yäŋänäqŋqä imäkŋguatuŋque. Hiunji Kraisi Iqueqä äpqe, qäqi pätqätaŋgi hiŋuä äqumbiyitaŋi, suqä iiŋi änäänä imäkquatuŋque.
Neqä äneŋqä iunä, suqä quvqä imäkqa äwätuŋquä iutaŋä kimaŋiŋqe
26 Ämaqä-qunesaŋä tqu-tqu, huäŋqä Jisasi Iqu imäuekqeŋqä kukŋuä naqä-qakuiŋqä näqŋqä ae ämakuwitaŋi, quwqä äwiŋqä iunä suqä quvqä imäkqa äwätqäŋuwi, quwqä suqä quvqe huätä mamäutŋqe, hiqäva-imäkqe, näwi aaŋqä eä.
27 Quŋqe, tiiŋä-pqe inänji. Qu zä kiiŋä ipu, kukŋuä mitqäŋga, tä aaŋä tnäŋänäŋä, ämaqä Goti Iqutä mäkä-huŋqä iquau tä näniqŋqeu pmepnuwäŋqä, hiŋuä äqämbu pmepŋqänäyi.
28 Ämaqä tqu-tqu, Mosisi iqueä suqeuŋi ävakupqä iqua, ämaqä hŋquaquŋä-qe, hŋquaqu-hŋqueŋä-qe, “Qu iiŋä-iiŋä imäkquwiqä” tqaŋguwäŋga, kukŋuä mitqä iqua, quŋqä huäqä mäwuŋgaŋgqetaŋi, qu äpäkombŋqänäyi.
29 Iŋi he kŋui, äänä eyqi? Ämaqä, Goti Iqueqä Ymeqä Ique tuwä ävätqä iqu, kimaŋi haŋä-iqä äkisque meniqäti? Ii itqä iqu, häŋeqä Goti Iqueqä kukŋuä guä ämäsäuekqe, yäŋänäqŋqä äwikqetaŋi, Goti Iqueqänäŋä hetŋqä qäyä iwimäkkqä-qe, iqu häŋeqä iiŋä iqueŋqe, nätmatqä quvqä eŋqä-pa imäkätä, ga Dŋä Äŋguä, huäqä naumäkätä, Äŋguä Inetqueqä Iqueŋi, suqä aaŋä quvqänäŋi, qäsä itquetqäuä. Iiŋä itqä iutaŋi, haŋä-iqä aaŋä naqänäŋä meniqe.
30 Ne näqŋqä äyä ämeŋu.
“Quvqeŋqä kimaŋi, ii wäuŋuä Ŋqä eŋqä-qae, quvqä iqaŋgpqä iquauŋi, Nyi kima wimniqeq䔧 ätkqä iqu, ii Goti Iquvi. Ga tii-pqeŋqä näqŋqä ämeŋu.
“Qokä-apäkä Iqueqänäŋä iquauŋi, Naqä Iqu iwäsäuŋqiyä”
* ätä äqänä.
31 Goti Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iqu, ämaqä hŋque haŋä-iqä naqänäŋä vätŋqä a äkiqätqe, ämaqä iiŋä iqu, zä aaŋä kiiŋä winyänä.
Enyqä miqä, yäŋä äqäŋga uwqäpŋqeŋqä
32 Hiŋuiqänäŋi, he Goti Iqueqä we-huŋqeŋqä näqŋqä ämepiyäŋgaŋi, qu haŋä-iqä kuapänäŋä hetapqaŋguwä iuta tmi-tmiqä-tqe ämepiyä-qe, yäŋänäqŋqä ätqäumiŋuwiŋqä kŋuä meqaŋgpu.
33 Hŋgaŋi, ämaqeuqä hiŋuä iqi ämaetqätäpu, kukŋuä quvqä etäpu, äyä etquetqäŋuwi. Hŋgaŋi, ämaqä haŋä-iqä ii metqätaŋguwä iquauŋi, he qutä anä äyä itqäŋuwi.
34 Ga guä pmeqä aŋiu pmetaŋguwä iquauŋqe, he huäqä euŋgaŋgi, äŋguä äyä itquetqäŋuwi. Itaŋga qu heyaqä yquayä nätmatqä qua täu metauqaŋguwäŋgaŋi, heqä nätmatqä äŋguänäŋi qäukuä yätu hea ique-ique yqänä witaŋgqeŋqä, näqŋqä epiyä-qae, he iiŋqä qundqändqä miqä, yeeqänä äyä itqäŋuwi.
35 Heqä suqä iiŋä itqäŋuwä iquauŋqä kŋuä ämapiyi, zä miqä pemä ipu, quuvqä yäŋänäqŋqä yqänä heqiyqäpŋqe. Iiŋä itqäŋuwitaŋä kimaŋi, Goti Iqu kuapänä etapäniŋqe. 36 Ii tiinji. He Goti Iqueqä äwiŋqä dunä ipu, nätmatqä äŋguänäŋä Iqu ätkqe mapnuwäŋqeŋqe, enyqä miqä, yäŋä äqäŋga uwqäpŋqe. 37 Ii tii äqänäŋqä-payi.
“Äpakänä ma!† Ämaqä äpätŋqä iqu, äpakä miqä äpäŋqiyä. 38 Ŋqä ämaqä jänänäŋä iqu, quuvqä eqiyätäqetaŋi, häŋä pmeŋqiyä. Ga iqu pemä miqä itä, iqueqä quuvqä heqiyqä mändi imäŋga-imäŋga päwiqaŋgutqe, Nyi iquenyqe yeeqä miqä danä ymä.”
‡ 39 Ne ämaqä pemä miqä itanä, quuvqä heqiyqä mändi imäŋga äpäwitä, qui imäknatuŋquä-qune ma, aaŋqe. Ne quuvqe, häŋä-pmeqä meniŋquä, eqiyqa uwquatuŋquä iquneyi.
<- Hipru 9Hipru 11 ->
- a Apqä Bukä 40:6-8
- b Järämai 31:33
- c Järämai 31:34
- d Kukŋuä-suqä 32:35
- e Kukŋuä-suqä 32:36
- f Asayä 26:20
- g Hapakukä 2:3-4
