2 Poli iqunä, nyi kukŋuä tä etmqä iqäqä tqueŋi, qätä äŋguänä nyipu. He ämaqä jänänäŋä timäupŋqe, ämaqä hŋqua heyaqä huiwi häuä qäyä ektäupŋqänä hiŋuinä qumbŋqä sätäti, ii tiinji. Kraisi Iqu wäuŋuä ae imäkkqä iuŋi, yätamäkqä maiyqä yänä. 3 Nyi aŋgumä tii etqä. “Ämaqä hŋqua, heyaqä huiwi häuä qäyä ektäupŋqänä hiŋuinä äquŋguwi, ii tiinji. He kukŋuä-suqä eeqänäŋä iuŋi, qänaknä iqa uwqäpŋqä iuŋqeyi.” 4 Ämaqä hŋquki, si kukŋuä-suqä iuŋi qänaknä itnitaŋi, Goti Iqu, “Ämaqä jänäŋueä” ktqŋqä äkinyätŋqe, ii tiinji. Kraisi Iqutäŋi qŋqaŋä enätnä, Goti Iqueqä qeqä imäŋqeta nätmatqä hiŋgi ävätŋqä iuŋi, qe ävämenyä. 5 Nyi ii ätqe, tiiŋä etaŋgiyi. Goti Iqueqä Dŋä Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, Iquenyqä quuvqä jänänä eqiyätanä, neqä kŋuä indqäŋqä imŋi, Iqu jänänäŋä nemäkätŋqä iuŋqä hiŋuä äqänanä äpmenä etaŋgi, ätqä. 6 Iŋi ämaqä hŋqu, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnäŋqe, suqä huiwä häuä ktäuŋqä iqutä, häuä maktäuŋqä iqutäŋi, nätmätqä hiŋgiŋqä eŋqä-paŋä wänä. Iŋäqe hŋqu, quuvqä eqiyätäqä iutaŋi, suqä ämaqä huiziuŋqä äwiŋqä iqueŋi, a yäŋänäqŋqä ämaqätqe, ii nätmatqä naqä-qakuänäŋi äyuwä.

7 He äŋguänä iqa äpätqäŋuwi, täŋgaŋi heyaqä himä heqaŋguwä iqiŋi, kukŋuä naqä-qakui hii eyäwqatätŋqä hiŋuinä mäquŋquä ipŋqe, hoptäwi tqu heyqaŋgikä? 8 He nätmatqä kŋuä indqäŋqä quvqä iuta timäuqaŋgqeŋqä qänaknä i iquwi, ii Goti He tääqä etätmetŋqä Iquesa hmanji. 9 Bretqä imäkqeŋqä kŋuä indqämbu. Si buayä iiŋi naqänäŋä timäutŋqä kiŋgaŋgutqe, nätmatqä naqänäŋä imäkqe, wäŋqäpu pŋŋä ämäuesqe, qo aaŋä naqänäŋä äväunä. Ii eŋqä-paŋi, kukŋuä quvqä wäŋqänäŋä ipu, naqänäŋä imänätä, ämaqeuqä quamä pmeqä, qui imäkänä. 10 Nyi kŋuä tiiŋi yäŋänäqŋqä indqäŋgä. “Naqä Iqu qu yätamäkqä vqaŋguti, kŋuä indqäŋqe, hui-mända mindqäŋqä ipŋqäuä.” Iŋäqe, ämaqä heqä kŋuä äŋguä iu qui emäkqä iquenyqe, nyi maqŋqä eämä-qe, “Iqu iqueqä quvqä ii imäkqäŋqä kimaŋi, haŋä-iqä meŋqiyä” ätqä.

11 Nyämaqäuä, nyi suqä huiwä häuä ktäuqäŋqä iqu äŋguänäŋä äqunätmä, kukŋuä awi iiŋqä tqä-säpi, iŋi qu haŋä-iqä äpakä tiiŋi, suŋqä ändapqa pätqäŋä? Iŋi nyi kukŋuä awi, suqä iquenyqä tätqäqä-qunä-säpi, qu kukŋui zä-huätati iqueŋqe, äkasuwä matqä ipu, haŋä-iqä mändapqä itqäpninji. 12 Ämaqä huiwä häuä ktäuqäŋqä etäpu, hiqä kŋui qui emäkätqäŋuwä iquauŋqe, quwqä huiwinä häuä maktäuqä pa ipu, kiqä häukuä-pqe, qäsä yimäpŋqä änyiŋgi.

13 Nyämaqäuä, he kukŋuä-suqä iqueqä yäpä iqi mäpmeqä hiätpŋqä diŋqe, Goti Iqu tääqä ae etätmakqe. Iŋi he suqä iqueqä yäpä-imä mäpmeqä ipiyä-qae, hiqä eŋqä dunä hiŋgi mimäkäkiqŋqe. Iŋäqe, Goti Iqueqä ämaqä iquauŋqä kiiŋä enyätä, quwqä wäuŋuä-wiyqä pmetpŋqe. 14 Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqä hŋqu, “Si tqä-täuŋqä äkinyäŋqä-paŋi, sitä qäqiqi äpmeŋuwä iquauŋqä-pqe, inä kinyätŋqänänji.”*Hiqäva-imäkqä 19:18 Si ique qänaknä itqäŋi, kukŋuä-suqä huiziquauŋä-pqe, qänaki inä itqäŋnä. 15 Iŋäqe hiqä-hiuä qui mimäkŋqä ipŋqä diŋqe, äkasuwä mäpätŋgeyqä ipu, kukŋuä mäkä maqäyoŋqä iqäpŋqe.

16 Nyi ii tiiŋiŋqä etqä. Hiqä huiwi quvqä imäkqäŋqä äwinyätŋqä iu, qänaknä miqä ipŋqe, Dŋä Äŋguä Iqueqä äwiŋqä iunä qänaknä ipu, pmetaŋgpiyä. 17 Ne näqŋqä äyä etqäŋu. Huiwä iqueqä äwiŋqequ, Dŋä Äŋguä Ique päsättqämätä iqaŋga, ga Dŋä Äŋguä Iqu, huiwä ique päsättqämätä itqäuä. Iutaŋi, iquaqu mäkä-huŋqä pmetaŋgiyitaŋi, hiqä hnjua-hnjua imäkanä-tpu ipiyä iuŋi, mimäkqä itqäŋä. 18 Iŋäqe he Dŋä Äŋguä Iqu emäkqaŋgqä iunä qänaknä iquwi, ii tiinji. He kukŋuä-suqä iqueqä yäpä iqi mäpmeqä iqä.

19 Suqä, huiwä iqueqä äwiŋqeuta ätimäutŋqeŋqä näqŋqä äyä etqäŋu. Iqua tiinji. Suqä qaŋä hiŋgi ikiqä, suqä kiyä mätqä huizi imäkqä, suqä quvqä imäkqäŋqä äwqä maqänä ävauqeyi. 20 Ita, goti quaŋgä iquau qoŋä woktäuqä, paaqä häsuäwä huitaŋä-huitaŋä imäkqä, mäkä-huŋqä imäkŋqäŋqä, kukŋuä mäkä-huŋqä, himä qui maqänä imäkqä, wiuŋqä äpakä ikiqä, huiuqä nätmatqeŋqä qeqä tquä, quwqä-quwäŋqänä äwiŋqä, äkasuwä ätnäpiyitaŋi iväqŋqäŋqä. 21 Itaŋga ämaqä äŋguä pmetaŋguwä iquauŋqä äwqä quvqä hiŋgi imäkqäŋqä, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe ŋqäŋqä, yeewä iqä iu suqä quvqenä imäkqäŋqä, itaŋga suqä huitaŋä-huitaŋä huizi isua-pqe inä imäkqäŋqä ätqä. Iŋi nyi qäŋganä ae etkqä imŋi, aŋgumä tiiŋä etqä. “Ämaqe, suqä eeqänäŋä nyi tä etqä tquau imäkmitpqe, Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋi, Iqutä anä mapmeqä ipnuwiqä.”

22 Iŋäqe Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, ne inemäkqaŋgqetaŋi, suqä tiiŋi imäkquatuŋque. Ämaqä huizi iuŋqe aaŋä kuapänä wiŋqäŋqä, yeeqänä iqäŋqä, äwqä haŋuinä iŋqä pmeqäŋqä, äwqä tnäŋi maqänä mimäkqä iqäŋqä, ämaqeu yätamäkqä vqäŋqä, suqä äŋguiŋqä ämotqueqäŋqä, itaŋga kukŋuä ätätanä qäyunä imäkqäŋqä. 23 Itaŋga quami qeiqinyä pmeqäŋqä, neqä-neuä äŋguänä miŋqäŋqe. Iŋi kukŋuä-suqä iutaŋä hŋqu, suqä äŋguä tquauŋi, pmua imäkqäŋqe, aaŋqe. 24 Qokä-apäkä Kraisi Jisasi Iqueqänä ae eŋuwi, qu suqä huiwä iqueqä äwiŋqeuta ätimäutŋqe, zä-huätati äuepiyitaŋi, qäpu ae ekuwi.

25 Ne häŋä äpmeŋque, Dŋä Äŋguä Iquesa äpmeŋqu-qae, qaŋi, Iqueqä äwiŋqä iunä uwquatuŋquänänji. 26 Iŋi ne quikuä ptqä äqänätanä, yoqä haqä mämamäuŋqä yatuŋque. Neqä-neuäŋi, quvqä itquatnätanä, mäkäŋqä miŋqä pa iquatuŋque. Itaŋga hŋquauqä äŋguä äpmeŋuwä iuŋqä, äwqä quvqä hiŋgi mimäkqä pa iquatuŋque.

<- Galesiya 4Galesiya 6 ->