1 Goti Hanjuwä Iqu iiŋä emäkqaŋgqetaŋi, nyi Poli iqunä, Iquenyqä tääqä ätätqäŋä. Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquenä, yätamäkqä eyqämqä diŋqä, Kraisi Jisasi Iqueä wäuŋuä imäkätqätaŋgqetaŋi, guä äpmuatenjiyquwi. 2 Goti Hanjuwä Iqu henyqä qeqä imäŋqeuta äŋguä hiŋgi etquetŋqä, nyi wäuŋui ändapkqä iiŋqe, he qätä ae äwiyquwi. 3 Iqu Iqueqä kŋuä indqäŋqä zä wiqe, nyi näqŋqä hiätmqänä ändapkqe. Iiŋqe nyi henyqä tuwaŋuä wäŋqä ipu äqiyätmä, awä ae äyä etqe. 4 He pipa ipi a ätäupiyäŋgaŋi, näqŋqä tiiŋä mapnä. “Ae! Iqu Kraisi Iquenyqä kukŋuä zä witaŋgqä iquenyqe, näqŋqä ae äyä eänä.” 5 Ämaqä kiŋganä äpmamiŋuwä iquauŋi, nätmatqä täŋqe, awä mätquä imiŋuwi. Iŋäqe, täŋgaŋi, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquatä, Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iquatäŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, Dŋä Äŋguä Iqu iwimäkqaŋgi, iiŋqe iqua näqŋqä ae ämeŋäuä. 6 Iqueqä kŋuä indqäŋqä zä wiqe, tiinji. Ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, kukŋuä we-huŋqä-täŋi ämepiyita, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnäŋuwitaŋi, nätmatqä Israitqä iqua mapnuwä iuŋi, qu-pqä inä ämepu, qäyqä-qäqua naqä-hŋqunä eqaŋgpi, kukŋuä Goti Iqu, ‘Iiŋä imäkmniqeqä’ ätätä, guä ämäsäuekqe, qu-pqe inä patqiyäniqe.

7 Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä tqueŋqä wäuŋuä-wiyqä-qunä emqe, ii Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta inyimäkätä, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi ändapkqä iiyi. 8 Nyi Goti Iqueqä qokä-apäkä iuqä yäpä iqiŋi mänäqä mämä qäyä pmetaŋgqä-qe, Iqu suqä hiŋgi vqä iuta wäuŋuä tiiŋi ändapkqe. Nyi Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquau, Kraisi Iqueqä nätmatqä eeqänäŋi, ne änä miwäsäuqä itä, a matäuqä ituŋquä iuŋi, qu-pqä inä mapnuwä iiŋqä kukŋui, awä ätuätqäŋä. 9 Goti Eeqänäŋä Imäkkqä Iqu, nätmatqä imäkäniŋqä zä äkittqiye äpmamiŋqä iuŋqe, nyi ämaqä eeqänäŋä iu awä ätnäŋäqi tquämqe, Iqu wäuŋui iiŋqe inä ändapkqe. 10 Goti Hanjuwä Iqu iiŋi, tiiŋiŋqä imäkkqe. Dŋä nätmatqä qäukuä yäŋiŋä miqä iqua, Goti Iqu Israitqä iquautä, huizi iquautä, Iqueqä ämaqäŋqä naqä-hŋqunä epŋqä maqiyqaŋgqeu äqumbiyitaŋi, “Iqueqä kŋuä indqäŋqe, huitaŋä-huitaŋiqä” kŋuä indqämbŋqä imäkkqe. 11 Goti Hanjuwä Iqu, suqä tä imäkäniŋqe, kŋui aaŋä hiŋuiqänä iwäsäuekqeu qänaknä itä, Jisasi Kraisi neqä Naqä Iqu wäuŋuä imäkqaŋgqä iutaŋi, naqä-qakui ae qe imäkkqe. 12 Iiŋä etaŋgi ne Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätuŋquetaŋi, zä miqä pemänä itanä, Goti Hanjuwä Ique wimenä. 13 Iiŋiŋqä, “Nyi he yätamäkqä hemqänä, wäuŋuä imäkätmä haŋä-iqä meqaŋgqeŋqä kŋuä kuapänä indqänäpu, heqä quuvqä heqiyqe mändi päwiqŋqä, yäŋänäqŋqä tqäpiyä” etqä. Nyi haŋä-iqä ii ämetŋqe, ii he äŋguä äpmepu, yoqä naqä mapŋqeyi.

14 Iqu nätmatqä eeqänäŋä iiŋä imäkätŋqeŋqe, nyi neqä Apiqueŋi qoŋä äwoktäutqäŋä. 15 Iqu ämaqä qäukuä haqä yätu äpmeŋuwä iquauqätä, qua iu äpmeŋuwä iquauqätä Kaniqu eä, itaŋga Iqueqä hiveymeqä inä etaŋguwiŋqä yoqe iuta ävätqäuä. 16 Nyi iiŋä itmäŋgaŋi, henyqä tääqä tiiŋä ätuätŋqe. “Iyää, neqä Apä, Si nätmatqä aaŋä kuapänäŋä-täŋä eänä, yäŋänäqŋqä aaŋä naqänäŋä-täŋä eŋä Iqukiyä. Si iquauŋi, nätmatqä ii ävätnä, iquauqä äwqä yäpä imŋi, Tqä Dŋä Äŋguä Iquesa yäŋänäqŋqä iwimäkiyä. 17 Ŋqä Apä, qu Kraisi Iquenyqä quuvqä eqiyätqätaŋguwitaŋi, Iqu iquauqä äwqä yäpä imŋi aŋä näweqä imäkäqämetŋqänä yätamäkqä wiyä. Ga suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu, zä eŋqä-pa hukä-tapiŋä yäŋänäqŋqä äuä ätqäuŋqä-pa, iiŋä tqäutpŋqänä iwimäkiyä. 18 Iyää Apä, iquatä, Tqä ämaqä eeqänäŋä itäŋi, qu Kraisi Iqueqä suqä ämaqeŋqä äwiŋqe, aaŋä naqänäŋä eä, quapitä hiqotitä, itaŋga haqä yätqätä mänäqä mämdä, im-imqä iquvaŋä iptänäŋqä iquenyqe, näqŋqä ämepu, a yäŋänäqŋqä kiqätätpŋqä, inä iwimäkiyä. 19 Iyää Goti Apiqukiyä, Iqueqä suqä äwiŋqä iiŋqe, ämaqe qu änyä maqŋqä etaŋgpqä-qe, Si ämaqä tquauŋi, näqŋqä hiätpŋqänä iwimäkiyä. Iyää Apä, Si quŋi iiŋä iwimäkätqäŋi, ii tiinji. ‘Nätmatqä aaŋä hävemnäqŋqä äwiŋqe, qutä inä wiqäŋqä diŋqeyqä’ äktätqäŋänä” ätuätŋqe.

20 Tiiŋä eä. Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqä, neyaqä qeqä-quuvqä yäpä imä, iiŋä itŋqä iquesaŋi, ne, ‘Iiŋä-iiŋä inemäkiyä’ ätuätanä, yatŋqä ävquque, Iqu ämäwqätäutä, nänäqänäŋi inemäkänä. Itaŋga ne qanyä kŋuinä indqäŋgquä-pqe, asä iiŋä imäkänä. 21 Iŋi Goti Iqu, Iqueqä qokä-apäkä iquautä, Kraisi Jisasi Iquesä, wäuŋuä naqänäŋä iwimäkätŋqetaŋi, ämaqe Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä näqŋqä ämepu, Iqueqä yoqä naqe, hea ique-ique haqeqä ämuämuäqäpŋqe. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.

<- Epäsäsi 2Epäsäsi 4 ->