1 Iŋgaŋi Soli iqu Naqä Iquenyqä quuvqä heqiyqä iquau qui imäkätä pizqä päsätŋqä kukŋuä yäŋänäqŋqä yqänä ätmiŋqe. 2 Itaŋi, iqu hiqäva-imäkqä naqä iquenyqä äwäqe, “Si, Israitqä, aŋä-himqä Dämaskasi iu pmeqä iquauqä, aŋä aquväqŋqä iu miqä naqä iquenyqä, pipa äqiyätnä dapiyä” ätukqe. Iqu iiŋä tquaŋga, iqu pipa iuŋi, kukŋui tiiŋä äqiyätä äwikqe. “Soli iqu, qokä-pqä apäkä-pqä Jisasi Iqueqä hänaqä iu wätqätaŋguwä iquau ämoqumuetäqe, guä äkiqiyäutä, Jerusälemäŋqä ätuma päniqeqä” ätätä äqäkqe.

3 Iŋgaŋi Soli iqu, Jerusälemä iu äväma äwäqe, Dämaskasi iu timäutŋqä qäqi wätqätaŋga, maqänäŋi qäukuä haqä yätutaŋä we-huŋqe, nyuauä eŋqä-paŋi, ique äwimakqe. 4 Wimeqaŋga, iqu qua iqi äpäknäqe, ämaqä hŋqueqä maŋitaŋi, “Soli iquki, Soli iquki, si Nyi suŋqä qui nyimäkätqäŋinyä?” tquaŋgi äwikqe. 5 Iiŋä äwiyäqe, “Naqä Iquki, Si Tqukikä?” tquaŋga, kimaŋi, “Nyi Jisasi Iqunjqä. Ämaqä si qui imäkätqäŋi, ii Nyinjqä” ätukqe. 6 “Iŋäqe si pämä ätqäutnä, aŋä-himqä yäpä iŋgisa paquvä! Iqiŋi nätmatqä si imäktŋiŋqe, ämaqä hŋqu si awä ktäŋqiyä” ätukqe.

7 Ämaqä, Soli iqutä anä äumiŋuwä iqua, qu ämaqä-que, hiŋuä mäquŋquä maŋinä tqaŋgi äwipiyi, kukŋuä matqä ätqäumiŋuwi. 8 Iŋgaŋi Soli iqu ivatuwänäqe, hiŋuä äqänäqä-qe, iqueqä hiŋui hea äwäkqe. Iiŋä wimeqaŋga, qu ique Dämaskasi iuŋqä, a qe ämäusqäŋga äukuwi. 9 Iqiŋi, iqueqä hiŋui hea yqänä witaŋgi, iqu buayätä, eqätä, maŋqä, hiunji hŋquaqui-hŋque äpmamiŋqe.

10 Dämaskasi iuŋi, ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä hŋqu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe, Anänasi ique. Iqu wätqä eŋqä-paŋä äqunätä, Naqä Iqu, “Anänasi iqukiyä” tquaŋgi äwiyäqe, “Nyi täqi äpmeŋänä” ätukqe.

11 I tquaŋga, Naqä Iqu, “Si pämä ätqäutnä, hänaqä qu, ‘Jänäŋiqä’ ätätqäŋuwä iuŋqä uvä” ätukqe. “Iqiŋi, ämaqä, Jutasi iqueqä aŋiu pmetaŋgqä hŋquenyqä qävqä itnä wimayä! Iqu aŋä-himqä Tasusi iutaŋu eä, iqueqä yoqe, Soli iquvi. 12 Iqu Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätä, wätqä eŋqä-paŋi tiiŋä äquŋgqeqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä yoqe Anänasi iqu, yäpä yäŋgisa äwimetä, iqueqä hiŋui aŋgumä äŋguä qänätŋqä, hipae haqeqi wiyätqätaŋgi äquŋgqeqä” ätukqe.

13-14 I tquaŋga, Anänasi iqu, “Naqä Iqukiyä, ämaqä iquenyqe, nyi, ämaqä kuapänäŋä iqua, tiiŋä tqaŋgä äwiyäŋqeqä. ‘Iqu Jerusälemäŋi, Tqä ämaqä iquauŋi, suqä quvqä itquakaŋi, itaŋi täqinyqä pätŋqe, hiqäva-imäkqä naqä iqua, “äŋguiqä” tqaŋgä, äpäqe, ämaqä, Tqä yoqeŋqä quuvqä eqiyäpu, haqeqä äkivauqumuatätqäŋuwä iquau, guä kiqiyäutŋqä äquvepqeqä’ tqaŋgä, äwiyäŋqeqä” ätukqe.

15 Iwä, Naqä Iqu, “Si qaŋä uvä” ätukqe. “Ämaqä iiŋä iqu, Nyaqä wäuŋuä-nyiyqä hiäniŋqä, Nyi atäuŋuä ae iqäqeqä. Iqu, ämaqä Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquautä, aŋä-himqä iutaŋä miqä iquautä, Israitqä iquautäŋi, Nyaqä yoqeŋqä awä tquätŋqeqä. 16 Iqu Nyaqä yoqeŋqä awä ätuätäqetaŋi, haŋä-iqetä, täŋä-huŋqetä mequätŋqä etaŋgi ämotquamqeqä” ätukqe.

17 Iŋgaŋi, Anänasi iqu äwäqe, aŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, iqueqä hipae, Soli iqueqä haqeqi äwiyätä, tiiŋä ätukqe. “Tasi-gua Soli iquki, Naqä Jisasi, hänaqä si pätqätaŋgŋä iu äkimeqä iqu, sinyqä änändowatqi. Si hiŋuä aŋgumä qŋgaŋgti, Dŋä Äŋguä Iqu kuapänä kimetŋqä diŋqä änändowatqiyä” ätukqe. 18 Iqu iiŋä tquaŋga, maqänäŋi, nätmatqä hiŋuä hea iwomäkmiŋqe, qua mäŋi päkŋgaŋga, iqu hiŋuä aŋgumä äŋguä qe äqäŋgqe. Iŋgaŋi iqu pämä ätqäuqe, asŋä qe ämakqe. 19 Iiŋä iäqetaŋi, iqu ymisaŋä änätä, iqueqä yäŋänäqŋqe, aŋgumä qe äwimakqe.

Soli iqu hiunji hŋquauŋi, quuvqä heqiyqä iquatä, Dämaskasi iu anä äpmamiŋuwi. 20 Iqu äpakänä mäpmeqä maqänä ikitä, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iu äpaquvätä, “Jisasi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqeqä” ätuäkämiŋqe. 21 Ämaqä qätä äwiyäpiyä iqua, qu eeqänäŋi yäuŋuä ipu, tiiŋä ätmiŋuwi. “Jerusälemäŋi, ämaqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä quuvqä eqiyäpu, haqeqä mamäuqä iquau, qui imäkätŋqä iqu, ämaqä tä, qäqueqä. Itaŋi täqinyqä aŋgumŋi, täqisaŋä hŋquau guä äkiqiyäutä, hiqäva-imäkqä naqä iquauŋqä ätuma womätä, äquvepqiyä” ätmiŋuwi.

22 Iŋgaŋi, Soli iqueqä kukŋuä tqe, yäŋänäqŋqä ätimäutä, Jisasi Iquenyqe, “Iqu Kraisi ämaqä mitŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iquvqä,” awä jänä ii ätumiŋqe. Iqu e tquaŋgqeŋqe, Israitqä Dämaskasi iu äpmamiŋuwä iquauä kŋuä indqäŋqe, änä mindqäŋqä ipu, kukŋuä matqä ikuwi.

23 Hiunji kuapänä ae äpäwqaŋga, Israitqä iqua aquvä äqänäpu, Soli ique pizqä päkpŋqä kukŋuä naqä-hŋqunä imäkkuwi. 24 Nätmatqä iiŋqe, Soli iqu näqŋqä ämakqe. Hiunjiŋgatä, heatqäŋgatä, Israitqä iqua, ique pizqä päkpŋqeŋqe, aŋä-himqä iuŋi, hänaqä eeqänäŋä iu, wiwä äqiyäqämamiŋuwi. 25 Iiŋä etaŋgi, ämaqä, Soli iqu ämotquamiŋqä iqua, iqueŋi heatqäŋga aŋä-himqä täkŋä quäuqänäŋä yätuŋqä ätuma epiyi, iqu hiqokä-qa naqänäŋä iu mŋgaŋga, guä äqiyäpiyi, täkŋä yäpaqä mäŋgisa äqiyäumäwatkuwi.

26 Qänakndaŋi, Soli iqu, Jerusälemä iu ätimäuqe, iqu ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä iquatä, aquvä anä qämbŋqä imäkmiŋqe. Iqu iiŋä itqätaŋga, iqua, “Iqu quuvqä eqiyqiyä” tqaŋgä äwiyäpiyä-qe, eeqänäŋi, “Quaŋgiqä” kŋuä vqaŋgi, iquenyqä zä imiŋuwi. 27 I etaŋgi, Banäpasi iqu, ique, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauŋqä, ätuma äwäqe, iqu iquauŋi, Soli iquenyqä kukŋuä awä ätukqe. Iqu hänaqä iqi äwätäqäŋga, Naqä Ique hiŋuä äquŋgqeŋqätä, Naqä Iqu ique kukŋuä ätukqeŋqätä, itaŋga Dämaskasi iu äpmeqäŋga, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä kukŋuä awä yäŋänäqŋqä ätumiŋqeŋqätä, ätukqe.

28 Iŋgaŋi Soli iqu, iquatä Jerusälemä iu anä äpmapu, qaŋä ikipiyäŋgaŋi, iqu zä miqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä kukŋuä awä ätumiŋqe. 29 Iqu Israitqä Grikä iquauä kukŋuinä tqä iquatä, kukŋuä mäkä äunmiŋuwi. Iiŋä ipiyitaŋi, qu ique pizqä päkpŋqä imiŋuwi. 30 Käta-käŋguäkiqua, qu iiŋiŋqä näqŋqä ämapiyi, ique aŋä-himqä Sisariya buŋqä ätuma äwäpiyi, iqisaŋi aŋä-himqä Tasusi iuŋqä ändowatkuwi.

31 Iŋgaŋi qua Jutiya pmeqä, qua Galili pmeqä, qua Sämaliya pmeqä, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iquauŋi, ämaqä huizi iqua haŋä-iqe mävqä iqaŋgä, qu äwqä haŋuä imbu, äŋguä äpmamiŋuwi. Dŋä Äŋguä Iqu, iquauqä äwqeuŋi, yäŋänäqŋqä iwimäkqaŋgi, qu suqä Naqä Iquenyqä qänaknä iqä iunä, äpmaka äumiŋuwi. Itaŋga ämaqä kuapänä quuvqä eqiyäpu, huizi iquatä aquvä anä äqänmiŋuwi.

32 Pitä iqu, eeqänäŋä iu äkoquväkiqinjaqänäqe, aŋä-himqä Linda iu ätimäuqe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iqi äpmamiŋuwä iquau äwimakqe. 33 Aŋä iuŋi, iqu ämaqä hŋqu, iqueqä yoqe Aniyasi iqu, pmetaŋgi äwimakqe. Iqu yuki ŋŋuä-täŋä eä, iqueqä yquvaŋä iunä pmetaŋgi, quväukuä 8 ämäwqätäukqe. 34 Pitä iqu ique äwimeqe, tiiŋä ätukqe. “Aniyasi iquki, Jisasi Kraisi Iqu si aŋgu äŋguä ikimäkqiyä. Si ävautnä, tqä yquvaŋi, jänä imäkiyä.” I tquaŋgaŋi, iqu maqänä qe ävaukqe. 35 Iŋgaŋi ämaqä eeqänäŋä, aŋä-himqä Lindataŋä iquatä, quauŋuä Salonä pmeqä iquatä, Aniyasi ique hiŋuä äqumbiyi, qu kŋuä äkunmäknäpu, Naqä Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.

36 Aŋä-himqä Jopa iuŋi, apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyqä hui äpmamiŋqe. Iiyqä yoqe, Tapita. Yoqä iiŋi, Grikä iquauqä aŋä-kukŋuiu, qu “Dokasiyä” ätmiŋuwi. Hea ique-iqueŋi, ii suqä äŋguänäŋi imäkätä, ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iuŋi, yätamäkqä vqä iiyi. 37 Pitä iqu, Linda iu yqänä pmetaŋga, ii täŋä-yaqä äwimeqe, qe äpäkoŋgqe. Itaŋga qu iiyqä huiwi, asŋä äqiyäpu, aŋä hiqŋqä haqä imä ekuwi. 38 Aŋä-himqä Jopa ii, aŋä-himqä Linda-täŋä qäqiqiyi. Ämaqä quuvqä heqiyqä iqua, “Pitä iqu Linda iu äpmenä” tqaŋgä äwipiyi, qu ämaqä hŋquaqui, “Linda pmeqä iqua, ‘Iyää, si äpakä miqä, nenyqä maqänä biyä’ ätqäuä” suiyŋqä diŋqä, ändowatkuwi. 39 I tquaŋgiyäŋga, Pitä iqu ivatuwänätä, iquaqutä qe äukuwi. Iqu äwimeqaŋga, qu aŋä hiqŋqä yätuŋqä ätuma äpekuwi. Yätqäŋi apäqŋqä eeqänäŋä iua, Pitä iqu-täŋä iqi pämä ätqäupu, kŋuä äqiyäpu, gquätä, ämuasmäŋqätä, Dokasi häŋä äpmeqäŋga imäkkqe, ämotquakuwi. 40 Qu i iqaŋguwäŋga, Pitä iqu eeqänäŋä iquauŋi, yäpaqä mäŋgisa ändowatäqe, qoŋä äuktäutä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätukqe. Iŋgaŋi iqu apäkä pizqä i witaŋgqä iŋgi, hiqumuaŋä äwiyäqe, “Tapitauä, si vayä” ätukqe. I tquaŋga, ii hiŋuä äqänäqe, ique hiŋuä äqunätä, pämä qe äpmakqe. 41 Ii pmeqaŋga, iqu hipae a maqätqaŋga, ii pämä ätqäukqe. E tqäuqaŋga, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iquautä, apäqŋqä iuautä, tääqä ätuätumeqetaŋi, Tapitai häŋä pmetaŋgi ämotquakqe. 42 Iiŋqe, Jopa pmeqä eeqänäŋi, qätä äwipiyi, kuapänäŋi Naqä Iquenyqä quuvqä eqäkuwi. 43 Iŋgaŋi Pitä iqu Jopa iuŋi, hiunji kuapänä, ämaqä, yaqueqä huiwiu wäuŋuä imäkqä hŋqu, iqueqä yoqe Saimonä iqutä äpmamiŋiyi.

<- Wäuŋuiŋqä 8Wäuŋuiŋqä 10 ->