1 Ämaqä hŋqutä, iqueqä apäkisä äpmamiŋiyi. Iyaquiyqä yoqe, Anänasi iqutä, Sapiraisänji. Iqu iqueqä qua hui, ämaqä mbqä ipŋqä imäkätä, mbqä ämakqe. 2 Iyaquiyqä äwiŋqä iutaŋi, iqu mbqä iiŋi, hui kiqä-kiuäŋqä pŋqä etä, itaŋga hui äma äpätä, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau äwikqe.

3 Iqu iiŋä imäkqaŋga, Pitä iqu tii ätukqe. “Anänasi iquki, iiŋi änääŋqäwä? Setänä, Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu ikimäkqaŋgi, tqä quaeŋqä mbqä ämeŋi, hui zä etnä, Dŋä Äŋguä Iqueŋi suŋqä quaŋgä ätunyä?” ätukqe. 4 “Si quae mbqäŋqä mimäkqäŋgaŋi, ii tqänäŋä eäŋqeqä. Itaŋga mbqäŋqä imäkätnä mbqä ämeŋäŋgaŋi, mbqe tqä-täuä ämitqäŋä-qae, tqä äkiŋqä iunä imäktnä. Si kŋuä quvqä indqänäŋi, äänä etaŋgiyi? Iŋi si suqä quaŋgi, ämaqä iqune minetqueqä inyä, Goti Hanjuwä Ique itquenyä” ätukqe.

5 Iŋgaŋi Anänasi iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, qua iqi äpäknäqe, pizqä qe äpäkoŋgqe. Itaŋga ämaqä nätmatqä tä timäuqaŋgqeŋqä qätä äwipiyä iqua, qu eeqänäŋä zä ikuwi. 6 Hikŋä iqua pämä ätqäumä äppiyi, iqueqä huiwi yuä huäqä äutäpu, yäpaqä mäŋgisa äma äwäpu, qua äptekuwi.

7 Hmbu ti äpmapiyi, Anänasi iqueqä apäki nätmatqä iiŋi timäuqaŋgqeŋqä maqŋqä eä, aŋä yäpä iŋgisa qe äpekqe. 8 Ii äpeyqaŋga, Pitä iqu yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Si diyä. Qeeqä quaeŋqä mbqä ämeqiyi, tä qesanä?”

Ii kimaŋi, “Auqä! Ii qeyqä” ätukqe.

9 Ii e tquaŋga, Pitä iqu tii ätukqe. “Qe kŋuä naqä-hŋqunä indqänäsinyä, Dŋä Äŋguä Iqueŋi suŋqä yamwiqä vqinyqä?” E ätuäqetaŋi, “Qätä nyiyä! Ämaqä tqä qokique qua äptequwä iqua äpäpu, aŋä hänaqä iqi äyä ätqäuŋäuä. Iqua si-pqe inä äkma upuŋqeqä” ätukqe.

10 I tquaŋganä, ii Pitä iqueqä yukä-täŋä iqi äpäknäqe, pizqä qe äpäkoŋgqe. Hikŋä iqua äppiyi, pizqä witaŋgi äqumbiyi, yäpaqä mäŋgisa äma äwäpu, qokique äptepiyä iqi, äptekuwi. 11 Iŋgaŋi qokä-apäkä quuvqä heqiyqä iquatä, ämaqä suqä e timäuqaŋgqeŋqä qätä äwipiyä iquatä, zä kiiŋä ikuwi.

12 Ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋä, qokä-apäkä iuqä awä iqi imäkmiŋuwi. Ämaqä quuvqä eqäkuwä iqua, äwqä naqä-hŋqunä änyäpu, Solomonä iqueqä aŋä mätävätiŋä iqi, aquvä äqänäqismiŋuwi. 13 Ämaqä huizi, qutä aquvä anä maqŋqä ipiyä iqua, quwqä yoqe haqeqä ävauqumuatäpiyä-qe, zä wiŋgaŋgi, anä mäpmeqä imiŋuwi. 14 Iŋi qokä-apäkä kuapänäŋi, Naqä Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä ämaqä iquau äwimepu anä äpmamiŋuwi. 15 Iiŋä timäuqaŋgqeŋqä, qu ämaqä täŋä-yaqä iquauŋi, iquauqä aŋiuta, yquvaŋiu yäpaqäŋgisa äma äpäpu, hänaqä iqi äwätemiŋuwi. Ii imiŋuwi, ii Pitä iqu ämäwqätäutäqäŋgaŋi, iqueqä ktqe, ämaqä yaqä iquau ktqä ämuämä mäwqätäuqaŋguti, äŋguä imämbŋqä diŋqeyi. 16 Ämaqä aŋä-himqä Jerusälemä-täŋä qäqiqi pmeqe, qu-pqe aquvä äqänäpu, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquautä, dŋä quvqä-täŋä iquautä ätuma äpmiŋuwi. Iŋgaŋi ämaqä iiŋä eeqänäŋä iqua, äŋguä imäŋguwi.

17 Hiqäva-imäkqä naqä iqutänä, iqutä näueqä imäknmiŋuwä iquatänä, äwqä quvqä äwiŋgqe. Iqua Satyusitaŋä iquayi. 18 Iqua äwqä quvqä wiŋgaŋga, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauŋi, ämaqeuqä hiŋuä iqi a äkiqätäpu, guä äpmuatekuwi.

19 Heatqä iqueŋi, Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu äpäqe, guä pmuateqä aŋiuŋi qŋqaŋä äwuteyäqe, iquauŋi yäpaqäŋgisa ätuma äpätä, tiiŋä ätukqe. 20 “He äwäpu, hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iu ätqäupu, qokä-apäkä iuŋi häŋä-pmeqä änyä-häŋiŋqä awä eeqäpnä tupiyä” ätukqe. 21 Iqua qätä e äwipiyi, ziŋuä matqäŋga, hiqäva-imäkqä aŋä duŋqä äupiyi, ämaqeu näqŋqä wipŋqä ipäqäkuwi.

Iŋgaŋi hiqäva-imäkqä naqä iqutä, iqueqä näueqä iquatä, aquvä äqämbiyi, Israitqä iquau miqä naqä eeqänäŋä iquau, tääqä qe ätuätumakuwi. Aquvä äqämbiyi, ämayukä-imaŋqä hui, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau ätuma ppŋqä, guä pmeqä aŋä duŋqä qe ändowatkuwi. 22 Iqi ätimäupiyi, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, mäpmetaŋgä äquŋguwi. 23 E äqumbiyi, aŋgu äupiyi, “Ne aŋä qŋqaŋi, yäŋänäqŋqä yqänä hinätaŋgi äqunäŋunä” ätukuwi. “Itaŋga ämaqä guä pmuateqä aŋä iu miqä iqua, aŋä qŋqaŋä eeqänäŋä iuŋi, hiŋuä äqumbu tqäutaŋgä äqunäŋunä. Iŋäqe ne qŋqaŋä äutäuquque, ämaqä aŋä yäpä yäŋgisaŋi mäpmetaŋgä äqunäŋunä” ätukuwi.

24 Hiqäva-imäkqä aŋiutaŋä ämayukä-imaŋqä iquauqä naqä iqutä, hiqäva-imäkqä naqä iquatänä, kukŋuä ii qätä äwipiyi, qu kŋuä kuapänä indqänäpu, “Squä timäutŋqäwä?” ätŋguwi.

25 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu äwimeqe, tii ätukqe. “He qätä nyipiyä! Ämaqä he guä äpmuatequwä iqua, täŋgaŋi qu hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iu ätqäupu, qokä-apäkä iu näqŋqä ävätqäŋäuä” ätukqe. 26 I tquaŋga, ämayukä-imaŋqä iquauqä naqä iqutä, iqueqä ämaqä iquatä äwäpu, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquauŋi, qeiqinyä ätuma äpkuwi. Qokä-apäkä iqua hikä ämepu, pizqä puäsqä diŋqä zä wiŋgaŋgi, iqua iquauŋi, quvqä hui miwimäkqä da, qanyä ätuma äpkuwi.

27 Iquau ätuma äppiyi, Israitqä iquau miqä naqä eeqänäŋä iquauä hiŋuä iqi äkitqätekuwi. Itaŋi hiqäva-imäkqä naqä iqu, iquau tiiŋä qe ätukqe. 28 “He ämaqeuŋi, Ämaqä iiŋä Iqueqä yoqe ätuäpu, näqŋqä mävqä ipŋqe, ne pmua emäkqueqä. Iŋäqe he näqŋqä yqänä vätqätaŋgä, ämaqä Jerusälemä pmeqä eeqänäŋi, heyaqä kukŋui qätä ae eyquwiqä. Ne Ämaqä Ique pizqä äpäkkqueŋqe, he quaŋgä hiŋgi änanyuätquwiqä” ätukqe.

29 Iqu iiŋä tquaŋga, Pitä iqutä, ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä huizi iquatä, kukŋuä kimaŋi, tiiŋä ätukuwi. “Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuitä, ämaqeuqä kukŋuitä, asänäŋä maeqä eqaŋgaŋi, iŋi ne Goti Iqueqenä qänaknä yaŋqunä. 30 He Jisasi Iqueŋi, zä-huätatä äuepu, pizqä päsqaŋguwäŋga, atqä-awäkauqä Goti Hanjuwä Iqu, Ique aŋgumä äyä ävauqumuatkqeqä. 31 Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu ätuma äyätä, Iqueqä hipa ämuaŋgisa, äyä äpmuatekqeqä. Iŋi Iqu neyaqä hänaqä Ämänätqueqä-qu eä, aŋgumä Inätmeqä-qu eä, äpmakqeqä. Ga e äpmeqetaŋi, Israitqä iqune, neqä kŋui äkunmäknatuŋquä yätamäkqä äneyätä, neqä suqä quvqä huätä mänatnämäuquätŋqä diŋqeyi. 32 Ne nätmatqä iiŋä timäuqaŋgi äqunani, awä ätätuŋqueqä. Itaŋga Dŋä Äŋguä Iqu-pqe awä inä ätätqänä. Dŋä Äŋguä Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu, qokä-apäkä qätä äwiyäpu, qänaknä itqäŋuwä iquauŋi, ae ävqeqä” ätukuwi.

33 Ämaqä miqä iqua kukŋuä tä qätä äwipiyi, quwqä äwqe tnäŋä wiŋgaŋgi, iquauŋi pizqä päkpŋqä äwiŋgqe. 34 Iiŋä ipiyitaŋi, ämaqä miqä hŋqu pämä ätqäukqe. Iqueqä yoqe, Gämeliyoli ique. Iqu Parisi iutaŋä-qu eä, ämaqeu kukŋuä-suqeŋqä ämotqueqä ique. Iqueqä yoqe, qokä-apäki ävauqumuatmiŋuwi. Iqu pämä ätqäuqe, “Ämaqä tquauŋi, yäpaqä mäŋgisa wäŋqäpu pmapŋqä ätuma upiyä” ätukqe. 35 Qu yäpaqä mäŋgisa ae äwqaŋguwäŋga, Gämeliyoli iqu, ämaqä miqä huiziquau tii ätukqe. “Israitqä iquenyä, he ämaqä iiŋä iquau quvqä iwimäkpŋqä eŋgaŋgutqe, kŋuä äŋguänä ganä indqämbiyä. 36 Quväukuä kuapänä mäpäwqäŋga, Teutasi iqu ätimäuqe, ‘Nyi ämaqä naqä, yoqä-täŋunjqä’ tquaŋga, ämaqä 400, iquenyqä qänaknä ikuwiqä. Qua miqä iqua, ique pizqä äpäsäpu, ga iquenyqä qänaknä imiŋuwä iquauŋi, äpäsändqiyäwqatqaŋguwäŋga, iquauqä wäuŋui qui imäkŋgqeqä. 37 Iiŋä ätimäukqeuŋi, gapmanqä iqua ämaqeuqä yoqä meqaŋguwäŋgaŋi, Jutasi Galilisaŋä iqu ätimäuqe, ämaqä hŋqua qua miqä iquatä mäkä humbŋqä äwqä äwivauqumuatkqe. Iqueŋä-pqe, qu pizqä äpäsäpu, ga iquenyqä qänaknä imiŋuwä iquauŋi, äpäsändqiyäwqatkuwi. 38 Täŋgaŋi nyi he etqänä. He ämaqä tquauŋi, nätmatqä hui miwimäkqä ipu, hiŋuinä qumbiyä. Ii tiinjqä. Ne maqŋqe. Wäuŋuä tä, iquauqä kŋuä indqäŋqä duta timäuquti, ä Goti Hanjuwä Iqueqä duta timäuqutiyä? Qu quwqä kŋuä indqäŋqä duta imäkqaŋgpqe, qui imäknäŋqiyä. 39 Iiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä-kiuä imäkqaŋgutqe, he a änä makiqätqä ipŋqäuä. Iiŋi, he Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä eŋqä-paŋä epŋqäuä” ätukqe.

Iŋgaŋi, naqä iqua, Gämeliyoli iqueä maŋi qänaknä ipu, tiiŋä ikuwi. 40 Qu ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau tääqä ätuätumapiyi, ämaqä hŋqua, iquau jävqä päkpŋqä ätukuwi. E imäkpiyitaŋi, qu iquauŋi, Jisasi Iqueä yoqe aŋgu matqä ipŋqä pmua imäkäpu, hiŋuinä äqunäwatkuwi. 41 Iŋgaŋi ämaqä Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, ämaqä miqä iquau ävämaŋi, aquvänä ipu yäpaqä mäŋgisa äpäukuwi. Goti Hanjuwä Iqu, iqua Jisasi Iqueqä yoqä duta womba mapŋqä, hiŋuinä äquŋgqeŋqä aquvänä ikuwi.

42 Itaŋi hiunji ique-ique, qu hiqäva-imäkqä aŋiutä, ämaqä hŋquauqä aŋiutä, näqŋqä äväkämiŋuwi. Qu mävquatämäuqä ipu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä tiiŋä ätumiŋuwi. “Kraisi ne mineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqu, Jisasi Iqu Qäqueqä.”

<- Wäuŋuiŋqä 4Wäuŋuiŋqä 6 ->