Wäuŋuiŋqä 4

Qu Pitä iquesä, Jonä iquesä, kukŋuä ämitkuwiŋqä

1 Pitä iqutä, Jonä iqutäŋi, qokä-apäkiu kukŋuä yqänä tuätqätaŋgiyäŋga, hiqäva-imäkqä iquatä, hiqäva-imäkqä aŋiutaŋä ämayukä-imaŋqä iquauqä naqä iqutä, Satyusi iquatä äwimakuwi. 2 Iŋgaŋi iquaqu qokä-apäkiu näqŋqä äväsinyä, “Jisasi Iqu ävaukqä-paŋä iiŋi, ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua-pqe aŋgi i vaupnuwiqä” tquaŋginyä äwipiyi, qu äwqä tnäŋä äwiŋgqe. 3 Iiŋä ipu, Pitä iquesä, Jonä iquesä a äkiqätpiyi, mäptqä äwitŋqä qäqä etaŋgi, hea awiŋgaŋqä guä äkiqiyekuwi. 4 Iiŋä etaŋgi qokä-apäki, qu iquaqu awä tqaŋginyä qätä äwipiyi, kuapänäŋi, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwi. Qokä, quuvqä eqäka äpmiŋuwä iqua, eeqänäŋi 5,000.

5 Hea awiŋgaŋi, Israitqä iquauqä ämiqä iquatä, ämaqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Jerusälemä iu aquvä äqäŋguwi. 6 Anasi hiqäva-imäkqä naqä ique, Käyäpasi ique, Jonä ique, Aleksandä ique, Anasi iqueqä käyämaqä huizi iqua-pqe, anä äpmakuwi. 7 Pitä iquesä, Jonä iquesä, iquauqä hiŋuä iqi ämatqätepiyi, yatŋqä tii äwikuwi. “Qe wäuŋuä huäqi imäkqiyi, yäŋänäqŋqe äkita pqaŋgi imäkqiyäwä? Tqueqä yoqeta imäkqiyäwä?” ätukuwi.

8-10 Iŋgaŋi Pitä iqu, Dŋä Äŋguä kuapänä muŋgaŋgi, tii ätukqe. “Israitqä iquau miqä iquendä, ämaqä naqä iquendä, ye suqä äŋguänäŋä, ämaqä yukä quvqä hŋque iwimäkqueŋqe, ‘Iqu äŋgui äänä imäŋgutiyä’ tpu, näqŋqä mapŋqä etaŋgutqe, hesä, Israitqä eeqänäŋä iquatä, näqŋqä tiiŋä hipŋqeqä. Jisasi Kraisi neqä ämineyqä, Nasäretqätaŋä Iqueä yoqeta, ämaqä yukä quvqä äŋguä imäŋgqä tqu, heyaqä hiŋuä täqi äyä ätqäunä. Jisasi Iqueŋi, he äpäsäpu zä-huätati äuekuwi, Goti Hanjuwä Iqu aŋgi ävauqumuatkqeqä” ätukqe. 11 “Bukä iuŋi, tiiŋä äqänänä.

‘Aŋä imäkqä iquenä, hikä “quvqeqä” ätäpu huätä ämamäukuwi, aŋä quea eŋqä-pa, aŋä yäŋänäqŋqä imäkqä iqueqä.’*

Hikä iqu, Jisasi Iqueqä. 12 Ne aŋgu inätmeqe, ämaqä hŋqu hmanjqä. Jisasi Iqunänjqä. Qua täuŋi, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä hŋqueqä yoqe, mämänätqueqä enä, Jisasi Iqueqenänjqä” ätukqe.

13 Pitä iqutä, Jonä iqutä, zä miqä kukŋuä awä yäŋänäqŋqä tqaŋginyä qätä äwikuwä iqua, ämaqä iquaqu, näqŋqä mayŋqä mäwqä-quaqu äyä etaŋgi äqumbiyi, kŋuä kuapä indqänäpu, näqŋqä tiiŋä ämakuwi. “Hiŋuiqänäŋi, iquaqu Jisasi Iqutä anä äyä äpmamiŋuwiqä.” 14 Ämaqä yukä quvqä äŋguä imäŋgqä iqu, iquaqutä anä tqäutaŋgä äqumbiyitaŋi, qu kukŋuä matqä, qanyinä äpmakuwi.

15 Itaŋi qu iquaqui aŋä aquvä äqänäpu, kukŋuä iwäsäuqä iutaŋä yäpaqä mäŋgisa ändowatpiyi, kukŋuä tii ätŋguwi. 16 “Ämaqä tquaquiŋi, ne äänä imäkatuŋquäwä? Ämaqä mimäkqänäŋi imäkqaŋginyä, qokä-apäkä Jerusälemä pmeqä eeqänä näqŋqä ae eqäuä. Iiŋqe, ne ze, änä maeqä yaŋqunä. 17 Iiŋä etaŋgi qokä-apäkä huizi iqua, qätä mäwiyqä ipŋqä diŋqe, ne iquaquiŋi, ‘Qe yoqä iqueŋi, ämaqä hŋquau-pqe awä mätquä panyinyä-qe’ yäŋänäqŋqä tuatuŋqueqä” ätŋguwi. 18 E ätmbiyi, qu iquaqui tääqä ätuätumepu, qokä-apäkä iuŋi, Jisasi Iqueqä yoqe ätuäsinyä näqŋqä mämotqueqä iyŋqä, pmua imäkkuwi.

19 Iŋgaŋi Pitä iqutä, Jonä iqutä, iquauqä kukŋui kimaŋi, tiiŋä ätukiyi. “Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, suqä jänäŋi äkikä? Hiqä-hiuä iwäsäupiyä! Ye qänaknäŋi, heyaqä kukŋuiu yeŋqätanä, ä Goti Hanjuwä Iqueqeu yeŋqätanä? 20 Suqä qäyunäŋi, tiinjqä. Ye kukŋuä awä mätquä pa, miqä yenyqueä. Nätmatqä eeqänäŋi, ye hiŋuä äqunäta qätä äwiyätqäŋueŋqe, kukŋuä awä tenyqueä” ätukiyi.

21-22 Ämaqä änä mimäkqänäŋä iuta äŋguä imäŋgqä iqu, iqueqä quväukui 40 ae ämäwqätäukqe. Iiŋiŋqe, qokä-apäkä eeqänäŋä iqua, Goti Hanjuwä Iqu imäkqaŋgqeŋqä, Iqueä yoqe haqeqä mamäuqaŋgä, ämaqä naqä iqua, iquaqui quvqä imäkpŋqe, änä maeqä ikqe. Iŋi qu iquaquiŋi, kukŋuä yäŋänäqŋqä dinä ätupiyi, qe ävquatäwatkuwi.

Qu pemä ipu, kukŋuä awä yäŋänäqŋqä tpŋqä tääqä ätukuwiŋqä

23 I ävquatäwatqaŋguwäŋga, iquaqu quvämaqä iquauŋqä aŋgumä äwiyi, kukŋuä hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqä iquau miqä iquatä, kukŋuä ätukuwiŋqä awä ätukiyi. 24 I tquaŋginyä äwipiyi, äwqä naqä-hŋqunä imbu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tiiŋä ätukuwi. “Naqä Iquki, Si qäukuitä, quaetä, eqä-huäŋitä, itaŋga nätmatqä eeqänäŋä iu äwiŋqä-pqe, imäkkŋiqä. 25 Hiŋuiqänäŋi, Si Dŋä Äŋguä Ique tquaŋgnä, Iqu neqä awiqu Dewiti, Saqä wäuŋuä-kiyqä ique tquaŋgi, iqu tuwaŋuä tii ätätä äqäkqe.

‘Qokä-apäki, qua eeqänäŋä iuŋi, äwqä tnäŋä suŋqä imäkqäuä? Huiwä huitaŋä-huitaŋä änyäŋuwä iqua, suqä quvqä imäkpŋqä, kukŋuä hiŋginäwa suŋqä tqäuä? 26 Ämaqä aŋä-himqä eeqänäŋä iu miqä iquatä, quwqä ämaqä naqä huiziquatä, mäkäŋqä näwe imäkmbu, Goti Naqä Iquesä, Kraisi ämaqeu mitŋqä ätekqä iquesä, mändi äkittqäpŋqä, aquvä äqäŋgäuä’ äqänänä.†

27 Tiiŋi, naqä-qakuiqä. Jisasi, Tqä Wäuŋuä-kiyqä Ique, äkittqiyepŋqä diŋqe, Heroti iqutä, Pondisi Pailoti iqutä, Israitqä iquatä, ämaqä Israitqä qäyä hitaŋgi huizi iquatä, aŋä-himqä täu aquvä äqäŋguwiqä. 28 Qu iiŋä imäkkuwi, Si Tqä yäŋänäqŋqä dutatänä, Tqä äkiŋqä dutatänä, hiŋuiqänä ätkŋä-pa, qänaknä ipu imäkkuwiqä. 29 Naqä Iqukiyä, qu kukŋuä zä inemäkpŋqä änatquwiŋqä kŋuä indqänyä! Itaŋga Tqä wäuŋuä-kiyqä iqu-ne, Tqä kukŋui awä qäyunä tuatuŋquä diŋqe, yäŋänäqŋqä inemäkiyä. 30 Iyää, Si ämaqä täŋä-yaqä iquau, a äwqätätnä, äŋguä iwimäkiyä. Jisasi, Tqä wäuŋuä-kiyqä Iqueqä yoqeta, ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋi, imäkiyä” ätukuwi.

31 Qu tääqä qäpu tquaŋguwäŋga, aŋä qu äpmamiŋuwä iqu, yäuŋuä-yäuŋuä qe ikqe. Iŋgaŋi qu eeqänäŋi, Dŋä Äŋguä Iqu kuapänä muŋgaŋgi, zä miqä ipu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, awä yäŋänäqŋqä ätukuwi.

Qu eeqänäŋä hŋqunä-hŋqunäŋi, yätamäkqä änymiŋuwiŋqä

32 Qokä-apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwä iqua, qu qeqä-quuvqä naqä-hŋqunä imbu äpmamiŋuwi. Qu nätmatqä eeqänäŋä iiŋqe, “Ŋqänänjqä” matqä ipu, eeqänäŋi quvaqä awä iqi äwämiŋqe. 33 Itaŋga ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, yäŋänäqŋqä-täŋä epu, Naqä Jisasi Iqu äpäkonätä, aŋgu ävaukqeŋqä, kukŋuä awä ätumiŋuwi. Iiŋi Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqä äwinyätä, äŋguä iwimäkmiŋqe. 34-35 Ii tiinji. Ämaqä qua-täŋä, aŋä-täŋä iquatä, ämaqä mbqä ipŋqä imäkäpu, iuta mbqä ämepu, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau äwimiŋuwi. Iqua iwäsäupu, ämaqä äwa iqaŋguwä iquau vätqätaŋguwä iutaŋi, quvaqä awä iqisaŋä hŋqu, nätmatqäŋqä äwa miqä imiŋqe.

36 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu äpmamiŋqe, iqueqä yoqe Josepä ique. Iqu hueqä-himqä Lipai iutaŋä-qu etaŋgi, känai, Saplusi, qua eqä-pŋä awä iqi äwiŋqä iu ämikqe. Itaŋga ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, Josepä iqueqä yoqä huizi, “Banäpasiuä” änyuätmiŋuwi. Ii tiinji. “Ämaqeu yäŋänäqŋqä iwimäkqä iqueqä.” 37 Iqu iqueqä qua hui, ämaqä mbqä ipŋqä imäkätä, iuta mbqä ämetä, äma äpätä, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau äwikqe.

<- Wäuŋuiŋqä 3 Wäuŋuiŋqä 5 ->