1 Qu maŋä hiŋgi ätkuwi, hma äyä iqaŋgaŋi, Poli iqu, quuvqä heqiyqä iquau tääqä ätuätumeqe, qu yäŋänäqŋqä tqäutpŋqänä, kukŋuä hui qe ätukqe. Iŋgaŋi iqu, “Äwqänä” ätuäqe, qua Masendoniyaŋqä wätŋqä ävämakqe. 2 Iqu iqiŋi qaŋä äwätä, quuvqä heqiyqä iqua yäŋänäqŋqä tqäutpŋqä ätqäumiŋqe. Iqu iqisaŋi äwäqe, qua Grikä iu qe ätimäukqe. 3 Iqiŋi iqu qaŋuä hŋquaqu-hŋque äpmakqe. Qänakndaŋi, iqu yimba äwätä qua naqä Siliya iu timäutŋqä kŋuä indqänä pmetaŋga, Israitqä iqua ique pizqä päkpŋqä, kukŋuä naqä-hŋqunä imäkqaŋguwiŋqe, qätä äwikqe. Iiŋiŋqe iqu hänaqä hui-mända wätŋqä indqänätä, Masendoniyaŋqä aŋgumä qe äukqe. 4 Ämaqä hŋqua, Poli iqutä anä äukuwi. Aŋä-himqä Beliya iutaŋä Pilusi iqueqä ymeqä Sopate ique, itaŋga aŋä-himqä Tesälonaika iutaŋä Aritakusi iqutä, Sekundusi iqutä, itaŋga aŋä-himqä Depe iutaŋä Gayusi ique, Timoti ique, itaŋga qua naqä Eesiya iutaŋä Tikikusi iqutä, Tropimusi iqutä, iquayi. 5 Masendoniyataŋi, ämaqä tqua, qu hiŋuiqä äwäpu, aŋä-himqä Troasi iu nenyqä hiŋuä äqämbu äpmamiŋuwi. 6 Ne Pilipai iuŋi, hiunji naqänäŋä bretqä yeŋuä qo matäuqä ique hiŋuä ae äqunaqe, yimba ätkamäutanä, huinji hipa hŋgiŋi eeqänä päwqaŋga, ämaqä iquauŋi Troasi iu äwimakque. Iqiŋi ne wikä hŋqu äpmakque.

7 Iŋgaŋi hiunji kiŋganäŋä iqueŋi, ne ämaqä quuvqä heqiyqä iqi pmeqä iquatä buayä anä natuŋquä aquvä qänätaqeuŋi, Poli iqu awiŋga wäniŋqä etaŋgi, iqu qokä-apäkä iquau kukŋuä awä ätukqe. Iqu kukŋuä kuapänä ätqa wätqätaŋgi, heatqä quaesqä qe imäŋgqe. 8 Aŋä hiqŋqä ne aquvä qänatuŋquä iqueŋi, yakä iu äpäkeyani, äteŋä hŋquaqui ämäwqätäuani, hŋququque pmeqaŋgua, hiqi-tä kuapä äyänämiŋqe. 9 Iŋgaŋi hikŋä hŋqu, iqueqä yoqe Yuläkesi iquvi. Iqu aŋä huätäŋäŋqä iu äpme, hiqaqäŋqä hipikutäwä iqämanmiŋqe. Poli iqu kukŋuä yqänä tätqätaŋga, iqu hiqaqä hämänä äwiqe, qua mäŋi äpäkŋgqe. Iŋgaŋi qu äpäwäpiyi, a ämaqätkuwi, iqu ae äpäkoŋgaŋgi äquŋguwi. 10 Poli iqu-pqe äpäwiqe, hikŋä iqueuä haqeqi äpäknäqe, ique a äkiqätäqe, iquau ätukqe. “He yäuŋuä ipu, äwäwa miqä pambiyä. Iqueqä häŋä-pmeqe, änänjqä.” 11 Iŋgaŋi Poli iqu iquatä aŋgi äpepiyi, iqu buayä äkutäqe, iquatä anä äŋguwi. Buayä qäpu ämbiyi, iqu kukŋuä kuapänä inä ätukqe. Zä äyä veqaŋga, iqu ävämakqe. 12 Hikŋä ique, häŋä yqänä etaŋgi, qu ätuma äwäpiyäŋga, äwqä haŋuä äwiŋgqe.

13 Iqisaŋi ne Poli iqu änatkqä-pa, ique äväma, yimba iu äwätanä, aŋä-himqä Asosi iu ganä qe ätimäukque. Ii tiiŋi. Iqu Asosinyqä hänaqä iu qaŋä äwätä, yimba iqisa tkamäutŋqä äwiŋgqe. 14 Iqu äpätä aquvä mänaqiyqaŋga, ne ique itmeni yimba ätkamäutanä, aŋä-himqä Mitilini iuŋqä äukqe. 15 Awiŋgaŋi, iqiŋi ävämaŋi, qua Kiyosi iu qe ämäwqätäuani, awiŋga-mändaŋi, ne äwaqe, aŋä-himqä Samosi iu iuäqämakque. Itaŋi hiunji huizi iqueŋi, ne aŋgumä äwätanä, aŋä-himqä Miletusi iu iuäqämakque. 16 Poli iqu maqänä äwätä, hiunji hapä pmeqä naqänäŋä qu ‘Pendikosiŋganjqä’ ätmiŋuwä iqueŋi, Jerusälemä iu hiŋuä qunätŋqä äwiŋgqe. Iiŋiŋqe, “Hea kuapänäŋi, qua naqä Eesiya iu mäpmeqä yaniŋquä diŋqe, Epäsäsi iuŋi ämäwqätäuatuŋqueqä” kŋuä ämakqe.

17 Ne aŋä-himqä Miletusi iu ätimäuani, Poli iqu, quuvqä heqiyqeu miqä iqua äpäpu, ique hiŋuä mäqumbŋqä diŋqe, kukŋuä Epäsäsi iuŋqä ändowatkqe. 18 Qu ae äyä timäuqaŋguwäŋga, iqu tiiŋä ätukqe.

“Nyi kiŋganäŋä Eesiya iu ätimäutmä, hesä äpmamäŋga suqä ii imäkmiŋqeŋqe, hiqä-hiuäŋi näqŋqä eŋäuä. 19 Hea ique-iqueŋi, Israitqä iqua mändi äŋgittqiyanä-tpu itqätaŋgä, haŋä-iqä ämetmä, kŋuä kuapänä äqiyätmä, ŋqä yoqe mändi äkittqänätmä, Naqä Iqueqä wäuŋuinä äyä imiŋqeqä. 20 Nyi zä miqä itmä, nändi mäwqä äyä imiŋqeqä. Aquväqŋqä iuŋä-pqä, hiqä aŋä hŋqunä-hŋqunäŋä iu-pqe, nyi kukŋuä äŋguänäŋä he yätamäkqä hiyqeŋqe, qäyunä etmiŋqeqä. 21 Itaŋga hea ique-iqueŋi, Israitqä iquauŋä-pqä, itaŋga Grikä iquau-pqe, tiiŋi inä äyä ätumiŋqeqä. ‘Ne suqä quvqetaŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä kŋuä äkunmäknätanä, neqä Naqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyquatuŋqueqä.’ Iiŋqe he näqŋqä äyä etqäŋuwiqä” ätukqe.

22 “Itaŋga qätä nyipiyä! Täŋgaŋi Dŋä Äŋguä Iqunä inyimäkqaŋgi, nyi Jerusälemäŋqä umqä iqä. Iqiŋi suqä äki nyimeŋqutiyä? Nyi maqŋqeqä. 23 Näqŋqä tä qenyä eqänä. Dŋä Äŋguä Iqu, awi tiiŋä ändätŋqeqä. Nyi aŋä-himqä eeqänäŋä iu qaŋä ikämqäŋgaŋi, qu guä äpmuatenjiyäpu, haŋä-iqä dappnuwiqä.

24 Iŋäqe ŋqä häŋä-pmeqeŋqe, kŋuä mindqäŋqä itqäŋänä. Oeyä! Ŋqä änyiŋqe, hänaqä ŋqä äwätŋqä iuŋqä änyinätaŋgi iu äwätmä, wäuŋuä Naqä Jisasi Iquesa ämakqe, qäpunä imäkmqä itqäŋänä. Ŋqä wäuŋui, kukŋuä äŋguänäŋä Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuŋqä qeqä imäŋqä iuta hiŋgi vqeuŋqä awä tquämqeqä. 25 I etaŋgi qätä nyipiyä! Nyi hiyaqä awä iqi ikitmä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä awä äyä etmiŋqeqä. Iŋäqe täŋgaŋi nyi tiiŋiŋqä näqŋqeqä. Qänakndaŋi, he eeqänäŋuenä, nyaqä hipeŋui, hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä. 26-27 Iiŋqe nyi kukŋuä hämänä etqänä. Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä eeqänäŋä iuŋqe, awä etmqä diŋqä zä miqä etmiŋqä iuŋi, ämaqä hŋqu, hiyaqä awä iqisa qui imäkŋgqä etaŋgutqe, ii ŋqä suqä quvqä manä.

28 He hiqä-hiuäŋi äŋguänä mimbiyä. Itaŋga qokä-apäkä Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä häŋeqä iuta, mbqä itä aquvä ämaqäkqä eeqänäŋä iquauŋä-pqe äŋguänä inä mipiyä. Qu sipsipqä eŋqä-paŋä etaŋgi, iquau mipŋqä diŋqe, Dŋä Äŋguä Iqu he atäuŋuä äyä ekqeqä. 29 Nyi näqŋqeqä. Nyi eväma äumqäŋgaŋi, hiveqä hiqiyqä iqua, hiyaqä awä iqi äpäpu, sipsipqä iquauŋi qui imäkqäpnuwiqä. 30 Itaŋga ämaqä hiqä-hiuätaŋä hŋqua ävaupu, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä hui, iquau qänaki äwivändqa upŋqe, kukŋuä quaŋgä tqupnuwiqä. 31 Iiŋiŋqe nyi imäkmiŋqä iuŋi, kŋui huätä mävquatämäuqä ipu, hea ique-ique äŋguänäŋä miŋgpŋqä. Quväukuä hŋquaqui-hŋqueŋä iuŋi, nyi heatqäŋgatä, hiunjiŋgatä, haŋuä mäwiqä itmä, ŋqä hiŋuitaŋi kŋuä äqiyätmä, he eeqänäŋi näqŋqä äyä ämetquamiŋqeqä.

32 Täŋgaŋi nyi heŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä hipa iu equmuateqänä. He yäŋänäqŋqä emäkqä diŋqe, Goti Hanjuwä Iqutä, Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋginäwa vqeŋqä kukŋuä iqutäŋi, ii qäyunäŋiqä. Itaŋga qokä-apäkä, Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, Iqu nätmatqä äŋguänäŋi äväŋqiyä. Iŋi he-pqe nätmatqä iiŋi mapnuwä iiŋqe, ii qäyunäŋiqä.

33 Ämaqä hŋqueqä mbqeŋqätä, gquä-pqeŋqätä, nyi hiŋuä aowi mäquŋquä itŋqeqä. 34 Hiqä-hiuäŋi näqŋqeqä. Ŋqä hipa uita imäkätmä äyä äminyätŋqeqä. Itaŋga ämaqä nyitä anä pmetaŋguwä iquauŋä-pqe ämitŋqeqä. 35 Nyi wäuŋuä eeqänäŋä heyaqä awä iqi imiŋqe, äyä ämetquamiŋqeqä. Nyi ii imiŋqä-paŋi, he-pqe wäuŋuä yäŋänäqŋqä ipu, ämaqä iquauqä-quwä yätamäkqä miŋqä iqaŋguwä iquauŋi, yätamäkqä vqäpnä. Itaŋga Naqä Jisasi Iqu ätkqeŋqä kŋuä indqäŋgpnä. Iqu tiiŋä äyä ätkqeqä. ‘Ämaqä nätmatqä ävätqä iqueqä aquvänä iqe, ämaqä nätmatqä ämetqä iqueqä aquvänä iqä iuŋi, ämäwqätäuniqeqä.’ ”

36 Poli iqu kukŋuä ii ae ätuäqe, iŋgaŋi iqu iquatä qoŋä anä äuktäupu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä qe ätkqe. 37-38 Iqua kŋuä kuapänä äqiyäpu, ique a äkiqätäpu, quneqä äwikuwi. Iŋgaŋi iqu iquauŋi, “Nyaqä hipeŋui, aŋgumä hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä” ätukqeŋqä, qu eeqänäŋi huäqä kiiŋä äwuŋgqe. Iŋgaŋi qu ique yimba iuŋqä qe ätuma äukuwi.

<- Wäuŋuiŋqä 19Wäuŋuiŋqä 21 ->