Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site
14
Poli iqutä, Banäpasi iqutä, Aikoniyamä iu äpmamiŋiyiŋqä
1 Iŋgaŋi Aikoniyamä iuŋi, Poli iqutä, Banäpasi iqutä, suqä asä ii imäkäsinyä, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä yäpä yäŋgisa äpeyäsinyä, kukŋuä awä ätukiyi. Iquaqu kukŋuä äŋguä tquaŋginyä äwipiyi, ämaqä kuapänä Israitqä hŋquautaŋätä, ämaqä huizi iquautaŋätä, quuvqä eqäkuwi. 2 I etaŋgi Israitqä quuvqä maeqiyqä iqua, qu ämaqä huiziuqä äwqeuŋi, äwivauqumuatqauŋgua qu ämaqä quuvqä eqäkuwä iquauŋqä äwqä quvqä imäkkuwi. 3 Iiŋä iqaŋguwäŋga, Poli iqutä, Banäpasi iqutä, zä miqä iqi hŋgaŋqä äpmanyä, Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuŋqä äwinyätä, hiŋginäwa äŋguänäŋi vätŋqeŋqä kukŋuä awä ätumiŋiyi. Iquaqu iiŋä itqätaŋgiyäŋgaŋi, Naqä Iqu, iquaqu wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä hui imäkiyŋqä yäŋänäqŋqä ävätä, ämaqeuŋi, ‘Iquaquvqä kukŋui naqä-qakuiqä’ ämotquakqe. 4 Iŋi, ämaqä aŋä-himqä iutaŋi, awänä äpatmbiyi, hŋqua, ämaqä Israitqä iquatä, äwqä naqä-hŋqunä iŋgaŋguwäŋga, hŋqua, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqiyŋqä ändowatkqä iquaqutä iŋguwi.

5 Qänakndaŋi Israitqä hŋquatä, ämaqä huizi hŋquatä, iquauqä ämiqä iquatä, qu Poli iquesä, Banäpasi iquesä, quvqä itquepu, hikä päkpŋqä äwqä naqä-hŋqunä iŋguwi. 6-7 Iquaqu ii näqŋqä ämayi, qua Likoniya-täŋä iŋgisaŋqä zä qe äukiyi. Likoniya iŋgisaŋi, iquaqu aŋä-himqä Listiyatä, Depetä, aŋä qäqiŋä-pqä iuŋi, qaŋä inä ikisinyä, kukŋuä äŋgui awä ätuäkämiŋiyi.

Poli iqutä, Banäpasi iqutä, Listiya iu äpmamiŋiyiŋqä
8 Aŋä-himqä Listiya iuŋi, ämaqä hŋqu, iqueqä yukä quvqä, yäŋänäqŋqä maeqä, äpmamiŋqe. Känai, yukä quvqä-täŋä-que änyuekqeŋqä, iqu qaŋä mäwqä imiŋqe. 9-10 Ämaqä iqu, Poli iqu kukŋuä tqaŋgi qätä äwiyä pmetaŋga, Poli iqu hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunäqe, iqu äŋguä imänätŋqä quuvqä eqiyätä iqaŋgi äqunäqe, “Si pämä tqävä” haqeqäta ätukqe. Iqu e tquaŋga, yukä quvqä iqu pämä yäŋänäqŋqä ätqäuqe, qaŋä ikäkqe.

11 Iŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi, Poli iqu iiŋä imäkqaŋgi äqumbiyi, qu Likoniya pmeqä iquauqä aŋä-kukŋui ätäpu, maŋä tnäŋä tii ätkuwi. “Goti hŋquaqu, ämaqä eŋqä-paŋä nenyqä äquvepqinyqä.” 12 E ätpiyi, qu Banäpasi iquenyqe, “Iqu goti Susi*Ämaqä Grikä iquauqä goti quaŋgä iquautaŋä naqä iqueqä yoqe, Susi ique. Ga iquauqä goti hŋquququeqä yoqe, Hemesi ique. Iqu quwqä goti eeqänäŋä iquauqä kukŋuä äma uwqä iqueyi. iqueqä” ätkuwi. Poli iquenyqe, “Iqu ämaqä kukŋuä tqä-qu etaŋgi, iqu goti Hemesi iqueqä” ätkuwi. 13 Aŋä-himqä täkŋä qänätaŋgqä-täŋä iqiŋi, Susi iquenyqä hiqäva-imäkqä aŋi ämätnmiŋqe. Iŋgaŋi Susi iquenyqä hiqäva-imäkqä iqu, pälawa-yatqä itä, bulumäka qokä hŋquautä, aŋä qŋqaŋiuŋqä äma äwäqe, qokä-apäkä iquatä, Banäpasi iquenyqätä, Poli iquenyqätä, hiqäva imäkanä-tpu ikuwi. 14 Banäpasi iqutä, Poli iqutä, nätmatqä tä imäkanä-tpu iqaŋguwiŋqä qätä äwiyi, iquaqu yäuŋuä isinyä, ämuasmäŋqe äpisäsinyä, qokä-apäkä iquauä awä iqinyqä tnäŋä äwiyi, tääqä yäŋänäqŋqä tiiŋä qe ätukiyi. 15 “Yeyämaqä iquenyä, he suqä tä, suŋqä imäkqäuä? Ye ämaqä, he eŋqä-paŋä quveyqä. Ye kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä tii etätqäŋueqä. He nätmatqä hiŋgiŋqä iu qänaknä itqäŋuwi, huätä ävquatämäupu, Goti Hea Ique-ique Pmeqä Iquenyqä qänaknä ipiyä! Goti Hanjuwä Iqu, qäukuitä, quaetä, eqetä, nätmatqä eeqänäŋä iu äwiŋqetä, imäkkqeqä. 16 Hiŋuiqändqä duta äpäŋqe, täŋga täsuänä. Iqu qokä-apäkä eeqänäŋä iquauŋi, hiŋuinä qunätaŋgi, qu qänaknäŋi, quwqä äwiŋqä dunä imiŋuwiqä. 17 Iiŋä etaŋgi, qu Iquenyqä maqŋqä ipŋqe, Iqu zä mäpmeqä imiŋqe. Oeyqä! Iqu hea ique-iqueŋi, qokä-apäkä eeqänäŋä, he-pqe qäsäŋi, äŋguä emäkätä, qäukuä yätutaŋi, piyä äyä etapätŋqeqä. Iqu iiŋä imäkätqätaŋgi, ymisaŋä äŋguänäŋi äyä ätimäutŋqeqä. Itaŋi, he buayä kuapä änäpu, heyaqä äwqä imä aquvänä ipŋqä emäkätŋqeqä” ätukiyi. 18 Qu iquaquinyqä hiqäva imäkpŋqä yäŋä qäŋgaŋgä, iquaqu, iiŋä äsuiyi, “oeyqä” ätuäsinyä, yäŋä ämäwqäŋgäŋgiyi. Iiŋä iqaŋgiyiŋqä, mimäkqä ikuwi.

19 Qänakndaŋi, Israitqä Andiyokätaŋä hŋquatä, Aikoniyamätaŋä hŋquatä, Listiya iuŋqä äwäpu, ämaqä iqi pmeqeuqä kŋuä indqäŋqe äkunmäkpiyi, Poli iquenyqä hikä wapi ätnämäupu, “Pizqä qe äpäsqunä” kŋuä indqänäpu, iqueqä huiwi eyqiyäma äpäpu, aŋä-himqä iquenyqä täkŋä qänätaŋgqä yäpaqä mäŋgisa ekuwi. 20 E iqaŋguwä-qe, qokä-apäkä, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqämiŋuwä iqua äppiyi, ique yäkutäma uwqiyqaŋguwäŋga, iqu aŋgumä ävautä, aŋä-himqä yäpä iŋgisa ekqe. Awiŋgaŋi, iqutä, Banäpasi iqutä, aŋä-himqä Depe iuŋqä qe äukiyi.

Poli iqutä, Banäpasi iqutä, Andiyokä iuŋqä aŋgi äukiyiŋqä
21 Iqiŋi iquaqu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä tuätqätaŋgiyäŋga, ämaqä kuapänäŋi, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwi. Qänakŋi, iquaqu Listiya iuŋqätä, Aikoniyamä iuŋqätä, itaŋga Andiyokä iuŋqätä aŋgumä äukiyi. 22 Aŋä-himqä iquauŋi, iquaqu, quuvqä heqiyqä iquau yäŋänäqŋqä iwimäkäsinyä, yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukiyi. “He quuvqä eqiyäpu, yäŋänäqŋqä pmepŋqeqä. Ne Goti Hanjuwä Iqunä miqeu, yäpä iŋgisa yaniquä etaŋgqä-qe, haŋä-iqä naqänäŋi, ämaqä iquauqä hipa iuta, ganä meniqueqä” ätukiyi. 23 Iŋgaŋi aŋä-himqä ique-iqueŋi, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänmiŋuwä iquau mipŋqeŋqe, iquaqu ämaqä hŋquau atäuŋuä ikiyi. E imäkiyi, iquaqu buayä maŋqä äpmanyä, tääqä äsuiyitaŋi, Naqä Iquenyqä quuvqä eqämiŋuwä iquauŋi, Iqueqä hipa iu äpmuatekiyi.

24 Iŋgaŋi iquaqu, Pisindiya-täŋä iu qaŋä qäpu ikäyi, Pambiliya-täŋä iŋgi ätimäukiyi. 25 Iqi ätimäyi, aŋä-himqä Peeka iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui awä äsuiyitaŋi, aŋä-himqä Ataliya iuŋqä äquveqäkiyi. 26 Iqisaŋi iquaqu, Andiyokä iuŋqä yimba äukiyi. Ämaqä iqi pmeqe, hiŋuiqänäŋi, iquaquiŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qeiqinyäŋä iunä äpmesinyä, wäuŋuä imäkiyŋqe, Iqueqä hipa iu äpmuatekuwä iquayi. Iquaqu wäuŋuä iiŋi ae imäkiyi, Andiyokä iuŋqä aŋgumä äpkiyi. 27 Iqi ätimäyi, quuvqä heqiyqä iquau tääqä ätuätumesinyä, nätmatqä, Goti Hanjuwä Iqu iquaquiyqä hipa duta imäkkqeŋqe, eeqäpnä awä ätukiyi. Iquaqu tiiŋä-pqä inä ätukiyi. “Ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua-pqe, Iquenyqä quuvqä heqiyqäpŋqä iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu hänaqä äwimeyqeqä” ätukiyi. 28 Iŋgaŋi iquaqu, quuvqä heqiyqä Andiyokä pmeqä iquatä, hiunji hatŋä äpmakiyi.

<- Wäuŋuiŋqä 13Wäuŋuiŋqä 15 ->