Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site
4
Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tqätŋqe
1 Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqisä, itaŋga Kraisi Jisasi Iqueä hiŋuä iqisäŋi, nyi maŋä yäŋänäqŋqä äktqä. Itaŋga Jisasi, ämaqä ae äpäkonätqäŋuwä iquautä, häŋä äpmeŋuwä iquautä, iwäsäuniqä Iqu aŋgi äpätä, nätmatqä eeqänäŋi hea ique-ique miniqä etaŋgi, nyi maŋä yäŋänäqŋqä ii, tiiŋiŋqä äktqä. 2 Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tqätŋqe. Ämaqä iqua qätä äkiyäpu ämapŋqäpiyä, ä mämeqä ipŋqäpiyä-qe qäyä etaŋgi, si awä tqätŋqe, näwi imäknnä pmetaŋgnä. Quwqä kŋuitä, suqetä, jänä mäwiqä iŋqä duŋi, jänä iwimäktŋqe, ätnäŋäqi ämaitnä, äkasuwä tquaŋgnä. Suqä Goti Iqu äwinyäŋqä dunä imäkqäpŋqänä yäŋänäqŋqä iwimäkqaŋgnä. Si e imäkätŋäŋgaŋi, quŋqä äwqä tnäŋä maqänä mimäkqä pa itnä, qeiqinyä tquaŋgnä. 3 Ii imäkqätŋqä äktqe, nyi tiiŋä timäwäniqä duta äktqä. Qänakndaŋi ämaqe, qu kukŋuä naqä-qakuiŋqä näqŋqä vätqätaŋguwä iquauŋi, qätä mäwiyqä danä iqäpnuwi, oee. Qu, “Ne kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqaŋguwä di qätä äpakä äwiyquanä” kŋuä ämepu, ämaqä kuapänä itmepu, iquauä kukŋui qätä wiyqäpŋqänä äwqäqämetpnuwi. 4 Qu kukŋuä naqä-qakuä ätnäŋqä iuŋi, qätä mäwiyqä danä, tuwä äwiyäpu, qäte, aeqä kukŋuä huitaŋä-huitaŋä iu-mända wiyqäpnuwi. 5 Iŋäqe si hea ique-iqueŋä di, kŋuä äŋguänäŋänäŋä indqännä pmetaŋgnä. Täŋä-huŋqä haŋä-iqä ämetqäŋi, meqaŋgnä. Wäuŋuä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä-tqä eänä imäkätqäŋä iuŋi, imäkqaŋgnä. Itaŋga wäuŋuä huizi, Goti Hanjuwä Iqu äktapätŋqä ii-pqe, ii si mävquatämäuqä, eeqäpnä imäkqätŋqe.

6 Nyinyqe si näqŋqe, nyi häŋä mäpmeqänäŋä imänä, wainqä-eqä Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva yäpakä imäkpŋqänä equatimäutqäŋuwä-paŋi, nyaqä häŋeqe, iiŋä päwinä. Itaŋga nyi ŋqä aŋä näweqämqä umqeŋqä, kiŋä näŋi mäwiqä iqi, qäqiqi etaŋgi ätqä. 7 Nyi Goti Iqueä wäuŋuiŋqä mäkä yäŋänäqŋqä iqa äquvepätŋqä-qae, täŋgaŋi nyi wäuŋuä iuŋi äpakä mimäkqänäŋi, nyi kiqä hiqŋqä iuŋi ae ätimäuqä. Hiqŋqä iu timäumqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqäka äquvepätŋqe. 8 Täŋgaŋi nätmatqä, ämaqä hiŋuiqä timäuqaŋgqä iquenyqä äwiŋqä iuŋi, nyi ämamqänä näwinyä äwi. Naqä Iqu, ämaqeqä suqeŋqä Jänänäŋä Iwäsäuqä-qu etaŋgi, hea iwäsäuqäŋgaŋi, Iqu nätmatqä iiŋi nyi ändapätä, “Ämaqä jänänäŋukiyqä” däniqe. Nätmatqä iiŋi, Iqu nyinä mändapqä yäniqe, oee. Ämaqä, Iqu ätnäŋäqi timäuniqeŋqä äwinyätä, hiŋuä äqämbu pmamitpqä iquauŋi, Iqu inä väniqe.

Poli iqu, Timoti iqueŋi, “Maqänä nyimayä” ätukqeŋqä
9 Si nyi hiŋuä maqänä maŋqändŋqä yamwiqä i. 10 “Maqänä biyä” ätqe, tiiŋä etaŋgi ätqä. Ämaqä hui nyitä anä mäpmeqä eŋu. Demasi iqu nätmatqä qua täutaŋiŋqä kuapänä winyätqätaŋgi, aŋä-himqä naqä Tesälonaikaŋqä änyivämakqe. Itaŋga Klesensi iqu qua Galesiya iuŋqä änyivämeqaŋga, Talusi iqu qua Dalmesiyaŋqä änyivämakqe. 11 Nyitä täqi anäŋi, Lukä iqutä, yeqä yeuänä äpmeŋue. Si Makä ique itmetnä, qäquauŋgui anä quvepinyä. Iqu wäuŋuäŋqä enyqä miqä itä, nyi yätamäkqä nyiyquänä. 12 Tikikusi iqueŋi, nyi Epäsäsi iuŋqä ae ändowatkqe. 13 Si äquvepätŋäŋgaŋi, nyaqä gquä quäuqä, aŋä-himqä Troasi du, Kapusi iqueqä aŋä iu äquväteqa äpkqe ämetnä, itaŋga tuwaŋuä, yaqueqä huiwä du qŋqä iquatä, bukä huizi iqua-pqe qäsä änma quvepu.

14 Ämaqä ainqä imäkätŋqä iqu, iqueqä yoqe Aleksandä ique, iqu nyiŋi, aaŋä ququvqä indquamiŋqe. E indquamiŋqeŋqe, qänakndaŋi Naqä Iqu kima väniqe. 15 Iqu neyaqä kukŋuä duŋi, äkittqämätä imiŋqä-qae, si-pqe ämaqä iqueŋi wimasi.

16 Änyä haqäŋga nyi kukŋuä jänä imäkqä iqueä hiŋuä iqi ätqäumä kukŋuä tqaŋgaŋi, ämaqä hŋqu nyi yätamäkqä änyiyätä, kukŋuä hui kima tuätŋqe, nyaqä tuwä iqi matqäuqä ikqe. Oee, qu eeqäpnä zä änyivämakuwi. Qu e indquakuwiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu kima mävqä yätŋqe, nyi Iquenyqä tääqä ätätqäŋä. 17 Iŋäqe Naqä Iqu Kiqä-kiuä nyitä anä ätqäua, nyi yäŋänäqŋqä inyimäkkqe. Iqu e inyimäkqaŋga, nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä qäyunä tquaŋga, itaŋga ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqi ätqäumiŋuwä iqua, qu eeqäpnä qätä äwikuwi. Iŋi Goti Hanjuwä Iqu nyiŋi, laiyonqä iqueqä maŋä iuta änuwetäutä häŋä iŋqumuatkqe. 18 Itaŋga Naqä Iqu ämaqe, qu quvqä huitaŋä-huitaŋä indquenätpu iqaŋguwäŋgaŋi, Iqu mändi äkittqiyätä aŋgumä häŋä iŋqumuatätä, Iqueqä aŋä Kiqä-kiuänä miqä yätuŋqä, äŋguänä ändma yäniqe. Iiŋiŋqe, ne Naqä Iqueä yoqe hea ique-iqueŋi, haqä mamäuquatuŋquänänji. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.

19 Timoti iquki, nyi “Henyqä hui mimäuqä iŋänä” tä ätqäqe, ämetnä, Presilai, Akuila iyaquisä, ga Onesipolusi imbquauä aŋä iu anä äpmeŋuwä iquautä wi. 20 Erastusi iqu, aŋä-himqä Korinä iu mävämeqä, yqänä äpme. Itaŋga Tropimusi iqu, täŋä-yaqä meqaŋgi, nyi iqueŋi, aŋä-himqä Miletusi iu ävämakqe. 21 Si täqinyqe, yuŋuä yäŋänäqŋqänä äqunätä, iiqä tqäŋqä, maqänä quveptŋqänä yamwiqä i. Yupulusi ique, Pundensi ique, Linusi ique, Klotiyae, itaŋga quuvqä heqiyqä huizi iqua-pqe, “Ne sinyqä hui mimäuqä iŋunä” äktqä.

22 Naqä Iqu, tqä quuvqä imä äpmetänä. Iqu Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapquä.

<- 2 Timoti 3