Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site
Tuwaŋuä, Poli iqu qänakŋi

2 Timoti
iqueŋqä äqäkqe
Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi
Timoti iqu, Poli iqutä wäuŋuä anä imiŋiyä iiŋqe. Iiŋä etaŋgi Poli iqu, suqä äŋguä iu qänaknä iquätŋqä motquetŋqä, tuwaŋuä tä äqiyätä, Timoti iquenyqä äväwqatkqe. Timoti iqu iqueqä-kiuäŋqe, “Nyi wäuŋuä tä imäkmqe, qäyunäŋunä manä” kŋuä indqänätä, haŋuä mäwiqä itä, ga Jisasi Iquenyqä kukŋuä äŋgui awä tuätŋqä wäuŋui, mävquatämäuqä yätŋqä, ätuätä äqäkqe. Iqu Goti Iqueqä kukŋuä eeqänäŋi qänaknä itä, ämaqe haŋä-iqetä, täŋä-huŋqetä, ique vqaŋgpqä qäyä etaŋguti, wäuŋuä Goti Iqu ique äwikqe, yäŋä äqänätä, imäkquätŋqänänyä.
Timoti iqu, ämaqä kŋuä äŋguä maeqä iquauqä kukŋui, qätä mäwiyqä iquätŋqä, ätuätä äqäkqe. Ämaqä iiŋä iquauqä kukŋuä iu qätä äwiyätqäŋuwä iqua, quwqä häŋä-pmeqe, qui imäknäŋqiyä. Iŋi, iquauqä kukŋui qätä mäwiyqä itä, Poli iqueqä suqeŋqä kŋuä äŋguä indqänätä, qänaknä iquätŋqe. Poli iqueqä suqe, quuvqä yäŋänäqŋqä heqiyqetä, äwqä-qeiqi iŋqetä, huiziuŋqä kiiŋä wiŋqetä, itaŋga haŋä-iqä äki-äkitaŋitä meqä iyi.

1
Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä
1 Nyi Poli, Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuta, Kraisi Jisasi Iqu, Iqueqä kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunji. Iqu, “Ämaqe, Kraisi Jisasi Iquesaŋi, häŋä hea ique-ique pmeqe ämepu pmetpnuwiqä” ätätä kukŋuä guä ae ämäsäuekqeŋqä, nyi iiŋqä awä tqämqä änändowatkqe.

2 Timoti, ŋqä ymeqä eŋqä-paŋä etaŋgnä, sinyqä kiiŋä änyinätŋqä iquki, nyi tuwaŋuä tä sinyqä äväwqatqä. Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga Jisasi Kraisi neqä Naqä Iqutä, Iquaqu nätmatqä äŋguänäŋi hiŋgi vqetä, qeqä-tmäkqetä, äwqä haŋuä iŋqä pmeqetä ktapinyä.

Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi a qätätŋqe
3 Nyi ŋqä awäka hiŋuiqänä imiŋuwä-pa, Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä hui maeqä äŋguä eämä, Iqueä wäuŋuä imäkätŋqe. Nyi Iquenyqä tääqä hiunji heatqä ätätmäŋgaŋi, Timoti iqukiŋqä kŋuä ämetmä, Goti Hanjuwä Iqueŋi, sinyŋqä ‘äŋguiqä’ ätuätŋqe. 4 Si nyi kŋuä äŋqäkŋiŋqä kŋuä ämetmäŋgaŋi, “Nyi iquesa yeeqä nyinätŋqe, aŋgumŋi, hiŋui äkŋga qunmniqätiyä?” kŋuä indqänätŋqe. 5 Si quuvqä naqä-qakuänä eqiyätqäŋiŋqä nyi kŋuä yqänä indqänätqäŋä. Quuvqä naqä-qakuä iiŋi, tqä tai Loisisä, itaŋga tqä tnai Yunisisä, imbaqi eqämiŋiyä-paŋi, täŋgaŋi si-pqe asä ii inä etaŋgi, näqŋqä ämeŋä.

6 Si quuvqä iiŋä eqiyätqäŋä iuŋi, mävquatämäuqä pa itnä, tiiŋä imäktŋqä diŋqä änyiŋgi. Nätmatqä äŋguänäŋä, nyi nyaqä hipa haqeqi kiyqaŋga, Goti Hanjuwä Iqu äktapkqä ii, tä eŋqä-pa ekukua mäpäwiqä pa itä, hänaqä naqä sätŋqänä aŋgumä ikinjäu. 7 Si maqŋqäta? Goti Hanjuwä Iqu dŋä änätapkqä ii, ne nätmatqä hŋquenyqä zä iqäŋqä mänätapqä ikqe. Iqu yäŋänäqŋqä inemäkätŋqeŋqätä, suqä ämaqeŋqä kiiŋä äwiŋqä iqu ämetuŋqueŋqätä, itaŋga neqä-neuä suqä quvqä mändi äkittqiyätanä pmetatuŋqueŋqä, dŋä ii änätapkqe. 8 Iŋä-qae si womba itnä, ämaqä duŋi, neqä Naqä Jisasi Iquenyqä awä motquä miqä pa, awä ätuätnä, itaŋga nyi Iqueqä wäuŋuä iuta guä pmetaŋgqeŋqä womba isi, oee. Si Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta ätqäunä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä ätätnä, haŋä-iqe nyitä anä ämequa. 9 Iqu ne aŋgi häŋä inequmuatätä, Iqueqä ämaqä etatuŋqueŋqä tääqä änatkqe. Iiŋä di, Iqu ne suqä äŋguänäŋä di imäkätqätaŋgquä iuta minemäkqä ikqe. Oee. Iqueqä äwiŋqä dutaŋi, Iqu nenyqä äwinyätä äŋgui hiŋginä inemäkkqe. Iqu nätmatqä eeqänäŋi mimäkqäŋga, Kraisi Jisasi Iqu äquvepätä, aŋgi änyä-häŋä inemäkäniŋqeŋqä, kŋuä ganä iwäsäuekqe. 10 Täŋgaŋi Kraisi Jisasi Häŋä Inequmuatqä Iqu ätimäukqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqueä äwiŋqä-pqe ätnäŋä iqi inä ätimäuqi. Äpäkoŋqä iqueä yäŋänäqŋqe, Kraisi Jisasi Iqu mändi äkittqiyätä, ämaqe, qu häŋä hea ique-ique pmeqä mapnuwäŋqeŋqä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä iquesaŋi, näqŋqä ae äwikqe.

11 Itaŋga kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqueŋqe, Goti Hanjuwä Iqu nyi, Iqueqä wäuŋuä-wiyqä-qunä eämä, Iqueqä kukŋuä awä ätätmä, näqŋqä-vqä-qunä emqä ätenjikqe. 12 Itaŋgi haŋä-iqä eeqänäŋi, nyi ämetqäŋä. I ämetmiŋqä, nyi womba miqä pa itqäŋä. Nyi womba miqä pemä itŋqe, ii Ämaqä nyi näqŋqä emä, Iquenyqä quuvqä eqiyätmä iutayi. Iquenyqe, nyi näqŋqä naqä-qakuänä tiiŋä eŋä. Iqu nyiŋqe, ‘Nyaqä wäuŋui, iqu äŋguä miŋqiyä’ kŋuä äme, nyaqä hipa iqi ekqä iuŋi, Iqu Kiqä-kiuä hea yäpakäŋgaŋqä äŋguänä inä ämitŋqe, qui mimäkŋqä yänä.

13 Timoti iquki, nyi kukŋuä eeqänäŋä äktätŋqä iuŋi, ävquatämäutnä, hänaqä huiu-mända mäwqä pa, a yäŋänäqŋqä qätättŋqe. Kukŋui, häŋä tamqänäŋä hmanji. Naqä-qakuä, Goti Hanjuwä Iquenyqä ätnä. Iŋi, quuvqä heqiyqetä, itaŋga suqä ämaqeuŋqä äwiŋqetä, Kraisi Jisasi Iqu änätapkqä iuŋi, ii-pqe si a yäŋänäqŋqä qätättŋqe. 14 Goti Hanjuwä Iqu, kukŋuä äŋguä iqueŋi, “Iqu ämiŋqiyä” kŋuä vqaŋgi, saqä hipa iqi ekqe, si äŋguänä miqätŋqe. Si äŋguä ämitqäŋi, Dŋä Äŋguänäŋä, neyaqä yäpä imä äpmeŋqä Iqu, yätamäkqä kiyquänä.

15 Si näqŋqe, ämaqä, qua Eesiya iu pmeqä iutaŋä hŋqua, eeqäpnä tuwä änmäuqaŋga, Pikelusi iqutä, Hemokenesi iqutä, iquaqu inä änmäukiyi.

16 Onesipolusi imbquatä, ämaqä imbquauä aŋä iu anä äpmeŋuwä iquauŋi, Naqä Iqu qeqä imäŋqeuta äŋguä iwimäkätŋqeŋqä, nyi tääqä ätuätqäŋä. Nyi guä pmetaŋgqeŋqe, iqu womba miqä itä, nyiŋi, yeeqä aaŋä kuapänä inyimäkätqätaŋgqeŋqä, nyi tääqe iuta ätuätqäŋä. 17 Iqu Romä ätimäuqe, nyiŋqä qävqä ikiqänjaqänäqe, hŋga ämäŋqumuakqe. 18 Naqä Iqu, hea yäpakäŋgaŋi, iqueŋi, Iqueqä qeqä imäŋqeuta äŋguä iwimäkäniqä diŋqä tääqä i ätuätqäŋä. Iqueŋqe, si näqŋqä äŋguänäŋä äyä eäŋnä. Iqu aŋä-himqä Epäsäsi du äpmeqäŋgaŋi, huiŋqä-huiŋqä yätamäkqä nyiyqä-qu äpmamiŋqe.

2 Timoti 2 ->