1 Hiŋuiqänäŋäŋgaŋi, ämaqeuä awä imdaŋi, ämaqä hiŋuä quaŋgä tqe hŋqua inä ätimäumiŋuwi. Ga ii eŋqä-pa, heyaqä awiqisaŋi, Goti Iqueqä kukŋuä duŋqe, quaŋgä ätäpu ämotqueqä hŋqua timäupnä. Qu imä zä imäkäpu, kukŋuä quaŋgä heyaqä quuvqä heqiyqä du qui imäkqäŋqä tpnä. Quwqä Naqä Aŋgumä Mbqä Imeqä Iqueŋä-pqe, tuwä äwiyäpu, iwä iiŋä dutaŋi, qui imäkŋqä maqänänäŋi quwqä-quwä maembnä. 2 Iwä, ämaqä quuvqä heqiyqä kuapänäŋi, ämotqueqä iiŋä iquauqä suqä quvqä huiwä iqueqä äwiŋqä du itqätaŋguwä iu äqumbiyi, qu-pqe suqä inä imäkpnä. Iwä, iiŋä imäkqaŋguwitaŋi, ämaqä huizi di qu hänaqä naqä-qakuänäŋä iquenyqe, kukŋuä quvqä tpnuwi. 3 Itaŋga quaŋgä ätäpu ämotqueqä iqua, quwqänä hiätŋqä wiŋgaŋgi, nätmatqä naqänäŋi hesa quaŋgä mapnä. Iŋäqe, Goti Iqu, qu Iqueä hiŋuä iqi ätqäupu kukŋuä ätäpu, qu mämäwqätäuqä ipnuwäŋqe, qäŋganä imäkeŋqe. Ga quŋi qui imäkäniqä iqu, hiqaqä mäwitqe, hiŋuä äqänä äpme.

4 Tiiŋä äyuwä. Aaŋä hiŋuiqänäŋäŋgaŋi, Goti Iqueqä eŋätqä hŋqua, suqä quvqä iqaŋguwäŋga, Iqu qäyä ipŋqä hiŋuinä mäquŋquä itä, huätä ändowatkqe. Iiŋä ikqe, Iqu quŋi, kukŋuä mitqäŋgaŋqä, qua hovqä hea naqänäŋä wiqä iu guä äpmuatekqe. 5 Tii-pqä inäyi. Ämaqä hiŋuiqänäŋäŋga, Goti Iquenyqä hma imäkätqätaŋguwä iuŋi, Iqu hiŋuinä mäquŋquä itä, quŋi eqä metŋqä eqä huakä naqänäŋä ätnämäutä, ‘Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänänäŋänä pmapiyä’ ätuätä, awä ätumiŋqä Noa iqutä, ämaqä 7 itä, quŋi Iqu häŋä iqumuatkqe. 6 Tii-pqä inä äyuwä. Goti Iqu, “Aŋä-himqä Sotomätä, Gomoratäŋi, haŋä-iqä mayiŋqeqä” ätätä, aŋä-himqä iquaqu wätakinä witäniŋqä äniqäkqe. Iiŋä imäkkqe, ämaqä Goti Iquenyqä hma imäkätqäŋuwä ii, qu-pqe qui imäkmbnuwä diŋqä ämaqe näqŋqä meqäpŋqä imäkkqe. 7-8 Iŋäqe, ämaqä jänänäŋä Loti iqueŋi, Iqu huätä itmetä, häŋä imäkäqumuatkqe. Sotomä pmeqä iuä awä imä äpmeqe, ämaqä iu pmeqeuqä suqeu qänaknä miqä, qokä-apäkiŋqänä ii itqätaŋguwä iuŋi, iqu hea ique-ique hiŋuä äqunätä, qätä äwiyätäqetaŋi, ämaqä jänänäŋä-qu eäqä-qae, qundqändqä itä, äwqä tmi-tmiqä ämamiŋqe. 9 Neqä Naqä Ämäneyqä Iqu i imiŋqeŋqä, kŋuä tii metuŋque. Ämaqä Ique qänaknä vqä di, qu ämaqä huiziuqä suqä duta haŋä-iqä yäpä imä pmetaŋguwä iuŋi, huätä yätumeqäŋqä hänaqe, Iqu näqŋqä eä. Itaŋga ämaqä suqä quvqä iqä duŋi, Iqu quŋi, kukŋuä mitqäŋgaŋqä haŋä-iqä du mäqumuateqäŋqä hänaqä-pqe, Iqu näqŋqä eä. 10 Ämaqä suqä kiyä mätqä ipu, Goti Iqueqä ämitŋqä du yäpä iqi mäpmeqä imipqä ii, Iqu quŋi, haŋä-iqä quvqänäŋä du mäqumuatequänä.

Ämaqä Goti Iqueä kukŋuä iuŋqä quaŋgä ätäpu, ämotqueqä iqua, qu zä miqä danä hŋgisanä ipu, haqä yätu äpmeŋuwä iquauŋqe, kukŋuä quvqä ätäpu äkittqiyätqäŋä. 11 Mä eŋätqä yäŋänäqŋqä naqänäŋä-täŋä, quŋi ämäwqätäuŋuwä iqua, Naqä Iqueä hiŋuä iqisaŋi, quŋqe kukŋuä quvqä ätäpu, makittqiyqä itqäŋä. 12 Ämaqä ii, qu suqä, hiveqä-yaqueqä yŋŋä-täŋä eŋqä-pa, kŋuä maeqä, huiwiqueqä äwiŋqä dunä itqäŋä. Naŋuä iuqä känai, ämaqe qu änduämipu päkpŋqä änyuekqä-paŋä iquayi. Nätmatqä qu änyä maqŋqä epiyä duŋqe, hiŋgi kukŋuä quvqä dinä ätätqäŋä. Iwä Goti Iqu quŋi, naŋuä äpäsätqäŋuwä-pa, ii päsäniqe. 13 Ämaqä du haŋä-iqä ävätqäŋuwi, ga qu-pqe kimaŋi haŋä-iqä meqäŋqe. Yeeqä naqänäŋä iqäŋqe, ‘ymisaŋi, hiunji mäptqä naqäŋga-pqe inä imäkqäpŋqeqä’ kŋuä indqänäpu, ii imäkätqäŋä. Qu ymisaŋi hesä anä änäpu, ga quaŋgä etquepiyiŋqä yeeqä kiiŋä ipu, heŋi kiyä mätqä emäkäpu, heyaqä yoqe, quvqä imäkätqäŋä. 14 Quwqä hiŋui, huiziuqä apäkä dunä äqumbu, iuatänä iqäŋqä äqänäŋä. Suqä quvqä iu imäkqäŋqe, dä yqänä ävä. Ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqe, yäŋä maqŋqä heqiyätqätaŋguwä iuŋi, qäyasäqi ätuma äwätqäŋä. Qu nätmatqä ämaqeuä duŋqä wiŋgaŋguti, iiŋqä iqäŋqe, qu ae näqŋqä ämeŋä. Iiŋqe, Goti Iqu quŋi, qui aaŋä naqänäŋä imäkäniqŋqä ätkqe. 15 Hänaqä naqä-qakuänäŋä iuŋi tuwä äwiyäpu, Beo iqueqä hikŋä Balamä iqu*A Täuqä 22:5-24:25 äukqä-pa, qämä-qämä ipu iu äwätqäŋä. Mbqäŋqä wiŋgaŋgi, ga iqu suqä quvqä imäkätäqetaŋi mbqä metŋqä, suqä quvqe i imäkkqe. 16 Iqu i iqaŋgqeŋqe, Goti Iqu iquenyqe hoptäwä itä, doŋgi kukŋuä matqä-qe, Balamä iqueqä iqu, ämaqä-kukŋuä ätätä, äkäsuwä tquaŋgi, hiŋuä-tqä iqu, iqueqä suqä quvqä qämä-qämä iŋqä imäkmätä ikqä iqueŋi, mimäkqä ikqe.

17 Ämaqä äti ii, qu aaŋä näwinyä quvqä, eqä esquä ye iŋqä-pa iŋi. Itaŋga tiwä itäqäŋga, qaquvqä yuŋuä ämamäutŋqä-paŋä iiŋi. Goti Iqu quwqä aŋi hea mämanä wiqä imä iqiyäwiyqe. 18 Ämaqä ii, quwqä qui kukŋuä tqä iquenyqe, vänyqä ipu ätätqäŋä. Ämaqä yäpaqäŋgisa äpmeŋuwä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqäpŋqä änyä äyapquwä iuŋi, qokä apäkäŋqä ipu, qaŋä hiŋgi ikiqä iuŋqä kukŋui, qeqä äwuttäkatäupu, iuŋqä äwqä vqaŋguwäŋga, waqiyä ätuma äwätqäŋä. 19 Nätmatqä hŋqu ämaqä hŋque äminyasäuä ämiwiyätŋqä iqu, ämaqä iqu nätmatqä iqueqä-quvi. Iwä, ämaqä äti ii, “He qänaknäŋi ne äneyquwi, nätmatqä eeqänäŋä eŋqä hiqä dutanä imäkqäpŋqeqä” ätuätqäŋuwä-qe, qu quwqä-quwäŋi, suqä quvqä qui imäkŋqä iqueqä äwiŋqä iunä äpmapu, suqä quvqä iqueqä-quayi. 20 Ämaqä Jisasi Kraisi neqä Naqä Ämineyqä-qu eä, ne aŋgumä Häŋä Inequmuatqä Iquenyqä näqŋqä epiyitaŋi, qu qua täutaŋä suqä, qui iwimäkätä kiyä iwitmäukqä iuŋi ämäwqätäupqä-qe, qu aŋgumä suqä asä iuŋqä äwquwi, suqä iqu quŋi äminyasäuä ämiwiyätqe, qu haŋä-iqä naqänäŋi meqäŋqe. 21 Qu hänaqä jänänäŋiŋqä näqŋqä mämeqä hiqe, qu haŋä-iqä wäŋqäpu meqäŋqe. Qu hänaqä jänänäŋiŋqä näqŋqä ae ämepu, Goti Iqueqä suqä näqŋqä ae ämapiyä-qe, iuŋi tuwä äwiyquwi, haŋä-iqä naqänäŋä meqäŋqe. 22 Qu i iquwi, ii kukŋuä ktqä tii ätnäŋqevi. “Hiveqä kiqä qutai ae ändetqä du, aŋgumä ämanäŋqiyä,”†Quamä-pmeqä 26:11 itaŋga “Yaqueqä eqä du ae asŋä äqänätqe, aŋgumä ttakä du iŋgi-iŋgisa hea qäŋguäqiyä” ätnäŋqe, ii naqä-qakuänäŋä ätnä.

<- 2 Pitä 12 Pitä 3 ->