Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site
8
Ämaqä äwa iqaŋguwä iquau, yätamäkqä iqeŋqä
1 Neyämaqäuä, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qokä-apäkä qua naqä Masendoniya im-imä aquvä äqänätqäŋuwä iu, suqä Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi ävqeŋqe, he näqŋqä epŋqänä awä etatuŋque. 2 Ii tiinji. Haŋä-iqä naqänäŋi iquau äwimetä, yamwiqe, qui wimäkmätä qäyä iqaŋgqä-qe, iqua aquvänä kiiŋä itqäŋä. Qu mbqetä, nätmatqä huizitä maeqä, aaŋqänäŋä pmetaŋguwäŋgayi. Iŋäqe Goti Iqu iwimäkqaŋgqetaŋi, ämaqä huizi du yätamäkqä wipŋqä diŋqe, mbqä aquvä kuapänä äqäkuwi. 3 Qu suqä iiŋi, ämaqä hŋqu mätquaŋgi, quwqä äwiŋqä iutanä, quwqä-quwä äwa qäyä iqaŋgä, hävemnäqŋqänäŋä äwikuwi. 4 Qu ämaqä quuvqä heqiyqä huizi iquatä wäuŋuä anä ipu, Goti Iqueqä ämaqä qua Jutiya iu äpmeŋuwä iquau yätamäkqä vqä iiŋqe, kukŋuä yäŋänäqŋqä änatmiŋuwi. 5 Ne, ‘Qu nätmatqä iiŋi mävqä ipŋqäuä’ kŋuä neyätaŋgqä iuŋi, ämäwqätäpiyäŋga, tiiŋä äwikuwi. Goti Hanjuwä Iqueä äwiŋqe ämapiyä iutaŋi, quwqä-quwä Naqä Ique-ganä äwimbiyitaŋi, huizi ne änätapŋguwi.

6 Qeqä imäŋqeta, hiŋgi vqä wäuŋuä iiŋä iqueŋi, Talusi iqu-ganä ipäqäkqä-qae, ne iqu yämäkandumä yätŋqä yäŋä äwqänätanä ätätqäŋu. 7 He wäuŋuä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, häukuä kuapänä wiqä-täŋä tiiŋä äyä imäkätqäŋä. He Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, kukŋuä awä ätäpu, näqŋqä-täŋä epu, Iqueä wäuŋuä imäkqäŋqe enyqä miqä ipu, itaŋga suqä ämaqeŋqä äwiŋqä he nesa ämequwi, imäkätqäŋä. Wäuŋuä ii imäkätqäŋuwä-pa, ga huiziqu, qeqä imäŋqeta mbqä hiŋgi vqä di, häukuä wiqä-täŋä pmetpŋqä yäŋä qäŋgaŋgpu. 8 Nyi kukŋuä tä etqe. “He ämaqeu nätmatqä isua wipŋqeŋqä qäyä maeŋgaŋgutqe, vaŋgpiyä-qe,” maetqä iqä. Mä nyi suqä Masendoniya pmeqä iuqä, ämaqä huiziuŋqä äwinyätä yätamäkqä vqä ique, äyä imäkqaŋgä äqunätmä, ga ‘he-pqe, naqä-qakuä inä imäkpŋqäpiyä’ tmä etqä. 9 Neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä suqä qeqä imäŋqeta hiŋgi vqeŋqe, he näqŋqä ae äyä eŋä. Iqu nätmatqä kuapänäŋä-täŋä eäqä-qe, he yätamäkqä eyätä, nätmatqä kuapänäŋä-täŋä pmetpŋqä emäkätŋqe, Iqu Maeqä-qu ekqe.

10 Quväukuä ae äpäukqä iqueŋi, hiqä eŋqetaŋi, mbqä aquvä qäyqäŋqe, he-ganä ikutäukuwi. Iŋi he täŋga tiiŋä imäkpŋqe, ‘qäyuvqä’ kŋuä änyiyqi. 11 Hiqä wäuŋuä ipäqäkuwä-paŋi, täŋgaŋi qäpu imäkpŋqe. Iŋi heqä äwipŋqä ipäqäkuwä ii eŋqä-pa, qäpu imäkmäupŋqä-pqe, asä iiŋä imäkpŋqe. Iiŋiŋqe, mbqä änä-änä ämeŋuwi, äwipŋqänänji. 12 Iŋi ämaqä hŋqu iqueqä nätmatqe ävqŋqä wiŋgaŋgutqe, Goti Iqu, ämaqä iqu ämeŋqä iutaŋiŋqä aquvänä yänä. Ä nätmatqä iqu mämeqä eŋqä iiŋqe, Goti Iqu miwäsäuqä yänä. 13 He qokä-apäkä huizi du yätamäkqä vqaŋguwäŋga, qu äŋguä pmeqaŋgpi, he haŋä-iqä meqäpŋqä matqä iqä. Oee. Ne ämaqä huizitäŋi, asänäŋä pmetatuŋquä ätqä. 14 Hea täŋgaŋi, he nätmatqä kuapänäŋä-täŋä equwä-qae, äwa itqäŋuwä iu, yätamäkqä vqäpŋqe. Ga he äwa iqaŋguwäŋgaŋi, qu nätmatqä-täŋä epunjqae, yätamäkqä epnä. Ga he yätamäkqä iiŋä änyäpunjqae, äwa miqä asänäŋä pmetpnä. 15 Suqä iiŋä imäkqäŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä iu ätäŋqe, tiiŋä ätä.

Ämaqä ymisaŋä aquvä kuapänä ämaqiyätqä iqu, äpakänä witätŋqä mämaqiyqä yäŋqiyä. Itaŋga wäŋqänäŋäpu ämaqiyätqä iqu, äwa miqä yäŋqiyä.*Aŋgumä Itmakqä 16:18
Poli iqu, Talusi iquesä, huizi iquaquisä, Korinä iuŋqä dowatätŋqä ikqeŋqä
16 Nyi Goti Hanjuwä Iqueŋi, “Aŋguiqä” ätquä. Nyi he yätamäkqä hemqä änyinätŋqä-paŋi, Goti Iqu, Talusi iqueqä äwiŋqeuŋi, asänä witŋqä iwimäkkqe. 17 Iŋi, Ne iqueŋi, “Si quŋqä utŋqeqä” ätuätanä yatŋqä vquauŋgquetanä ma, iqu henyŋqä yätamäkqäŋqä kuapänä äwinyätä, iqueqä äwiŋqä iuta, äneväma pätŋqä itqäuä. Iiŋqe, nyi Goti Hanjuwä Iqueŋi, “Aŋguiqä” ätquä. 18 Iqutä anäŋi, neqä neyämaqä hŋque dowatatuŋquä itqäŋu. Iqueŋi, qokä-apäkä Jisasi Iqueqä yoqä du aquvä im-imä äqänätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, iqu kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä tuäkiqaŋgi äqumbiyi, iqueqä yoqe haqeqä ämatnämäutqäŋuwi. 19 Tii-pqä inänji. Iqu nesä qaŋä anä ikitanä, mbqä ämaqe, suqä hiŋgi vqeta, Jutiya pmeqä iquauŋqä tnämäuqaŋguwi, aquvä ämaqiyätanä ämiquatuŋquänä, iqua ique atäuŋuä ikuwi. Ne wäuŋuä iiŋi, Naqä Iqu Kiqä-kiuä yoqä naqä metŋqä iiŋqätä, itaŋga ämaqeu yätamäkqä äŋguä vqä iuŋqä, neqä äneŋqe ämotquetuŋquä iiŋqätä, imäkätuŋque. 20 Ämaqä hŋqu, mbqä kuapä iiŋä tnämäuqaŋguwi ämiqaŋgquä iiŋqe, kukŋuä quvqä matqä iqä diŋqe, ne neqä neyämaqä ique anä dowatatuŋquä itqäŋu. 21 Ne suqä äŋguinä imäkqäŋqe, Naqä Iqueqä hiŋuä iqiŋinäŋqä ma, ämaqeuqä hiŋuä iqi-pqe, inä imäkqäŋqä änenyätqäuä.

22 Iquaqutä anä upuŋqä diŋqe, ne ämaqä hŋque-pqä inä dowatatuŋquä itqäŋu. Ämaqä iqueŋi hiunji kuapänäŋäŋgaŋi, ne yamwiqä ävätanä wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä vqaŋgque, yäŋä äqänätä qäyunä imäkqä iquvi. He iqueä hiŋuä iqiŋi, suqä äŋguänäŋinä imäkqäpŋqeŋqe, näqŋqä ae eä, ga iutaŋi iquaquiyqä wäuŋuä yätamäkqä vquätŋqä diŋqe, kiiŋä äwinyä. 23 Iŋi, Talusi iqu, nyitä anä ita, he yätamäkqä heyqueaŋqä iŋqä wäuŋui, imäkätqäŋueä ique. Itaŋga neqä neyämaqä iquaqu, Jisasi Kraisi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iquauqä kukŋuä ämapqä enyä, Kraisi Iqueqä yoqe haqeqä inä ämatnämäutqäŋiyi. 24 He ämaqä iquauŋi, suqä äŋguinä iwitqueqaŋguwitaŋi, ämaqä Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iuŋi, nätmatqä tquaquiŋqä näqŋqä mapŋqe. Ii, hiqä suqä naqä-qakuänäŋä ämaqeuŋqä äwiŋqä iquesä, itaŋga ne henyŋqä aaŋä yeeqä kiiŋä itanä ätätuŋquä iuŋi, hiŋginä matqä itqäŋu.

<- 2 Korinä 72 Korinä 9 ->