Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site

1 Ne näqŋqä tiiŋi, ae äyä eŋu. “Neqä huiwi, namnä aŋä ne qua täu täŋga äpmeŋquä eŋqä-paŋä iiyqä. Namnä aŋä iqu, qui imäknätqä etaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu kiqä tŋäŋqe, änyä-häŋä äŋguänäŋä hŋqu nätapäniqeqä. Huiwä iiŋä iqu, ämaqä hipaitä imäkqä manä, qäukuä haqeu qui mimäkŋqä hea ique-ique witäniqeyi.” 2 Ne aŋä täŋga ämätnäŋqä ique äpmenäŋgaŋi, aŋä äŋguä qäukuä yäŋi ämätnäŋqä iqueŋi, gquä eŋqä-ma, mipnatuŋquä änenyätqätaŋgi kuapänä ivqänätqäŋu. 3 Ne gquä iiŋi ae ämipnatqä eŋqe, tpqäyäqä mänaqŋqä ipnä. 4 Ne namnä aŋä qua täuŋä ique yqänä äpmenäŋgaŋi, haŋä-iqä ämetanä kuapänä ivqänätqäŋu. Ii ne äpäkonätanä tpqäyäqä eŋqä-pa mäpmeqäŋqä, huiwä änyä-häŋi, gquä änyä-häŋä eŋqä-paŋä mipŋqäŋqä änenyätqäuä. Iŋi nätmatqä hŋqu, hŋque-mända ämanyuäqäqä-pa, häŋä-pmeqä iqu, äpäkoŋqä iqueŋi i ämanyuänä. 5 Ne änyä-häŋä iiŋä hiatuŋque, Goti Iqu Kiqä-kiuä näwinyä imäkekqä iiyi. Itaŋga Iqu Dŋä Äŋguä Ique änätapkqetaŋi, ne näqŋqä tiiŋä eŋu. Nätmatqä äŋgui änätapäniqŋqä diŋqe, pŋqä ämänaiyätqänä.

6 Iŋi ne nätmatqä ii meqäŋqe, neyaqä äwqä di zä miqä itä, pemä kiiŋä itqäuä. “Ne namnä aŋä ique yqänä äpmeŋquäŋgaŋi, Naqä Iqu-täŋä qäqiqiŋi mäpmeqä, kiŋänämä äpmeŋunä-qe,” näqŋqä ämetuŋque. 7 Ii neqä hiŋuitä hiŋuä äqunätanä iuta ma, quuvqä eqiyätanä iuta äpmeŋu. 8 Nyi ätqäqä-pa, neyaqä äwqe pemä kiiŋä itä, huiwä iqueŋi ävämetanä, Naqä Iqutä näweqä pmeqäŋqä äneŋgi. 9 Iŋi ne huiwi äkisque tii äpmeŋque, neqä kŋuä yäŋänäqŋqänäŋi, Naqä Iqueŋi yeeqä iwimäkqeŋqä indqänätqäŋu. 10 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ne eeqäpnä huiwä yäuä ique yqänä äpmenä, suqä äŋguä, quvqä imäkmitatquä iuta, Kraisi Iqueqä änewäsäuqä iqiŋi, neqä suqeta hŋqunä-hŋqunä iwäsäutä, kima nätapäniqe.

Kraisi Iquesaŋi, ne Goti Iqutä äwqä naqä-hŋqunä änyanä äpmeqäŋqä
11 Iiŋiŋqe, ne ze, Naqä Iquenyqänä itanä, Iqueqä yäpä iqi äpmenä, ämaqe quuvqä eqäpŋqä diŋqe, äwivauqumuatätuŋque. Iŋi ne suqä jänänä imäkätŋqueŋqe, Goti Iqu näqŋqä eä. Itaŋga nyi quuvqä tiiŋä eqiyäŋä. Korinä pmeqä iquenä-pqe, hiqä äwqä imŋi, näqŋqä inä eŋäuä. 12 Nyi kukŋuä tä ätqä iqueŋi, he nenyqä, “Iqua ämaqä jänänäŋäquaiqä” kŋuä indqänätpŋqä diŋqe, aŋgumŋi maetqä ma itqäŋä. Ii nyi tiiŋiŋqä änyiŋgi. He neyaqä suqä iiŋqe, yeeqenä ipu, itaŋga ämaqä huizi, nenyqä kukŋuä quvqä ätätqäŋuwä iquau kima tupnuwäŋqä änyiŋgi. Ämaqä iiŋä iqua, qu yeeqe, suqä äŋguä äwqä yäpä iŋgisaŋqä miqä, nätmatqä yäpaqäŋgisaŋiŋqänä ipu, tqä iquayi. 13 Iŋi neyaqä suqetä, kukŋuitäŋi, ämaqä qämä-qämänjqä iqua ätätqäŋuwä-paŋä etaŋgutqe, ii Goti Hanjuwä Ique yätamäkqä vatuŋquä iyi. Itaŋga neyaqä kŋui, jänänäŋä indqänätanä iuta sätäti, ii he yätamäkqä eyatuŋquä iyi. 14 Ne kŋuä tä indqänätŋque, ii Kraisi Iqu nenyqä aaŋä kiiŋä äwiŋgqä iutayi. Ii ne näqŋqe, tiiŋä eanitanji. Ämaqä hŋqu, ämaqä eeqänäŋä iuŋqä äpäkoŋgqetaŋi, ga qu eeqänäŋi quwqä-quwäŋqä äwiŋqe ae äpäkoŋgqä-paŋiyi. 15 Kraisi Iqu iiŋä ikqä iuŋqe, ämaqä häŋä äpmapiyä di, kŋui quwqä-quwäŋqänä indqämbu mäpmeqäŋqe. Kraisi, iqua-qäuquauŋqä äpäkonätä, qua buta aŋgi ävaukqä Iquenyqänä indqämbu pmepŋqe.

16 Iŋi täŋgata-tiŋi, ne ämaqä hŋqueqä suqe, kŋuä indqäŋqä qua täutaŋä iuta miwäsäuqä pa itqäŋu, oee. Hiŋuiqänäŋi, neyaqä äwqe, ämaqä qua täutaŋä iuqä äwqe yqänä änyanä, Kraisi Iqueŋi qäyä iwäsäukquä-qe, täŋgaŋi ne äwqä iiŋi, yqänä mänyqä eŋu. 17 Ämaqä hŋqu, Kraisi Ique guä eŋqä-ma äkiuäŋqiyäŋqe, iqu ämaqä änyä-häŋä-qu eqi. Iŋi suqä yäuä iqu hma etä, änyä-häŋä iqunäŋqä ipäqiyqi.

18 Hiŋuiqänäŋi ne Goti Iqutäŋi, himä-wiuŋqä äpmamiŋque. Iwä Kraisi Iquesaŋi, Goti Iqu ne Iqutä, äwqä naqä-hŋqunä iŋqäŋqä inemäkätä, nätmatqä äŋguä eeqänäŋä nyi ae ätqä i nemequätŋqe, Kiqä-kiuä inemäkkqe. Iiŋä inemäkätä, ämaqä huizi iuŋi, Iqutä äwqä naqä-hŋqunä iŋqäŋqä wäuŋuä tque änätapkqe. 19 Kukŋui tii äyä äwi. Goti Hanjuwä Iqu, Kraisi Iqueŋi guä eŋqä-ma äkiuäŋqänätä, ämaqä eeqänäŋi, qu himä-wiuŋqä äpmeŋuwi, äwukunmäkätä, quvaqä quvqeŋqä kŋuä mindqäŋqä, Iqueqä-kiuätäŋi, äwqä naqä-hŋqunä imbu pmetpŋqä imäkkqe. Itaŋga ne kukŋuä awi, ämaqe, iiŋä epŋqä diŋqä tquatuŋqueŋqä wäuŋui, änätapkqe. 20 Itaŋgi ne Kraisi Iqueä maŋi ämetanä, kukŋui awä äsuiyätqäŋu. Iŋi, ii Goti Iqu Kiqä-kiuä ämaqä eeqänäŋä iuŋqä tääqä ätätŋqä-paŋiyi. Ne Kraisi, Qäuqueqä kukŋui ämaqä eeqäpnäŋä iuŋi, awä äsuiyätanä, yäŋänäqŋqä tiiŋä ätuätqäŋu. “Iyää, he suqä hiqä-hiuä himä-wiuŋqä äpmeŋuwä iqueŋi ävquatämäupu, Goti Hanjuwä Iqutäŋi, äwqä naqä-hŋqunä imbiyä.” 21 Ne näqŋqe. Kraisi Iqu suqä quvqä mimäkqä-qu etaŋgqä-qe, Goti Iqu ne yätamäkqä äneyätä, neyaqä quvqä eeqänäŋi ämetä, Ique äkiqumuaseqaŋgi, Iqu suqä quvqä imäkqä-quŋi, i ekqe. Iqu iiŋä imäkkqe, ii ne Kraisi Iqutä ämuäŋnanä, Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, Goti Iqueqä ämaqä jänänäŋä inemäkätŋqeyi.

<- 2 Korinä 42 Korinä 6 ->