Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site
3
Quuvqä heqiyqä iquau, miqä iqueqä suqeŋqä
1 Kukŋuä tiiŋä tä aaŋä naqä-qakuänäŋi. Ämaqä tqu-tqu, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquau mitŋqä itŋqä iqu, iqu wäuŋuä äŋguänäŋi metŋqä wiŋgaŋgi itqäuä. 2-3 Iiŋä etaŋgi, quuvqä eqiyätqäŋuwä iquau miqä iqu, ämaqä iiŋiuqä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä mimäkqä-qu eä, apäkä hŋqunäŋiyqä qokä-qu eä, suqä quvqä huitaŋä-huitaŋi mitqäqä kŋuä yasämä ämetä, quamä äŋguänä pmeqä-qu eä, ämaqä iqueqä aŋiu timäuqaŋguwä iuŋi, äŋguänä miqä-qu eä, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuiŋqä näqŋqä äŋguänäŋä vqä-qu eä, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe kuapänä maŋqä-qu eä, himä qui maqänä imäkätä maŋä yäŋänäqŋqä ätätä mäkäŋqä maqänä miqä danä, qae haŋuä pmeqä-qu eä, kŋui mbqä duŋqänä mämeqä-qu eä, hiätätŋqe. 4 Iqueqä ymeqä-apäki äŋguänäŋä ämitä, iqueqä ymeqe, iqu kukŋuä tquaŋgqä duŋi qätä äwiyäpu, qänaknä iqäpŋqä imäkqä-qu hiätätŋqe. 5 Iqueqä ymeqä-apäkä duŋi, änä mämiqä-qu eŋqe, iqu ämaqä quuvqä heqiyqä duŋi, äŋguä äänä miniqi? 6 Ämaqä quuvqä heqiyqä duŋi, ämaqä quuvqe täŋga änyä qe eqiyätqä iqu, mämiqä yätŋqe. Ii, iqu yäŋi-yäŋinyä itä quŋi äkittqiyätä, haŋä-iqä Setänä, Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu, ämakqe, meqäŋqeyi. 7 Iiŋäqu eä, ämaqä quuvqä maeqiyqä iquauä hiŋuä iqiŋi, suqä äŋguänäŋä iqä-qunä hiätänä. Iqu iiŋä miqä iqäqe, “Quvqä-queqä” tqaŋgpi, iqu Setänä iqueä guä du äuenä.
Quuvqä heqiyqeuä awä iqi, wäuŋuä miqä iqueqä suqeŋqä
8 Suqä asä iiŋi, ämaqä huizi, ämaqä quuvqä heqiyqä iquauä awä iqi, wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä ämipiyä iqua, kŋui wäuŋuä ipiyä iuŋqänä yasämä ämepu, kukŋuä quaŋgi matqä-qua epu, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe kuapänä maŋqä-qua epu, womba miqä kŋui mbqä duŋqänä mämeqä-qua hiätpŋqe. 9 E ipiyä iqua, “Ne Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqiŋi, womba maeqä äŋguänäŋä äpmeŋunä-qe” näqŋqä epu, Iqueqä kukŋuä naqä-qakuänäŋi, Kiqä-kiuä ne quuvqä heqiyatuŋquä ämänätquakqä iuŋi, a yäŋänäqŋqä äqätpu pmeqä-qua hiätpŋqe. 10 I pmapŋqänä, wäuŋuä hŋque ganä yamwiqä wipŋqe. Iqua qäyunä imäkquwi, wäuŋuä miqäŋqä iŋga pmuatepŋqe.

11 Suqä asä iiŋi, iquauqä apäkä iua-pqe, wäuŋuä imäkäpiyä iuŋi, kŋui yasämä ämepu imäkqäpŋqe. Qu ämaqä huizi duŋqä, kukŋuä quvqä matqä ipu, suqä huitaŋä-huitaŋä mimäkqä danä, quamä äŋguänä pmetpŋqe. Ämaqe, iquauqä kukŋuitä, wäuŋuitä, eeqänäŋi jänänäŋä äyä etaŋgi äqumbiyi, quuvqä wipänä.

12 Iiŋä etaŋgi, ämaqä quuvqä heqiyqeuä awä iqi, wäuŋuä miqä-qu eŋqe, iqu apäkä kiqä-kiuänäŋiyqä qokä-qu eä, iqueqä ymeqä-apäki, äŋguänä miqä-qu hiätätŋqe. 13 Wäuŋuä iuŋi äŋguänäŋä ipiyä iqua, haqä nändi-nändi iqa äwäpu, yoqä-täŋä equwi, ämaqe, iqua Jisasi Kraisi Iquenyqä quuvqä naqä-qakuänäŋä äyä eqiyäpu pmetaŋgä qumbunä.

Goti Iqueqä kukŋuä qakui, aaŋä naqänäŋi
14 Nyi sinyqä, “Ique hiŋuä mäqunmqä maqänä umqeqä” kŋuä indqänätmä-qe, kukŋui tuwaŋuä iu inä äqiyqä. 15 Nätmatqä hui iŋgisäqumuatqaŋgi, nyi mapqä iqäqe, si tuwaŋuä täunä a ätäutnä, suqä ne Iqueqä ymeqä iqune, qänaknä iquatuŋqueŋqä näqŋqä hiqätnä. Ne iiŋi, Goti Hea ique-ique Pmeqä Iqu, aquvä ämänaqiyätŋqä iqune äyä äpmeŋu. Zä-hawätä, queatä, aŋä yäŋänäqŋqä mätnätätŋqä imäkquwä-paŋä iiŋä eŋu. Ne Goti Hanjuwä Iqu aquvä ämänaqiyqä-paŋä eanä, kukŋuä naqä-qakuänäŋä iuŋi, yäŋänäqŋqä imäkätqäŋu. 16 Ne eeqänäŋi, näqŋqä tiiŋä äyä etqäŋu. Kukŋuä qakuä, Goti Hanjuwä Iqueqä suqeŋqä ätäŋqe, ii nätmatqä aaŋä naqänäŋä eä, iuŋi Goti Hanjuwä Iqu, Kiqä-kiuä ae ämänätquakqe, tiinji.
Iqu ämaqeqä hiŋuä iqiŋi, Ämaqä-qu eätä ätnäŋäqi ae ätimäukqe. Dŋä Äŋguä Iqu imäkqaŋgi, Iqueä suqä jänänäŋi eeqäpnä ätnäŋäqi ätimäukqe. Ynaunjqä iqua-pqe, Ique hiŋuä inä äquŋguwi. Iquenyqe, kukŋui im-imä äma äwäpu, ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huiziu, awä tquaŋguwäŋga, qu qätä äwiyäpu, Iquenyqä quuvqä ae eqäkuwi. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueŋi, yoqä naqä ävätä, qäukuä yäŋinyqä ätuma ekqe.

<- 1 Timoti 21 Timoti 4 ->