1 Neyämaqäuä, ne heŋi, suqä eeqäpnäŋi, he Goti Hanjuwä Ique yeeqä iwimäkqäpŋqeŋqe ae qe ämetquakque. Iŋi täŋgaŋi, he iuŋi qänaknä ipu, quamä äŋguänäŋä äyä äpmeŋä. Itaŋga täŋgaŋi, ne Naqä Jisasi Iqueä yoqeta maŋä etquque, suqä iiŋi, heqä äwqä yäpä imŋi, aaŋä yäŋänäqŋqä witaŋguti, äpakänä imäkqäpŋqä neŋgaŋgi, maŋi i etqu.
2 He näqŋqä ae äyä eŋä. He suqä äänä imäkqäpnuwäŋqä diŋqe, ne Naqä Jisasi Iqueä yäŋänäqŋqä iuta, kukŋuä ae äyä etmiŋque.
3 Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä imŋä di, tiiŋiŋqä äwi. He heqä häŋä-pmeqä eeqäpnä ique äwipu, suqä quvqä maeqä, ikikinyäŋä tii hiätpŋqe. Suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqä iunä imäkäpu, suqä huiwä yaŋä-iŋqä huizi, mimäkqä pambu. 4 Qokä qäquenä ä apäkä qäquenä, suqä quvqä imäkpŋqänä hiqä äwqe mevauqŋqä, yäŋänäqŋqä imäkmbu äpmapu, suqä jänänäŋä Goti Iqu äwinyäŋqä iunä imäkqaŋgpu. 5 Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueŋqä maqŋqä iqua, quwqä äwiŋqä kŋuä indqäŋqä imŋi, kŋui hiqaqä huisä-hŋqutä hiŋgi wiqä, iiŋqänä ämapu, imäkätqäŋuwä-paŋuenä mäpmeqä itaŋgpu. 6 Itaŋga hiqä heyämaqä hŋqueqä apäkä iiŋi yuiqŋqä itquepu, qui miwimäkqä pambu. Ämaqä hŋqu suqä iiŋä iqua imäkätqŋqe, ne kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä ae äyä etmiŋque. Goti Hanjuwä Iqu ämaqä iiŋä iqueŋi, kima ävätä haŋä-iqä väniqeqä. 7 Goti Iqu ne suqä quvqä imäkqäŋqä tääqä iiŋqä mänatätmeqä ikqe. Oee. Iqu ne, Iqueqä ämaqä jänänäŋä pmeqäŋqä tääqä änatätmakqe. 8 Iŋi ämaqä hŋqu, kukŋuä täuŋi tuwä äwiyqäqe, ämaqä du mitqueqä pa iqi. Iqu Goti, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique etapätŋqä Ique, itqueqi.
9 Goti Hanjuwä Iqu, suqä hiqä-hiuäŋqä eŋqä iquenyqe, ae äyä ämetquakqä-qae, ga he ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwä huizi iquauŋqä enyätŋqä diŋqe, tuwaŋuä maqiyqä yanä. 10 He näqŋqä ae ämepu, ämaqä quuvqä heqiyqä eeqänäŋä, aŋä qua naqä Masendoniya iu im-imä äpmakäwäŋuwä iuŋqä enyätqäuä. Neyämaqäuä, he suqä iiŋi äpakänä imäkqäpŋqä neŋgaŋgi, maŋä yäŋänäqŋqe, i etqu. 11 He kŋuä yäŋänäqŋqe, quamä qeiqi pmetpŋqä iuŋqä ämapu, he hŋqunä-hŋqunä wäuŋui hiqe imäkäpu, itaŋga hiqä quamä pmeqä du yätamäkqä hiyquätŋqä diŋqe, hiqä hipaitä wäuŋuä iqäpŋqe. Ne he iiŋä imäkqäpŋqä ae etmiŋquä-qe, maŋä yäŋänäqŋqä aŋgi etqu. 12 He quami iiŋä pmapqe, qokä-apäkä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwä iqua henyqe, “Ämaqä äŋguänäŋä-quaiqä” tqaŋgua, he nätmatqä hmbinyqä äwa miqä pmetpnä.
13 Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua, ämaqä ae äwekuwä iqua aŋgi vauqäŋqe, kŋui mindqäŋqä ipu, hiŋuä äqämbu mäpmeqä, huäqä-huŋqä ämepu kŋuä äqiyätqäŋuwä iquayi. Neyämaqäuä, he iiŋä eŋqä-pa pmeqäŋqe, “Ämaqä quuvqä eqiyäpu, quwqä aŋä näweqämqä äwätqäŋuwä iquauŋi, squä wimeniqätiyä” tpiyä diŋqe, he näqŋqä metpŋqä äneŋgi.
14 Iiŋä iqäŋqe, ne eeqäpnä quuvqä tiiŋä äyä eqiyätqäŋu. “Jisasi Iqu äpäkonätä aŋgumä ävaukqeqä. Iiŋä dutaŋi, Iqueä yäŋänäqŋqeutaŋi, ämaqä quuvqä eqiyäpu äpäkonätqäŋuwä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu aŋgi ävauqumuatätä, Jisasi Iqutä ätuma quvepäniqeqä.”
15 Iiŋiŋqä, ne Naqä Iqueä kukŋui ämetanä, awi tiiŋä etätqäŋu. “Ne häŋi, Naqä Iqu aŋgi äquvepätqäŋgaŋqä yqänä äpmamitatqä iqune, ämaqä ae äpäkonätqäŋuwä iquauŋi, hiŋuiqä mäwimeqä yaniqueqä.”
16 Ii tiiŋä timäuniqe. Naqä Jisasi Iqu, Kiqä-kiuä maŋä yäŋänäqŋqä tqaŋga, Iqueqä ynaunjqä huizi iquautaŋä naqä iqu-pqe, maŋä inä tqaŋga, Goti Hanjuwä Iqueä hääwi äkakä inä tqaŋga, Naqä Iqu qäukuä yäŋisa quvepäniqe. Iŋgaŋi ämaqä Iquenyqä quuvqä eqiyäpu äpäkonätqäŋuwä iqua, qu-ganä aŋgi vaupnuwi.
17 Iŋgaŋi iquatä, ämaqä häŋä yqänä äpmamitatqä iqunesä, Jisasi Iqutä qaquvqä yätqä minatuŋquänä yanique. Itaŋga ne Naqä Iqutä, häŋä hea ique-ique anä pmetanique.
18 Iiŋä etaŋgi, hiqä-hiuä kukŋuä tque ätnäpiyitaŋi, yäŋänäqŋqä imäkŋgaŋgpu.
<- 1 Tesälonaika 31 Tesälonaika 5 ->
