1 Suqä iwäsäuqäŋqe, nyaqä kukŋuä huiziqu tiinji. Ämaqä hesaŋä hŋqueŋi, kiqä quuvqä anä heqiyqä hŋqu quvqä iwitquetqä etaŋgutqe, iqueqä haŋä-iqä ipiŋi, Goti Iqueqä ämaqe jänä iwimäkipŋqä, iquau mäwimeqä, ämaqä Goti Iquenyqä maqŋqä eŋuwä iquau-mända, “Jänä nyimäkipiyä-qe” änääŋqä tuäniqi? He suqä iiŋi, aŋgumä imäkqäŋqe, manyiŋqä iqi.
2 Tiiŋä eä. Qänakndaŋi, ne Goti Iqueqä qokä-apakä iqune, ämaqä qua täutaŋä iuqä suqä iuŋi, iwäsäuaniquä eŋqe, he maqŋqäta? Ne qänaknda qu iwäsäuaniŋquä eŋqe, quvqä wäŋqä isua täŋga itquatnäpiyi, hiqä-hiuä jänä imäkŋqänäŋi, suŋqä itqäŋäuä?
3 Itaŋga ne ynaunjqä iquau-pqe, inä iwäsäuaniquä eä. Iŋi, quvqä qua täu itquatnätuŋque, jänä inä imäknatuŋquä eä.
4 Iŋä etaŋgi he haŋä-iqä iiŋä-täŋuenä etaŋgutqe, quuvqä maeqiyqä iquauŋqä äwäpu, qutaŋä hŋque, hiyaqä awä iqi yoqä maeqä äpmeŋqä hŋque, ewäseyqä pmetŋqä atäuŋui, suŋqä itqäŋä?
5 Nyaqä kukŋuä i äqiyqe, he womba ipŋqä diŋqä äqiyqä. Quvqä itquatnäpiyäŋgaŋi, ämaqä heyaqä awä iqiŋi, kukŋuä äŋguä iwäsäuqä hŋqu, ämaqä quuvqä heqiyqä hŋquaquiyqä haŋä-iqe iwäsäutŋqe, hma etaŋgi hiwänyqe.
6 Iiŋä miqä ipiyitaŋi, quuvqä heqiyqä hŋquki, huiziqueŋi, ämaqä quuvqä maeqiyqä hŋquauŋqä, jänä emäkipŋqänä, ätuma uwquenji.
7 Quuvqä heqiyqä iquendaŋä hŋqua, huizi iquenä quvqä etqueqaŋguwiŋqä kukŋuä iwäsäuqä iquauŋqä hämä ätuma äwätqäŋuwiŋqe, tiiŋä ämänätqueqi. He Jisasi Iqueqä suqä iuŋi, qänaknä miqä ipu, quanŋä qe äpäkŋgä. Qu quvqä qäyä etquapŋqänä äwimasipŋqä äyuwä. Heqä nätmatqä qeŋqä-qe, “Neqeqä” etäpu qäyä ämetauqaŋgpi, hiŋuinä qumbŋqe. 8 Quvqä etquapŋqä äwimasiyqe, äŋguä qäyä etaŋgi, hiqä-hiuäŋi, quwä ämanäpu, quvqä näŋgi-täŋgi itquatuŋquenji. Itaŋga ämaqä heqä quuvqä anä heqiyqä-pqä iquauŋi, inä itquequenji.
9-10 Ämaqä suqä quvqä itqueqä iqua, qu Goti Iqunä miqeuŋi, yäpä iŋgisa mäpmeqä itpnuwi. He iiŋqe, maqŋqäta? Ämaqä hŋqu, “Qu äpepŋqäuä” etqaŋgutqe, qätä yasämä mäwiyqä pa iqäpnä. Suqä huiwä yaŋä iŋqä Goti Iqu äwikqä ique tuwä wiyqä iqua, goti quaŋgä iquauqä yoqe haqä mamäuqä iqua, hŋquauqä apäki quwä äma ikiqä iqua, qokä hŋqu qokä hŋque meqä iqua, apäkä hui apäkä huizi meqä iua, quwä-meqä iqua, “ŋqeqänä” tqä iqua, eqä yäŋänäqŋqe änäpu hiqiiyqä iqä iqua, ämaqä hŋque qui imäkqä kukŋuä tqä iqua, itaŋga quaŋgä imäkäpu quwä-meqä iqua, qu Goti Iqunä miqeuŋi, yäpä iŋgisa mäpmeqä itpnuwi. 11 Hiŋuiqänäŋi hesaŋä hŋqua, suqä iiŋä imäkqä-qua äpmamiŋuwi. Iiŋä qäyä etaŋgi, neqä Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqeta, Naqä Jisasi Kraisi Iqutä ämuäŋnätaŋguwitaŋi, Goti Iqu, heqä quvqe, asŋä eeqäpnä eqiyämäutä, Iqueqä-quenä epu, Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä jänänäŋä pmetpŋqä äyä emäkkqe.
12 Ämaqä hui, “Ne nätmatqä eeqäpnäŋi imäkqe, pmua ma, äŋguä imäkätqäŋunä” ätätqäŋä. Nyi kimaŋi, “Kukŋuä ii qäyunäŋä-qe, hui yätamäkqä neyqe, ä hui yätamäkqä mäneyqeqä” ätqä. Iiŋiŋqe, nyi ŋqä-näuäŋi, nätmatqä äkisqu naqä eŋqä-paŋä eä äminyiyätŋqe, hiŋuinä mäquŋquä imä.
13 Itaŋga ämaqä hui tiiŋä tpnä, “Ymisaŋä eeqäpnäŋi, ii äwqä näpäsqeqä. Itaŋga äwqequ, ymisaŋä iqueqä qaeqä.” Nyi kimaŋi, “Auä, qäquaqu äŋguä etaŋgqä-qe, Goti Iqu iquaquiŋi, qui imäkäniqeqä” ätqä. Iŋi, neqä huiwi, suqä huiwä yaŋä iŋqä, Goti Iqu änätapkqä ique, tuwä wiyqäŋqä matätqe, Naqä Iquenyqä ätuma uwqäŋqä ätä. Itaŋga Naqä Iqu huiwä ique ämitqäuä.
14 Tiiŋä-pqe inänji. Goti Iqu Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, Naqä Iqu ae äpäkoŋgqä iuta aŋgumä, änyä-häŋä äyä imäkäqumuatekqe. Iqu ne-pqe, asä iiŋä inemäkäniqä eä.
15 Hiqä huiwi, hŋqunäŋqä, huitaŋä-huitaŋi äuqätänäŋqä-pa, Kraisi Iqueätäŋi asänäŋä eäŋqeŋqe, he maqŋqätanä? Ga neqä huiwi, Kraisi Ique äuqätänäŋä. Iŋi Kraisi Iqueä huiwä äuqätänäŋqä iutaŋi, nyi ämetmä apäkä suqä qaŋä ikiqäŋqä hui, huiwä hŋqunä etŋqä imäkmqe, suqä iiŋi äŋguäta? Aaŋqeqä.
16 Suqä iiŋqe, he maqŋqäta? Goti Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä äyä änatätqäuä. “
Iuaqu huiwä naqä-hŋqunä i qe eŋinyqä.”
* Iŋi apäkä suqä iiŋä imäkqä iisäŋi, ämaqä hŋqu anä ikitqäŋiyi, ii iqu iisä huiwä naqä-hŋqunä eqinyä.
17 Itaŋga ämaqä hŋqu, Kraisi Iqutä ämuäŋnäŋiyi, ii tiiŋi. Ämaqä iqueqä quuvqetä, Kraisi Iqueqä quuvqetäŋi, naqä-hŋqunä qe eqinyä.
18 Iutaŋi, suqä huiwä yaŋä vqä Goti Iqu änätapkqeu tuwä äwiyäpu quvqä imäkqeuŋi, vquatämäupu yaväki imbu pmetaŋgpu. Ämaqä hŋqu suqä ii imäkätŋqe, ii iqu iqueqä huiwä iuŋi, aaŋä quvqä imäkeŋgi. Suqä quvqä huizi, ämaqä hŋqu imäkätŋqe, iqua, suqä quvqä iiŋä iqu eŋqä-paŋä ma. 19-20 Goti Iqu Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique heyaqä yäpä imä äpmuateqe pmetaŋgi, heyaqä huiwi iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä tŋäŋqä eäŋuwiŋqe, he maqŋqäta? Goti Iqu he nätmatqä äŋguä hŋquesa mbqä eyämakqetaŋi, hiqä huiwä ii änyäŋuwi, hiqä hma, ii Goti Hanjuwä Iqueqeqä. Iiŋiŋqe, nätmatqä eeqänäŋi, heqä huiwä iqutä imäkäpiyäŋgaŋi, Iqueŋi yoqä naqä vqäpŋqänänji.
<- 1 Korinä 51 Korinä 7 ->
- a Ipäqäkqä 2:24