10
1 Gɛnaamge, maam se mꞋje ute maakum paac taasum Yaudge se kic Ꞌkɔŋ kaaja. Taa naan̰ se ɓo, maam mꞋeem *Raa taa naaɗe. 2 Ɗeere, maam mꞋjeele naaɗe se dɔk maakɗe do Raa ki, naɓo Raa se naaɗe jeel ɔkin̰ te mala mala eyo. 3 Ɔɔ naaɗe jeɗo te ɗoobm kɛn Raa tɛɗn jeege aak bɛɛ naanin̰ ki se eyo. Num naaɗe malin̰ge ɓo je ɗoobm kɛn aɗen Ꞌtɛɗn aak bɛɛ naan Raa ki. Taa naan̰ se ɓo, ɗoobm kɛn Raa tɛɗ jeege aak bɛɛ naanin̰ ki se, naaɗe baate tookŋ do ki. 4 Taa tɔɔgŋ gɛn *Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki ɔk do jeege tu se, *al‑Masi Ꞌɗaarin̰ga taa jee paacn̰ kɛn aalga maakɗe do al‑Masi ki se, tɛɗga aak bɛɛ naan Raa ki.
Debm jaay aal maakin̰ do *al‑Masi ki se ɔŋga kaaja
5 ꞋBooyki taar kɛn *Musa raaŋ do dɔkin̰ maakŋ *Ko Taar kɛn Raa ɛɗin̰o se, naan̰ ɔɔ taargen Ko Taar Raa taaɗ ɔɔ gɛn tɛɗa se: Debm kɛn tɛɗ aasin̰ ute ɗoobin̰ paac jaay ɓo Ꞌkɔŋ kaaja*Aak Lb 18.5.. 6 Num ɗoobm kɛn ɔl jeege aal maakɗe do Raa ki jaay tɛɗn aak bɛɛ naanin̰ ki se, Kitap taaɗ ɔɔ: Ɔn̰te taaɗn ute maaki ɔɔ: «Naŋa jaay Ꞌkookŋ maakŋ raa ki» kɛse je ɗeekŋ ɔɔ: naŋa aɗe daŋ al‑Masi aɗe bɔɔy do naaŋ ki se. 7 Tɛr ɔn̰te taaɗn ɔɔ: naŋa jaay bɔɔy ɓaa maakŋ ɓee yoge tu, kɛse je ɗeekŋ ɔɔ: naŋa aɗe daŋ al‑Masi aɗe teecn̰ daan yoge tu. 8 Num maakŋ Kitap ki taaɗ ɔɔ: Taar Raa se, naan̰ gɔɔr ute naai; naan̰ utu maaki ki ɔɔ taari ki.†Aak Dt 30.11‑14.
Taar Raa ese ɓo naaje kꞋlee kꞋtaaɗin̰ jeege tu jꞋɔɔ jꞋaal maakɗe do Raa ki. 9 Kɛn naai jaay Ꞌtook ute maaki ɔɔ Ꞌjeel Raa se duroga Isa daan yoge tu, ɔɔ Ꞌtaaɗ naan jeege tu ɔɔ Isa se naan̰ ɓo Mɛli se, kɛse naai Ꞌkɔŋ kaaja. 10 Taa kɛn naajege jaay jꞋaalkiga maakjege do Isa ki se, kꞋtɛɗkiga aak bɛɛ naan Raa ki. Ɔɔ kɛn kꞋtaaɗki naan jeege tu jꞋɔɔki: naan̰ ɓo Mɛljege se, jꞋaki kɔŋ kaaja. 11 Aan gɔɔ taar kɛn Kitap taaɗ ɔɔ: Debm jaay aalga maakin̰ do naan̰ ki se, sɔkɔn̰ an̰ tɔɔl eyo‡Aak Eza 28.16.. 12 Anum Yaudge ute Yaudge ey paac se naaɗe ɔŋga kaaja ute ɗoobm kalaŋ sum, taa naaɗe paac se Mɛlɗe ɓo kɛn kalaŋ ese sum. Naan̰ tɛɗ bɛɛ jeege tun paacn̰ kɛn lee eemin̰a. 13 Taa naan̰ se ɓo Kitap taaɗ ɔɔ: Debm jaay eem ro Mɛljege se, Mɛljege an̰ kaaja§Aak Jl 2.32..
14 Kɛn bin num jeege jaay utu aal te maakɗe don̰ ki ey ɓɔrt se, naaɗe an̰ keem ɔɔ ɗi? Naaɗe kaal maakɗe don̰ ki ɔɔ ɗi? Ɔɔ kɛn nam jaay ɓaaɗo taaɗɗe te taarin̰ ey se, ute ɗoobm gay jaay naaɗe Ꞌbooy ron̰ se? 15 Ɔɔ kɛn jꞋɔl te jee taaɗn Taar Raa gɔtɗe ki ey se, naŋa jaay aɗe ɓaa taaɗn taar se? Taa naan̰ se ɓo, Kitap taaɗ ɔɔ:
Aakki! Jee kɛn ɓaano ute Labar Jiga se, jeege maakɗe raap doɗe ki dɛn aak eyo*Aak Eza 52.7..
16 Anum Labar Jigan ese, jee mɛtin̰ge sum ɓo took aal maakɗe do ki. Taa naan̰ se ɓo, debm taaɗ taar teeco taar Raa ki ron̰ Ezayi taaɗ maakŋ Kitap ki ɔɔ:
Mɛlje, taar kɛn naaje kꞋtaaɗ jeege tu se, naŋa ɓo took uunga?†Aak Eza 51.3.
17 Anum Ꞌbooyki: debm jaay took aal maakin̰ do taar kɛn ese se, booy kꞋtaaɗin̰ga taar se jaayo. Ɔɔ taar kɛn naan̰ booyin̰ ese se, iin̰o gɔtn al‑Masi ki.
18 Anum mꞋtɔnd mɛtse tu: taar se, Yaudge booyin̰ te ey la? Gɔtɔ! Taar se naaɗe booyin̰ga aan gɔɔ kɛn Kitap taaɗ ɔɔ:
Jeege ɓaa taaɗga taar Raa se jeege tu gɔtn ɓaa se paac,
ɔɔ taar se jee do naaŋ ki paac booyin̰ga.‡Aak KKR 19.4.
19 Tɛr mꞋtɔnd mɛtse daala: mɛtn taar se tap ɓo, gaan *Israɛlge booy ɔkin̰ te ey la? Ɗeere, naaɗe booy ɔkin̰ga naɓo baate tookŋ do ki. Taar se Musa ɓo uuno mɛtin̰ deete ɔɔ taaɗɗeno taar kɛn Raa ɔɔ:
Naase jeemge se, mꞋasen tɛɗn aki ni ro jeege tun rɛn̰ rɛn̰.
Ɔɔ mꞋasen tɛɗn naase maakse asen taar do jeege tun jeel ɗim eyo.§Aak Dt 32.21.
20 Tɛr debm taaɗ taar teeco taar Raa ki ron̰ Ezayi se, aay kaamin̰ bini taaɗɗen daala ɔɔ:
Maam Raa se, jee kɛn jem ey se ɓo, ɔŋumga.
Ɔɔ jee kɛn je te ɗoobum ey se ɓo, maam mꞋtaaɗɗen roma.*Aak Eza 65.1.
21 Gaŋ ute gaan Israɛlge se Raa taaɗ ɔɔ:
Ɓii‑raa maam mꞋɔl jim mꞋdaŋ gaan Israɛlge mꞋɔɔ aɗe ɓaa gɔtum ki