Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site
5
Isa ɛɗ lapi debm kꞋruŋguy ki
(Jn 7.19‑24, 9.1‑17)

1 Kɛn nakgen se jaay deel se, ɓii kalaŋ Yaudge tɛɗ tɛɗ laaɗe, ɔɔ Isa ook ɓaa Jeruzalɛm ki taa laaɗe se. 2 Jeruzalɛm ki se ɔk taa ɗoobo, ɔɔ taa ɗoobm se kꞋdaŋin̰ taa ɗoobm baatge, ɔɔ gɔɔr te gɔtn ese ɔk gɔɔ kɛn jꞋiin̰ kꞋɗaapin̰ gɛn kɔkŋ maane. Gɔɔ se, kꞋdaŋin̰ te taar *Ɛbre Betzata, ɔɔ gɔtn se ɔk daabgen gɛn lɛkɛ, gɔtɔ kaam mii, kɛn ɔl gurug gɔɔ ese. 3 Ɔɔ mɛtn daabgen se, jee kɔɔn̰ge tooɗ ɗooc tak tak, jee kaam‑tɔɔkge jee cɛkɛɗge ute jee kɛn jiɗege ute jɛɗege ooyga kooyo. [Naaɗe se iŋg booy kaaɗn maane utu tɛɗ dagalec dagalec. 4 Taa tɛɗga num *kɔɗn Raa kalaŋ lee bɔɔy bɔɔy maakŋ maan kɛn se, ɔɔ kɛn maane jaay baagga tɛɗn dagalec dagalec se, debm kɔɔn̰ jaay bɔɔy deet deet maakŋ maan kɛn se, kɛn kɔɔn̰in̰ se kɔɔn̰ ɔɔ ɗi kic ɓo, ɔŋ lapia.]*Taar se, maakŋ Kitapge tun do dɔkin̰ se, mɛtin̰ge maakɗe ki se gɔtɔ. 5 Taa naan̰ se ɓo gaaba kalaŋ bin se kꞋruŋguyu, ɔɔ gɔtn naan̰ tɛɗ kꞋruŋguyu sum se ɔkga ɓaara sik‑mɔtɔ‑kaar‑marta. 6 Kɛn Isa jaay aak gaabm se tooɗ tooɗo, ɔɔ Isa se jeele, gaabm se gɔtn naan̰ tɛrɛc kꞋruŋguyu sum se, daanin̰ dɔkga. Naan̰ ɗeekin̰ ɔɔ: «Naai Ꞌje kɔŋ lapi la?» 7 Gaŋ debm kꞋruŋguyu se tɛrlin̰ ɔɔ: «Naka, kɛn maane jaay baagga tɛɗn dagalec dagalec se, nam am kuun kɔlum maak ki se gɔtɔ. Kɔr jaay mꞋɔɔ mꞋkiin̰ ɓaa se lɛ, deb kuuy naar booy deet naanum ki.» 8 Gɔtn se Isa ɗeekin̰ ɔɔ: «Iin̰i! ꞋTeel raagi ɔɔ Ꞌlee Ꞌɓaa.» 9 Gɔtn se sum ɓo gaaba se naar ɔŋ lapia, naan̰ uun raagin̰a ɔɔ baag lea. Gaŋ ɓii se, *ɓii sebit. 10 Gɔtn se magal Yaudge ɗeek gaab kɛn ɔŋ lapi se ɔɔ: «Jaaki se ɓii sebit; naai ɔk ɗoobm gɛn kuun raagi eyo.» 11 Gaŋ gaabm se tɛrlɗen ɔɔ: «Gaabm kɛn ɛɗum lapi se ɓo ɗeekumo ɔɔ: Uun raagi se, iin̰ Ꞌlee Ꞌɓaa.» 12 Gɔtn se naaɗe tɔnd mɛtin̰ ɔɔ: «Debm kɛn taaɗi ɔɔ: Uun raagi ɔɔ Ꞌlee Ꞌɓaa se, naŋa?» 13 Num gaŋ gaabm se debm jaay ɛɗin̰ lapi se naan̰ jeelin̰ eyo. Taa Isa se, ɛndga maakŋ jeege tun dɛn se, naan̰ jeel te gɔtin̰ eyo.

14 Num gaŋ cɔkɔ se, Isa ɓaa ɔŋin̰ maakŋ bɔɔr *Ɓee Raa ki ɔɔ ɗeekin̰ ɔɔ: «ꞋBooyo, ɓɔrse naai ɔŋga lapia. Mɔɔtn ɔn̰te tɛɗn *kusin̰ sum, ey num naan ki se naai utu Ꞌkɔŋ nakŋ ɔɔn̰ cir naan̰ se daala.» 15 Ɔɔ gaabm se ɓaa taaɗ magal Yaudge tu ɔɔ kɛn ɛɗin̰ lapi se, Isa. 16 Gɔtn se magal Yaudge baag je tɛɗn kusin̰ Isa ki, taa naan̰ tɛɗga tɛɗ nakŋ se ɓii sebit ki. 17 Num gaŋ Isa tɛrlɗen ɔɔ: «Bubum *Raa se ɓɔrse kic utu tɛɗ tɛɗ naabin̰ rɔk, ɔɔ maam kic mꞋtɛɗn naabm ese kici.» 18 Taa naan̰ se ɓo magal Yaudge je ɔŋ ɗoobm taar kuuy kɛn Ꞌcir naan̰ se daala kɛn an tɔɔl Isa. Taa Isa se aal deelga do taarɗe, ɔŋ bɔɔb te ɓii sebit se eyo; naan̰ se sum eyo, num gaŋ naan̰ taaɗga taaɗ kici ɔɔ Raa se bubin̰ mala. Bin se naan̰ tɛɗ ron̰ aas te Raa mala.

Raa ɛɗ tɔɔgɔ goonin̰ ki
19 Isa tɛrl taaɗɗen daala ɔɔ: «ꞋBooyki bɛɛ mꞋasen taaɗa: goono se kɔŋ kuun do kalin̰ ki jaay Ꞌtɛɗn nakŋ gɛn don̰ eyo, num nakŋ kɛn Bubin̰ tɛɗ se ɓo, naan̰ aaka ɔɔ tɛɗin̰ kici. Taa nakŋ kɛn Bubu lee tɛɗ se ɓo, Goono kic lee tɛɗin̰ bin kici. 20 Taa Bubu se je Goonin̰a, ɔɔ taaɗin̰ nakgen naan̰ mala iŋg tɛɗ se paac ɔɔ naan̰ utu an̰ taaɗn nakgen magal cir kɛngen deel kɛn naase aakkiro se daala. Bin se naase utu aki kaak se asen kɔkŋ taaɗ eyo. 21 Aan gɔɔ Bubu dur jee ooyga kooyo ɔɔ ɛɗɗen kaaja se, Goono kic ɛɗ kaaja jeege tun aan gɔɔ kɛn naan̰ jen ro ki. 22 Bubu se naan̰ ɔj bɔɔrɔ do nam ki eyo, num gaŋ gɛn kɔjn̰ bɔɔr do jeege tu paac se, naan̰ ɔn̰in̰ kaam ji Goonin̰a. 23 Taa naan̰ se ɓo jee paac aal Goono maak ki se, kɛse aan gɔɔ naaɗe aal Bubu ɓo maak ki ɔɔ debm jaay baate kaal Goono maak ki se, Bubm kɛn ɔlin̰o se kic ɓo naan̰ aalin̰ maak ki eyo.

24 «ꞋBooyki bɛɛ mꞋasen taaɗa: debm jaay booy uun taar maama ɔɔ aal maakin̰ do deb kɛn ɔlumo se, naan̰ ɔŋga *kaajn̰ gɛn daayum. Naan̰ se bɔɔrɔ koocn̰ don̰ ki eyo. Num gaŋ naan̰ se teecga naatn maakŋ yo ki ɔɔ ɔŋga kaaja.

25 «ꞋBooyki bɛɛ mꞋasen taaɗa: ɓii kalaŋ kaaɗin̰ utu Ꞌkaana ɔɔ ɓɔrse kaaɗin̰ se aasga kɛn jeegen aan gɔɔ jee ooyga kooy naan Raa ki se utu booy mind Goon Raa ɔɔ jee kɛn booy uunga se, utu Ꞌkɔŋ kaaja. 26 Taa aan gɔɔ Raa Bubu se naan̰ ɓo Mɛl‑kaaja, taa naan̰ se ɓo Goonin̰ kic naan̰ tɛɗin̰ tɛɗga Mɛl‑kaaja kici. 27 Gɛn kɔjn̰ bɔɔr do jeege tu se, naan̰ ɔn̰in̰sin̰ga kaam jin̰a taa naan̰ se *Goon Deba. 28 Naase taar se ɔn̰te gɛn deel dose, ɓii kalaŋ kaaɗin̰ utu Ꞌkaan se jeegen ooyga kooy paac se utu Ꞌbooy mindin̰a. 29 Jee kɛn tɛɗga nakŋ aak bɛɛ se, utu Ꞌduru ɔɔ utu Ꞌtiŋg gɛn daayum. Ɔɔ jee kɛn tɛɗ nakŋ aak kus se lɛ, naaɗe se kic utu Ꞌduru, naɓo bɔɔrɔ utu koocn̰ doɗe ki. 30 Nakŋ maam tɛɗ se, mꞋuun dom ki kalum ki ɓo mꞋtɛɗ eyo, maam mꞋɔj bɔɔrɔ te kɛn maam mꞋbooyo ɔɔ kɔjn̰ bɔɔr maam se kɛn mɛt ki. Taa maam se, mꞋtɛɗ nakŋ do maak‑jem ki eyo, num gaŋ maam mꞋtɛɗ nakŋ kɛn do maak‑je deb kɛn ɔlumo.»

Saaɗn kɛn Raa taaɗ ro Isa ki
31 «Kɛn maam mala ɓo mꞋtɛɗ saaɗa gɛn dom sum num, saaɗ maam se Ꞌkɔsn kaay eyo. 32 Num gaŋ deb kuuy ɓo tɛɗum saaɗuma, ɔɔ maam mꞋjeele saaɗn naan̰ se saaɗn kɛn mɛt ki. 33 Ɓii kalaŋ naase ɔlkiro jeege gɔtn Jan‑Batist ki ɔɔ saaɗn kɛn naan̰ taaɗseno ro maam ki paac se, kɛn mɛt ki. 34 Maam se mꞋje nam kuuy ɓo am taaɗn saaɗum eyo, num gaŋ kɛn ɔlum maam taaɗ bin se taa naase aki Ꞌkɔŋ kaaja. 35 Ɔɔ Jan‑Batist se, naan̰ tecn̰ aan gɔɔ lɔɔmpɔn kɛn jꞋɔɔcin̰ga num wɔɔr gɔtɔ se. Kaaɗ kɛn naane se, naase maakse raapo do gɔtn wɔɔr kɛn wɔɔrseno gɔtɔ se. 36 Num gaŋ saaɗ maam se cir gɛn Jan‑Batist. Kɛse ɓo naabm kɛn Bubum ɛɗumo ɔɔ mꞋan̰ tɛɗn kaasn ute ɗoobin̰ se. Naabgen se ɓo kɛn taaɗ saaɗn maama, ɔɔ naaɗe se ɓo taaɗ ɔɔ maam se Bu ɓo ɔlumo. 37 Bu kɛn ɔlumo se, naan̰ mala kic ɓo saaɗuma, naɓo naase se ɓii kalaŋ Ꞌbooyki te mindin̰ eyo ɔɔ aakin̰ki te te eyo. 38 Ɔɔ naase lɛ ɔkki taarin̰ maakse ki eyo, taa ɗi naase Ꞌbaate kaalki maakse do deb kɛn naan̰ ɔlin̰o se. 39 Naase iŋg Ꞌdooyki taargen kꞋraaŋin̰o do dɔkin̰ ese, maakse ki se, Ꞌsaapki ɔɔki te naan̰ ese sum ɓo, naase aki Ꞌkɔŋ *kaajn̰ gɛn daayum. Gaŋ taar kɛn taaɗ taargen se, taaɗ te maama. 40 Kɛn akiro ɓaa gɔtum ki jaay, gɛn kɔŋ kaajn̰ gɛn daayum se lɛ, naase Ꞌbaateki.

41 «Maam mꞋje jeege ɓo am nook eyo. 42 Anum maam se mꞋjeelse naase se Ꞌjeki Raa eyo. 43 Maam ɓaaɗo se, te ro Bubuma, num gaŋ naase Ꞌbaate Ꞌtookki taaruma. Ɔɔ deb kuuy kɛn utu aɗe ɓaa gɛn don̰ se, naan̰ se naase utu aki tookŋ taarin̰a. 44 Ɔɔ naase se Ꞌjeki ɓo tɔɔm naapa sum. Ey num naase se Ꞌjeki Raa ɓo asen tɔɔm eyo. Bin se naase aki Ꞌkɔŋ kaal maakse dom ki ɔɔ ɗio? 45 Ɔn̰te Ꞌsaapki ɔɔki maam ɓo mꞋasen ɓaa kɔkŋ mindse naan Bu ki. Num kɛn asen ɓaa kɔkŋ mindse se, *Musan kɛn naase ɔndki dose don̰ ki se. 46 Kɛn naase jaay aalki maakse do Musa ki ɗeer num, naase aki kɔŋ kaal maakse do maam ki kici. Taa Musa se taar kɛn naan̰ raaŋo se, taaɗ te maama. 47 Num kɛn naase Ꞌtookki te taar kɛn naan̰ raaŋo do dɔkin̰ ey se, naase aki tookŋ taar maam taaɗsen se ɔɔ ɗi?»

<- Jan 4Jan 6 ->