Link to home pageLanguagesLink to all Bible versions on this site
20
Pɔl ɔk tɛrl ɓaa taa naaŋ Masedoan ute taa naaŋ Grɛkge tu
(1Kɔr 16.1‑7; Rm 15.25‑27)

1 Kɛn mɛtn taar se jaay deel se, Pɔl ɔl kꞋdaŋ kꞋtuso jee aalga kaal maakɗe do Isa *al‑Masi ki ɔɔ naan̰ ɛɗɗen kaay kaama jaay ɓo ɗeekɗen ɔɔ iŋgki lapia ɔɔ naan̰ uun ɗoobm taa naaŋ Masedoan. 2 Kaaɗ kɛn naan̰ aal teeco teec taa naaŋ kɛn ese se, jee aalga kaal maakɗe do Isa al‑Masi ki se, naan̰ taaɗɗenga taarge dɛna kɛn ɛɗɗen kaay kaama, jaay ɓo naan̰ iin̰ ɓaa taa naaŋ Grɛkge tu. 3 Gɔtn se, naan̰ tiŋg laapa mɔtɔ. Aan kaaɗ kɛn jaay naan̰ ɓaa kookŋ maakŋ markab ki gɛn ɓaa taa naaŋ Siri ki se, naan̰ booy ɔɔ Yaudge se, dɔɔkga dɔɔk taarɗe ron̰ ki gɛn kutin̰a. Taa naan̰ se ɓo, naan̰ uun doa gɛn tɛrl ɓaa taa naaŋ Masedoan ki. 4 Jeegen kɛn lee ute naan̰ se, naaɗe se ɓo: Sopatrɔs goon Pirus kɛn iin̰o maakŋ gɛgɛr kɛn Bere, Aristark ute Sekundus, naaɗe se iin̰o maakŋ gɛgɛr kɛn Tɛsalonik ki ɔɔ Gayusn kɛn iin̰o maakŋ gɛgɛr kɛn Derbe ɔɔ Tisik ute Tropim kɛn iin̰o taa naaŋ Azi kɛn kaam kalaŋ ɔɔ kɛse Timote. 5 Jee se ɔnd naana ɓaa booyje*Gɔtn se Luk kic utu te naaɗe. maakŋ gɛgɛr kɛn Troas ki. 6 Gaŋ naaje se kꞋtɛɗ Laa mappan ɔk ɔrɔm eyo aas jaay ɓo, jꞋiin̰ Pilip ki se, jꞋook maakŋ markab ki kꞋtɛɗ ɓii mii jaay ɓo kꞋɓaa kꞋjꞋɔŋɗe maakŋ gɛgɛr kɛn Troas ki. Gɔtn se, naaje kꞋtiŋgo ɓii cili.

Pɔl taaɗ jee Troas ki ɔɔ iŋgki lapia
7 Kɛn aan *ɓii sebit ki tɛgɛr se, naaje kꞋtus kꞋjꞋɔs kalaŋ jaay ɓo kꞋjꞋuun sɛn‑sɛnSɛn‑sɛn se, kɔsn kɛn taaɗjeki ɔɔ Isa se ooy ro kaag ki taa naajege.. Gɔtn se Pɔl baag taaɗn gɛnaage tun ɗoobm Isa *al‑Masi kɛn tus gɔtn ese. Aan gɔɔ naan̰ mɛtbeeki sum ɓo ɓaa ɓaa se, naan̰ taaɗɗen taara bini aan daan ɓea. 8-9 Maakŋ ɓee kɛn kꞋjꞋɔɓin̰ do naapin̰ ki gɛn k‑mɔtɔge tu se, gɔtn se ɓo naaje kꞋtus maak ki ɔɔ maakŋ ɓee kɛn ese se, kꞋtɔɔc kꞋtɔndga lɔɔmpɔge dɛna. Gɔtn se, goon kɔɗɔ kalaŋ kꞋdaŋin̰ Utik se, naan̰ iŋg kiŋg taa pɛnɛtɛr ki. Aan gɔɔ Pɔl taaɗ ɔn̰ ey se, gɔtn se bi ɓaa ɔkin̰ se tooɗ sen̰. Gaŋ maakŋ tooɗn bin̰ ki se, naan̰ iik ujo ɔɔ aal ooc naaŋ ki. Kɛn deb kalaŋ bɔɔy ɓaa ɔŋin̰ jaay je an̰ kuun se, ɔŋin̰ naan̰ ooyga. 10 Gɔtn se Pɔl bɔɔyo ɔɔ no uunin̰ ɔkin̰ kaaɗin̰ ki ɔɔ ɗeekɗen ɔɔ: «Naase ɔn̰ki rose urlu. Ɓɛrɛ, naan̰ utu zɛɛrɛ!» 11 Gɔtn se, Pɔl ɔk tɛrl ook ɓaa maakŋ ɓee ki gɔtin̰ ki, naan̰ dup ɛɗɗen mappa ɔɔ kꞋjꞋɔs tɛlɛ. Tɛr, naan̰ baagɗen taaɗn daala bini gɔtɔ iipi, jaay ɓo naan̰ ɗeekɗen ɔɔ: «Iŋgki lapia. Maam se mꞋɓaaga jaayo!» 12 Num, kɛn goon kɔɗn duro se lɛ, naaɗe ɔk ɓaansin̰ ɓeen̰ ki ɔɔ gɔtn se, jee paacn̰ kɛn aakin̰ se, maakɗe raapo.
Pɔl daŋo jee naan *eglizge tu
13 Naan̰ kɛn se, naaje kꞋjꞋook maakŋ markab ki jꞋɔnd naana gɛn ɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Asɔs, gɛn ɓaa kuun Pɔl gɔtn ese. Taa Pɔl se, uunga kuun doa gɛn ɓaa ute jɛn̰a. 14 Kɛn Pɔl jaay ɓaa ɔŋje maakŋ gɛgɛr kɛn Asɔs ki se, gɔtn se naaje kꞋjꞋuunin̰ maakŋ markab ki ɔɔ kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Mitɛlɛn ki. 15 Mɛtbeen̰ki kꞋjꞋiin̰ gɔtn ese ɔɔ kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Sio ki, ɔɔ mɛtbeen̰ kɛn kuuy se, naaje kꞋjꞋiin̰ kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Samɔs ki. Tɛr, ɓii kɛn kuuy se, jꞋiin̰ Samɔs ki se, kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Milɛ ki.

16 Naaje kꞋjꞋuun ɗoobm se taa Pɔl se, bɛɛki num, je naar ɓaa Jeruzalɛm ki gɛn ɓaa tɛɗn Laa Pantekɔt. Taa naan̰ se ɓo, naan̰ deel cɛɛ gɛgɛr kɛn Ɛpɛz ki kic ɓo, baate kaal maak ki, taa naan̰ je takal ron̰a taa naaŋ Azi ki se eyo.

17 Kɛn naaje kꞋjꞋaan maakŋ gɛgɛr kɛn Milɛ ki se, Pɔl ɔl kꞋɓaa kꞋdaŋo jee naan eglizn Ɛpɛz ki, taa utu an̰ kɔŋ gɔtn ese.

18 Kɛn naaɗe jaay aan ɔŋin̰ se, Pɔl tɛɗɗen tɔɔsɛ ɔɔ ɗeekɗen ɔɔ: «Gɔtn maam mꞋaan gɔtse ki jaay mꞋtiŋgo maakse ki sum se, naase Ꞌjeelumki. 19 Kɛn maam mꞋtiŋgo maakse ki se, maam mꞋɔɔpo rom baat jaay ɓo mꞋtɛɗo naabm Mɛljege Isa se. Kaaɗ kɛn se, maam mꞋiŋgo maakŋ kaa‑maan ki ɔɔ mꞋdabarga dɛna taa Yaudgen dɔɔkga dɔɔk taarɗe jaay Ꞌje am tɔɔl se. 20 ꞋJeelki, naan̰ kɛn se, maam mꞋdooyseno ɔɔ mꞋtaaɗseno taar *Raa naan jeege tu, ɔɔ maakŋ ɓeesege tu se, taargen jaay asen noogse, kalaŋ tap ɓo, maam mꞋdirigŋ te eyo. 21 Maam mꞋtaaɗ Yaudge tu ute jeegen Yaudge eyo mꞋɔɔ kꞋtɛrl maakɗe do Raa ki ɔɔ jꞋaal maakɗe do Mɛljege Isa ki.

22 «Ɓɔrse, maam se mꞋɓaa ɓaa Jeruzalɛm ki. Kɛse *Nirl Salal ɓo ɔlum ɔɔ mꞋɓaa ɔɔ maam se mꞋjeel eyo nakŋ jaay utu kaan dom ki gɔtn naane se. 23 Naɓo, maakŋ gɛgɛr kɛn maam mꞋaanga tak se, Nirl Salal ɔɔjum ɔɔ kɛn maam jaay mꞋɓaaga Jeruzalɛm ki se, jꞋutu jꞋam ɓaa kɔl daŋgay ki ɔɔ jꞋutu jꞋam dabar dɛna. 24 Gaŋ maam se mꞋaak kiŋgum do naaŋ ki se, aan gɔɔ nakŋ cɛrɛ; nakŋ kɛn ɔɔn̰um maam ki tak se, mꞋje naabm kɛn Mɛljege Isa ɛɗumsin̰ kaam jim se, mꞋan̰ tɛɗn kaasin̰ ute ɗoobin̰a ɔɔ naabm kɛn Mɛljege ɛɗumsin̰ se taa mꞋtaaɗn Labar Jigan gɛn Isa *al‑Masi ɔɔ ute naan̰ se ɓo, Raa tɛɗn bɛɛn̰a jeege tu.

25 «ꞋBooyki, maam kɛn mꞋtiŋgo daanse ki jaay, mꞋtaaɗseno taar Gaar Raa se mɔɔtn naan ki se, naase amki kaak ey sum. 26 Taa naan̰ se ɓo, jaaki maam mꞋɔk mind kaluma ɔɔ mꞋɗeekseni naan ki se, debm jaay utga num, maam se ɔlum eyo. 27 Taa maam se mꞋtaaɗsenoga nakŋ kɛn paacn̰ Raa maakin̰ jen ro ki, taar ɗim kalaŋ tap ɓo, maam mꞋɔysesin̰ te eyo.

28 «Ɓɔrse, naase se iŋg ɔndki kɔndɔ ɔɔ Ꞌsaapki do egliz kɛn Nirl Salal ɛɗsesin̰ kaam jise se ɔɔ aakɗeki doɗe ki; bin se, Ꞌgaamɗeki aan gɔɔ dɔɔl baatge, taa egliz se Raa dugin̰ga dugu ute moosin̰a.

29 «Maam mꞋjeele, kɛn maam jaay mꞋɓaaga se, jeege se ute aɗe goon̰ kɛnd maakse ki aan gɔɔ k‑sogsogigen ɛndga maakŋ dɔɔl baatge tu num, lee wɔɔkɗe se. 30 Ɔɔ maakse ki se kic jee mɛtin̰ge utu dooy jeege ute taargen mɛt ki eyo. Naaɗe utu kɔl jeegen aalga kaal maakɗe do Isa ki se, kic ɓo utu kuun taarɗe. 31 Bin se, iŋgki do mɛtɛkse ki. ꞋJeelki maakŋ ɓaar kɛn mɔtɔ se, nɔɔrɔ katara, maam mꞋɔn̰ te eyo ɔɔ naŋa kic ɓo, maam mꞋdɛjin̰ga ɔɔ taa naase se, maam mꞋeemga dɛn aak eyo.

32 «Ɓɔrse, maam mꞋɔn̰se kaam ji Raa ɔɔ naase Ꞌsaapki do taar Raa kɛn maam mꞋtaaɗseno mꞋɔɔ: Raa se naan̰ debm bɛɛ. Ute taar se ɓo, naan̰ asen kɛɗn tɔɔgɔ do kaal maakse kɛn naase aalki do Isa ki se. Ute naan̰ se, naase aki kɔŋ bɛɗse ute jee kɛn naan̰ tɛɗɗenga tɛɗga jee naan̰gen salal se.

33 «Gaŋ maam lɛ, mꞋjeɗe te gurs nam eyo ɔɔ daab ute kal nam kic lɛ, maam mꞋjeɗe te eyo. 34 Naase Ꞌjeelki ute naabm kɛn maam mꞋtɛɗ ute jim mala se ɓo, maam mꞋute jeemge se aasjen kiŋgje. 35 Ute naabm daayum maam mꞋtɛɗ daanse ki se, maam mꞋje mꞋasen taaɗn mꞋɔɔ: Ꞌtɛɗki naaba jaay ɓo jꞋanki noogŋ jee daayge. Ɔɔ kꞋsaapki do taar Mɛljege Isa kɛn taaɗ ɔɔ: ‹Debm ɛɗ naka deb ki se, maakin̰ raap cir debm kɛn jꞋɛɗin̰ kɛɗa.›»

36 Kɛn Pɔl jaay taaɗ naŋ taarin̰ se, naan̰ ɛrg naaŋ ki ute naaɗe paac ɔɔ eem Raa. 37-38 Gɔtn se naaɗe paac baag keeme ɔɔ naŋa naŋa kic ɓo ɓaaɗo baam ɔk Pɔl kaaɗin̰ ki kaaɗin̰ ki, ɔɔ nakŋ kɛn ɔl maakɗe tuj se, taa kɛn Pɔl taaɗɗenga taaɗ ɔɔ: «Naan ki se, mɔɔtn naase amki kaak ey sum.»

Gɔtn se, naaɗe ɓaa ɔlin̰ mɛtn markab ki ɔɔ ɗeekin̰ ɔɔ: «ꞋƁaa te lapia.»

<- Naabm jee kaan̰ naabm Isage 19Naabm jee kaan̰ naabm Isage 21 ->