3 Ragi Boaznoŋ isiaa dowe meme eja ii kokaeŋ ijoro: “Kambaŋ kokaamba Naominoŋ Moab kantri mesaoŋ eleema karoti, iinoŋ danana Elimelekwaanoŋ baloŋ kitia ii sewaŋa mewutiwaa eja. 4 Kawaajoŋ niinoŋ kokaeŋ romoŋgojeŋ: Gii qaa ii mobagatiwaa gijojeŋ. Gii isinaraa dowe meme ejaga koloona niinoŋ goo qereweŋga koloojeŋ. Dowe meme eja moŋ mende laligoja. Kawaajoŋ giinoŋ ii sewaŋa mewagatiwaajoŋ kuuŋ gonjeŋ. Gii ii sewaŋa memambaa aiŋa mobagati eeŋ, ii saanoŋ sewaŋa mewato, ii togowagati eeŋ, saanoŋ ii kaaŋagadeeŋ jena momaŋa. Ii saanoŋ eja koi rajuti, iyoŋoo jaanoŋ jewa. Ii kanatuuru tuuŋnaa jotameme koi yoŋoo jaagianoŋ jewa.” Boaznoŋ kaeŋ ijoro eja alianoŋ kokaeŋ ijoro: “Nii ii saanoŋ sewaŋa memaŋa.”
5 Kaeŋ ijoro Boaznoŋ jero: “Gii Naomiwaanoŋ baloŋ koria sewaŋa mewagati, kambaŋ iikanoŋ mono Moab emba Ruut, eja komurotiwaa maloya ii kaaŋgadeeŋ sewaŋa mewa. Kaeŋ ana eja komurotiwaa qatanoŋ mono borosamo baloŋ kanoŋ ewaatiwaajoŋ ii galeŋ koma laligowa.”
6 Kaeŋ jero dowe meme eja mutuyanoŋ meleeno: “Kaeŋ kolooro niinoŋ ii sewaŋa memambaajoŋ amamaajeŋ. Ruutnoŋ neenaa meraboraana yoŋowo motooŋ borosamona mendeeŋgi motomotooŋ yoŋonoŋ baloŋ kitia melamelaa iikayadeeŋ buŋa qeŋ aowubo. Nii kaeŋ amambaajoŋ amamaajeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ saanoŋ ii sewaŋa mena geeŋgaa buŋaga koloowaa.” Kaeŋ meleeno.
7 *Dut 25.9 Kerugeŋ Israel uutanoŋ moŋnoŋ baloŋ iwoi sewaŋa mero buŋaya kolooro iikawaa qaaya kotiiwaatiwaajoŋ yoŋonoŋ sili kokaeŋ ama laligogi: Qaa jeŋ tegoŋ soomoŋgo aŋgi tegoro iyoroonoŋga moŋnoŋ kana esuya qetegoŋ alia muŋkero. Israel yoŋonoŋ iwoi sewaŋa memewaa qaaya tegoroti, ii sili iikaaŋa kanoŋ qendeema laligogi
8 Kawaajoŋ eja kanoŋ Boaz kokaeŋ ijoro: “Giinoŋ ii saanoŋ sewaŋa mena buŋaga koloowaa.” Kaeŋ jeŋ kana esuya qetegoŋ Boaz muro. 9 Ii muro Boaznoŋ jotameme eja ano kanageso kuuya kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ Elimelek, Kilion ano Malon yoŋoonoŋ iwoi kuuya ii Naomiwaanoŋga sewaŋa mejeŋ. Oŋo ii kete jaasewaŋ qeŋ naŋgoŋ jewutiwaa so kolooju. 10 *Dut 25.5-6 Nii Moab emba Ruut, Malombaanoŋ malo ii kaaŋiadeeŋ sewaŋa mewe noo embanaga koloowaa. Kaeŋ ama eja komurotiwaa qatanoŋ borosamo baloŋ kanoŋ ewaatiwaajoŋ ii galeŋ koma laligomaŋa. Qata kaeŋ mende aliwaato, gbiliurutanoŋ Elimelekwaa qata duduuwubotiwaajoŋ ii gawmambaa buknoŋ oogi eŋ ubaa. Oŋo ii kete jaasewaŋ qeŋ naŋgoŋ jewutiwaa so kolooju.”
11 *Jen 29.31 Boaznoŋ kaeŋ jero jotameme eja ano kanatuuru taombaa kiropo naguyanoŋ sombenoŋ ragiti, iyoŋonoŋ kuuya kokaeŋ jegi: “Nono ii jaasewaŋ qeŋ naŋgowoŋa. Poŋnoŋ embaga goo mirinoŋ kawaati, ii saanoŋ kotuegoŋ muro iinoŋ mono Reizel ano Lea yoroo so koloowaa. Yoronoŋ Jeikobwaanoŋ meraboraaŋa mamaga qokoloori Israel kanatuurunananoŋ kolooro. Gii saanoŋ Efrata balonoŋ jotameme eja esuhinawo kolooŋ Betlehem taonoŋ qabuŋagawo laligowa. 12 *Jen 38.27-30 Poŋnoŋ emba malo saraŋ iwaanoŋa gbili gombaati, goonoŋ kanageso yoŋonoŋ mono Juuda ano Taamar yoroo meragara Perezwaanoŋ sumaŋ yoŋoo so kolooŋ laligowu.” Kiaŋ.
15 Goo eŋaroganoŋ jopagoŋ gomakeja. Goo merauruga 7 laligowuyagati eeŋ, iinoŋ mono ii kuuya uŋuuguŋ ilaaŋ goma laligoja. Iinoŋ kete esaga gono iinoŋ mono laaligoga tililuaaŋ keraqeeaŋgo qeŋ goma laligowaa. Kanageŋ emba waŋa koloona iinoŋ saanoŋ galeŋ koma gono laligowaga.” 16 Kaeŋ jegi Naominoŋ mera ii meŋ dooŋgoŋ galeŋ koma muŋ laligoro.
17 Emba kosianoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ kokaeŋ jegi: “Naomiwaanoŋga esia meraga kolooja.” Kaeŋ jeŋ qata Obed qagi. Obedwaa meria Jesi, esia kiŋ Deiwid.
18 Qa areŋ koi ii Perezwaanoŋga kanaiŋ nama Deiwidwaanoŋ uja: Perezwaa meria Hezron, 19 Hezrombaa meria Raam. Raambaa meria Aminadab. 20 Aminadabwaa meria Naason. Naasombaa meria Salmon. 21 Salmombaa meria Boaz. Boazwaa meria Obed. 22 Obedwaa meria Jesi. Jesiwaa meria kiŋ Deiwid. Kiaŋ.
<- Ruut 3