1 Pool wari Derbe. Caggal ɗuum, o yottii Listara. Goonɗinɗo bi'eteeɗo Timote ina tawaa ɗoon. Inniiko wo Alhuudiyanke goonɗinɗo, de baabiiko wo neɗɗo ƴuuruɗo Geres. 2 Sakiraaɓe wonɓe Listara e Ikoniya ɓeen ina ceedanoo mo wo o lobbo. 3 Pool ina yiɗi faa o yaada e muɓɓen. Ndelle yaari mo faa o taadee tafon, sabo Alhuudiyankooɓe wonɓe e leyɗe ɗeen ɓeen fuu ina anndi baabiiko wo ƴuuruɗo Geres. 4 Ley gure ɗe ɓe peƴƴiti ɗeen, iɓe njottinana goonɗinɓe jamirooje ɗe nulaaɓe e mawɓe wonɓe Urusaliima ɓeen kolli ɓe njokka. 5 Hono noon, kawrite goonɗinɓe ɗeen ina ɓeydoo semmbe ley goonɗinal, ina ɓeydoo heewude nyannde fuu.
No Pool noddiraa Makedoniya
6 Ruuhu Ceniiɗo haɗi ɓe waajaade konngol ngol ley Aasiya. Saabe majjum ɓe ndewi leydi Firigiya e leydi Galaatiya. 7 Nde ɓe ngarnoo keerol Misiya ndeen, ɓe pilii yaade Bitiniya, ammaa Ruuhu Iisaa accaay ɓe naata. 8 Saabe ɗuum, ɓe paltii Misiya, ɓe naati e wuro wi'eteengo Torowas. 9 Jemma oon, Pool heɓi holleede. O yi'i gorko Makedoniyanke ina darii, ina nyaagoo mo ina wi'a:
—Ngaraa Makedoniya, mballaa min!
10 Nde Pool yiinoo ko hollaa ɗum ndeen, wakkati oon ni, filii yahude Makedoniya. Min tannyorii Laamɗo noddii min faa min mbaajoo ɓe Kabaaru Lobbo.
No Lidiya goonɗiniri waaju Pool ley Filipi
11 Hono noon, min naati laana maayo ƴuuruka Torowas, min ponndii ruunde Samotaras. Jaango majjum, min ponndii Neyapolis. 12 Min ƴuwi ɗoon, min ponndii Filipi. Filipi wo ngalluure mawnde e leydi Makedoniya nde Romankooɓe ndawranta. Min ngaɗi balɗe seeɗa ɗoon. 13 Nyalaande fowteteende, min njaltiri wuro ngoon hedde daande maayo to min miili Alhuudiyankooɓe na mboownoo waɗude du'aare. Min tawi ɗoon rewɓe ina kawriti. Min njooɗii, min mbaajii ɓe. 14 Gooto maɓɓe wo debbo jokkuɗo Laamɗo bi'eteeɗo Lidiya. Wo o connoowo kaddule boɗeeje, jeyaaɗo ngalluure wi'eteende Tiyatira. Imo hettindii waaju oon, de Joomiraaɗo omti ɓernde makko faa o jaɓa ko Pool waajotoo ɗuum. 15 Kanko e koreeji makko fuu ɓe lootaa lootagal batisima. Caggal ɗuum, o nyaagii min, o wi'i:
—Si oɗon tiigorii kam mi goonɗinɗo Joomiraaɗo fu, ngaree suudu am, mbeeranon kam.
O tilsinani min faa min njaɓi.
No Pool e Silas ngattiraa ley kasu
16 Nyannde wootere miɗen njaha to nokkuure waɗirde du'aare. Korɗo gonduɗo e ginnaaru hawriti e amin. Wo o ji'oowo ko warata. Joomiraaɓe makko keɓii kaalisi keewɗo e ndaggadaaku makko nguun. 17 O jokki min, minen e Pool, imo feekoo, imo wi'a:
—Yimɓe ɓe wo gollanooɓe Laamɗo Toowɗo! Iɓe mbaajoo on laawol kisindam!
18 Balɗe keewɗe imo waɗa noon faa ɓernde Pool ummii, hucciti e makko, wi'i ginnaaru nduun:
—Saabe Iisaa Almasiihu, yaltu e debbo o!
Ginnaaru nduun yalti wakkati oon pay. 19 Nde joomiraaɓe korɗo oon paamunoo laawol muɓɓen hemrude ceede e makko timmii fu, nanngi Pool e Silas, ndaasi ɗum'en ngaddi faa ley luumo yeeso sarotooɓe wuro ngoon. 20 Ndeen ɓe njaari ɗum'en to hooreeɓe, ɓe mbi'i:
—Worɓe ɗiɗo ɓe wo Alhuudiyankooɓe. Iɓe ngadda baasi e wuro meeɗen ngo. 21 Iɓe mbaajoo al'aadaaji ɗi ndaganaaki en njaɓen naa ngollen, sabo en Romankooɓe.
22 Jamaa oon ummanii ɓe. Hooreeɓe ɓeen njamiri ɓe ɓortee kaddule maɓɓe, de ɓe piiree loosi. 23 Ɓe piyaa faa naawi, ɓe paɗɗaa ley kasu. Hooreeɓe ɓeen njamiri kayboowo kasu oon hayba ɓe faa wooɗa. 24 Oon le, nde heɓunoo yamiroore ndeen fu, nanni ɓe e ley suudu kasu hakkundeeru. O geƴƴiri koyɗe maɓɓe geƴƴelle leɗɗe.
25 Hakkunde jemma oon, Pool e Silas ina ngaɗa du'aare, ina njimana Laamɗo. Kasunkooɓe woɓɓe ɓeen du ina kettindanii ɓe. 26 De wakkati gooto, leydi dimmbii dimmbagol manngol faa joƴƴinirɗe kasu ɗeen njergii. Wakkati oon du, dammbuɗe ɗeen fuu omtii, geƴƴelle kasunkooɓe ɗeen fuu kaɓɓitii. 27 Nde kayboowo oon finnoo de yi'i dammbuɗe kasu ɗeen ina omtii fu, soorti kaafaahi muuɗum faa waritoo, miilii kasunkooɓe ɓeen ndoggii. 28 Pool ƴeewnii faa toowi, wi'i mo:
—Taa waɗu hoore maa ko boni, min fuu ɗo min ngoni!
29 Ndeen kayboowo oon ŋaarii jaynorgol. O doggiri kasu to Pool e Silas ngoni toon, o hippii yeeso muɓɓen, heddii imo diwna. 30 Caggal ɗuum, o wurtini ɓe, o wi'i ɓe:
—Joomiraaɓe, noy kaanumi waɗude faa mi hisa?
31 Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i:
—Goonɗin Iisaa Joomiraaɗo, ndeen a hisan, aan e koreeji maa fuu.
32 Ɓe mbaajii mo konngol Joomiraaɗo, kanko e koreeji makko fuu. 33 Faa ɓooyti seeɗa, ley jemma oon o yaari ɓe, o lootowi barme maɓɓe. Wakkati oon du o lootaa lootagal batisima, kanko e koreeji makko fuu.
34 O nanni Pool e Silas suudu makko, o hokki ɗum'en nyaamdu. Kanko e koreeji makko fuu ɓe ceyii sabo ɓe keɓii goonɗinde Laamɗo. 35 Nde weetunoo ndeen, hooreeɓe Romankooɓe neli yimɓe laamu mbi'a kayboowo oon yoppa worɓe ɗiɗo ɓeen. 36 Kayboowo oon haalanowi ɗum Pool, wi'i:
—Hooreeɓe ɓeen nulii njoppeɗon. Mburtee joonin, njehee e jam.
37 Ammaa Pool jaabii, wi'i:
—Ɓe njamirii min piyee yeeso yimɓe tawa min caraaka, fay si min ɗiɗo fuu min Romankooɓe. Ɓe nanni min e kasu. Joonin ɓe njaltiniran min cuncukka naa? Ɗum kaa laatataako. Sanaa kamɓe e ko'e maɓɓe, ɓe ngara ɓe njaltina min!
38 Yimɓe laamu ɓeen kaaltani hooreeɓe Romankooɓe ɓeen haala kaan. Ɓeen kuli nde nannoo Pool e Silas wo Romankooɓe ndeen. 39 Ɓe njehi, ɓe curowi ɗum'en, ɓe mburtini ɗum'en kasu toon. Ɓe nyaagii ɗum'en ndilla wuro ngoon. 40 Nde Pool e Silas njaltunoo e kasu ndeen, naati galle Lidiya. Ɓe nji'i sakiraaɓe ɓeen, ɓe cemmbini ɓerɗe muɓɓen. Caggal ɗuum, ɓe ndilli.
