1-2 Vaikka uskommekin, etteivät tietyt asiat ole Herran tahtoa vastaan, emme silti voi ilman muuta tehdä sellaista, minkä itse katsomme olevan oikein. Sen sijaan meidän on suhtauduttava hienotunteisesti niihin pelkoihin ja epäilyksiin, joita toisilla saattaa olla. Meidän on toimittava lähimmäisemme parhaaksi, että hän kasvaisi Herran tuntemisessa. 3 Kristus ei elänyt omien mielihalujensa mukaan. Psalmin kirjoittaja sanoikin: »Hän tuli kärsimään pilkkaa niiden taholta, jotka ovat Jumalaa vastaan.» 4 Näistä asioista on jo kauan sitten kirjoitettu Raamattuun siksi, että me oppisimme niistä kärsivällisyyttä ja saisimme rohkaisua voidaksemme odottaa iloisina sitä aikaa, jolloin Jumala on lopullisesti voittanut synnin ja kuoleman.

5 Jumala, joka antaa kärsivällisyyttä ja kestävyyttä, antakoon teille myös hyvän keskinäisen yhteyden, niin että teillä jokaisella on Kristuksen mieli toista kohtaan. 6 Silloin me kaikki voimme yhdessä ylistää Herraa ja antaa kunnian Jumalalle, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isälle.

7 Tukekaa ja hoitakaa toisianne, niin kuin Kristuskin on ottanut teidät hoivaansa. Silloin Jumala saa elämästänne kunnian. 8 Jeesushan tuli palvelemaan juutalaisia ja osoittamaan heille, että Jumala pitää heidän isilleen antamansa lupaukset. 9 Mutta Jeesus tuli myös sen tähden, että pakanatkin pelastuisivat ja antaisivat siitä kunnian Jumalalle. Sitä psalmirunoilija tarkoitti kirjoittaessaan: »Minä ylistän sinua pakanoiden keskellä ja laulan kiitosta nimellesi.»

10 Toisessa paikassa sanotaan: »Iloitkaa, te pakanat, hänen kansansa, juutalaisten, kanssa.»

11 Ja vielä: »Ylistäkää Herraa, kaikki pakanat; ylistäköön häntä jokainen.»

12 Profeetta Jesaja sanoi: »Iisain suvusta on tuleva perillinen, joka on pakanoiden kuningas. Heidän toivonsa on yksin hänessä.»

13 Sen tähden rukoilen teidän pakanoiden puolesta, että Jumala, toivon antaja, antaisi teille, jotka uskotte, Pyhän Hengen voimasta myös kestävän ilon ja rauhan.

14 Tiedän, että te, veljet, olette viisaita ja hyviä ihmisiä. Te tunnette nämä asiat niin hyvin, että kykenette opettamaan ne toisillekin. 15-16 Olen kuitenkin rohkeasti korostanut joitakin kohtia tietäen, ettei minun tarvitse muuta kuin muistuttaa teitä, sillä olen Jumalan armosta Jeesuksen Kristuksen erikoislähettiläs teidän pakanoiden keskuudessa. Minun tehtäväni on tuoda teille hyvä sanoma Jeesuksesta ja valmistaa teidät Jumalalle kelpaavaksi uhriksi. Pyhä Henki onkin puhdistanut teidät ja tehnyt teistä Jumalan mielen mukaisia. 17 Olen ylpeä siitä, mitä Kristus on saanut teissä aikaan. 18 En uskalla arvioida, missä määrin hän on käyttänyt muita palveluksessaan, mutta tämän tiedän: minua hän on käyttänyt työntekijänä pakanoiden keskuudessa. 19 Pyhän Hengen voimasta olen puhunut, elänyt heidän joukossaan ja tehnyt ihmeitä. Tällä tavalla olen vienyt Kristuksen hyvän sanoman aina Jerusalemista kauas Illyrikoniin[a] asti.

20 Mutta koko ajan olen kiihkeästi halunnut päästä yhä kauemmaksi – sellaisille seuduille, joissa Kristuksen nimeä ei ole vielä kuultu ja joihin ei ole vielä syntynyt seurakuntia. 21 Olen seurannut Raamatun työsuunnitelmaa, josta Jesaja sanoo: »Ne, jotka eivät vielä ole kuulleet Kristuksen nimeä, saavat nyt oppia tuntemaan hänet.»[b] 22 Tässä oikeastaan on syy siihen, miksi en ole ennen päässyt teidän luoksenne.

23 Mutta nyt on tehtäväni täällä vihdoin lopussa, ja olen valmis tulemaan luoksenne näiden pitkien odotuksen vuosien jälkeen. 24 Suunnittelen näet matkaa Espanjaan, ja kun menen sinne, poikkean samalla Roomaan. Kun sitten olemme saaneet nauttia yhdessäolosta jonkin aikaa, toivon että pääsen teidän avullanne jatkamaan matkaa.

25 Ennen kuin tulen, minun on kuitenkin vietävä eräs lahja Jerusalemin juutalaiskristityille. 26 Makedonian ja Akaian[c] kristityt ovat näet keränneet keskuudestaan lahjan niille, jotka nyt ovat suurissa vaikeuksissa Jerusalemissa. 27 Makedonialaiset ja akaialaiset ovat tehneet sen mielellään, sillä he katsovat olevansa kiitollisuudenvelassa Jerusalemin kristityille. Sanoma Kristuksesta tuli heille nimittäin Jerusalemin seurakunnan välityksellä. Ja koska he saivat tuon ihmeellisen hengellisen lahjan – hyvän sanoman – jerusalemilaisilta, heistä tuntuu, että vähin, mitä he puolestaan voivat tehdä, on antaa heille aineellista apua.[d] 28 Niin pian kuin olen vienyt perille tämän avustuksen ja toimittanut siten heidän hyvän tekonsa päätökseen, tulen katsomaan teitä matkallani Espanjaan. 29 Olen varma siitä, että Herra antaa minulle suuren siunauksen teille välitettäväksi.

30 Tahdotteko olla minun esirukoilijoitani? Jeesuksen Kristuksen tähden ja sen rakkauden tähden, jonka Pyhä Henki on antanut teille minua kohtaan, rukoilkaa paljon kanssani työni puolesta. 31 Rukoilkaa, että saisin Jerusalemissa suojan niiden vihalta, jotka eivät ole kristittyjä. Pyytäkää Jumalalta myös, että kristityt siellä suostuisivat ottamaan vastaan tuomani avustuksen. 32 Sitten voin tulla huojentuneena teidän luoksenne, jos Jumala niin tahtoo, ja voimme virkistää toinen toistamme.

33 Lopuksi toivon vielä, että rauhan Jumala olisi teidän kaikkien kanssa.

<- Roomalaisille 14Roomalaisille 16 ->