1 Sitten näin avoimen taivaan oven, ja sama mahtavaa torventoitotusta muistuttava ääni, jonka olin kuullut aikaisemmin, kehotti: »Tule tänne ylös, niin näytän, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.»

2 Siirryin hengessä heti taivaaseen. Miten loisteliaan valtaistuimen siellä näinkään! Valtaistuimella istui olento, 3 joka hohti kuin jalokivi. Smaragdin tavoin hehkuva sateenkaari ympäröi tuota istuinta. 4 Sen vieressä oli kaksikymmentäneljä pienempää vanhinten valtaistuinta. Heillä oli kaikilla valkoiset vaatteet ja päässään kultainen kruunu. 5 Suuresta valtaistuimesta lähti salamoita ja ukkosenjylinää. Aivan sen edessä paloi seitsemän lamppua, jotka kuvasivat Jumalan Pyhää Henkeä.[a] 6 Niiden takaa aukeni kirkas kristallimeri. Istuimen ympärillä oli neljä olentoa, jotka olivat joka puolelta täynnä silmiä. 7 Ensimmäinen muistutti leijonaa, toinen härkää, kolmannella oli ihmisen kasvot ja neljäs oli kuin lentävä kotka. 8 Jokaisella olennolla oli kuusi siipeä, jotka olivat keskeltä täynnä silmiä. Nuo olennot ylistivät taukoamatta: »Pyhä, pyhä, pyhä Herra Jumala kaikkivaltias, joka oli, on ja kerran tulee.»

9 Kun nuo olennot näin kiittävät ja kunnioittavat valtaistuimen ikuista haltijaa, 10 myös kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyvät istuimen eteen ja ylistävät häntä. He laskevat kruununsa hänen eteensä ja laulavat: 11 »Herra, sinulle kuuluu kirkkaus, kunnia ja valta, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki on syntynyt sinun tahdostasi.»

<- Johanneksen Ilmestys 3Johanneksen Ilmestys 5 ->