Jeesus kutsui oppilaansa neuvottelemaan. 2 »Minun tulee näitä ihmisiä sääli», hän sanoi, »sillä he ovat olleet koolla jo kolme päivää, eikä heillä ole enää mitään syötävää. 3 Jos lähetän heidät kotiin ilman ruokaa, he nääntyvät matkalla, sillä jotkut heistä ovat tulleet hyvinkin kaukaa.»

4 »Ja meidänkö pitäisi löytää heille ruokaa tästä autiomaasta?» Jeesuksen oppilaat kysyivät.

5 »Montako leipää teillä on?» Jeesus kysyi.

»Seitsemän», he vastasivat. 6 Niinpä hän kehotti ihmisjoukkoa istumaan maahan. Hän otti ne seitsemän leipää, kiitti niistä Jumalaa, taitteli ne palasiksi ja ojensi oppilailleen. Nämä puolestaan jakoivat ne ihmisille. 7 Joillakin ihmisillä oli mukanaan myös muutamia pieniä kaloja, jotka Jeesus siunasi ja antoi oppilaidensa tarjoiltavaksi.

8-9 Kaikki söivät itsensä kylläiseksi. Sen jälkeen Jeesus lähetti heidät kotiin. Tuona päivänä oli ihmisiä koolla noin neljätuhatta, ja kun ruuantähteet koottiin aterian jälkeen, niitä kertyi seitsemän suurta korillista.

10 Heti tämän jälkeen Jeesus lähti oppilaidensa kanssa veneellä Dalmanutan seudulle. 11 Kun sikäläiset fariseukset kuulivat hänen saapumisestaan, he tulivat hänen luokseen saadakseen väitellä hänen kanssaan.

»Tee meille jokin ihme», he sanoivat. »Näytä meille jotain yliluonnollista. Sitten me uskomme sinuun.»[a]

12 Tämän kuullessaan Jeesus huokasi syvään ja sanoi: »Kuinka monta ihmettä te oikein vielä tarvitsette?»[b]

13 Hän jätti heidät siihen, meni takaisin veneeseen ja lähti järven toiselle puolelle. 14 Jeesuksen oppilaat olivat unohtaneet ottaa tarpeeksi ruokaa mukaan, ennen kuin lähtivät matkaan, ja heillä oli veneessä vain yksi leipä. 15 Heidän ylittäessään järvenselkää Jeesus sanoi hyvin vakavasti: »Varokaa kuningas Herodeksen ja fariseusten hapatetta.»

16 »Mitä hän nyt tarkoittaa?» oppilaat kysyivät toinen toisiltaan. He tulivat siihen tulokseen, että Jeesus oli puhunut leivän hapattamisesta ja tarkoittanut sitä, ettei heillä ollut leipää mukanaan.

17 Jeesus huomasi, mistä he puhuivat, ja sanoi: »Siitä ei suinkaan ole kysymys. Tarkoitin Herodeksen ja fariseusten opetuksia. Ettekö te ymmärrä? Ettekö te huomaa mitään? 18 Jesajakin[c] sanoi: ’Teillä on silmät – miksi ette niitä käytä? Miksi ette pidä korvianne auki?’ Ettekö edes muista mitään? 19 Enkö minä ruokkinut viittätuhatta miestä viidellä leivällä? Montako korillista te keräsitte ruuantähteitä syönnin jälkeen?»

»Kaksitoista», oppilaat vastasivat.

20 »Ja kun minä ruokin ne neljätuhatta seitsemällä leivällä, paljonko jäi tähteeksi?»

»Seitsemän korillista», he sanoivat.

21 »Ja kuitenkin te luulette minun olevan huolissani siitä, ettei meillä ole leipää!»[d]

22 Kun he saapuivat Beetsaidaan, ihmiset taluttivat heidän eteensä sokean miehen ja pyysivät Jeesusta koskettamaan häntä ja parantamaan hänet. 23 Jeesus tarttui sokean käteen ja vei hänet kylän ulkopuolelle. Sitten hän sylki sokean silmiin ja laski niille kätensä.

»Pystytkö nyt näkemään mitään?» Jeesus kysyi. 24 Mies katsoi ympärilleen. »Minä näen!» hän sanoi. »Näen ihmisiä! Mutta en pysty erottamaan heitä oikein selvästi – he näyttävät käveleviltä puunrungoilta!»

25 Sitten Jeesus pani uudelleen kätensä miehen silmille. Kun tämä tuijotti eteensä, hänen näkönsä palasi täydellisesti, ja hän ahmi silmillään ympärillä avautuvia näkymiä.

26 Jeesus lähetti miehen kotiin perheensä luo. »Älä poikkea edes kylään», hän sanoi.

27 Jeesus ja hänen oppilaansa lähtivät Filippuksen Kesarean kyliin. Heidän kävellessään hän kysyi oppilailtaan: »Kuka minä ihmisten mielestä olen? Mitä he sanovat minusta?»

28 »Jotkut ajattelevat sinun olevan Johannes Kastaja», oppilaat vastasivat. »Toiset sanovat, että olet Elia tai joku muu entisaikojen profeetta, joka on noussut kuolleista.»

29 Silloin Jeesus kysyi: »Kuka minä teidän mielestänne olen?» Pietari vastasi: »Sinä olet Messias.» 30 Jeesus varoitti heitä kertomasta sitä kenellekään.

31 Sitten Jeesus alkoi kertoa heille tulevista kärsimyksistään[e]: ylipapit ja muut juutalaisten johtomiehet kääntäisivät hänelle lopullisesti selkänsä, hänet surmattaisiin ja kolmen päivän kuluttua hän nousisi kuolleista. 32 Hän puhui tästä heille aivan avoimesti, ja silloin Pietari veti hänet syrjään ja sanoi moittivasti: »Et saa puhua sellaisia.»

33 Jeesus kääntyi katsomaan oppilaihinsa ja sanoi sitten ankarasti Pietarille: »Väisty syrjään, saatana! Sinä näet asian ihmisen etkä Jumalan näkökulmasta!»

34 Sitten Jeesus kutsui oppilaansa ja kansanjoukon luokseen kuuntelemaan.

»Jos joku teistä haluaa olla minun seuraajani», hän sanoi, »hänen on unohdettava itsensä, otettava kantaakseen ristinsä ja pysyttävä minun seurassani. 35 Joka tahtoo itse olla oman elämänsä herra, menettää elämänsä. Vain se, joka on valmis antamaan elämänsä minun hallittavakseni ja levittämään Jumalan hyvää sanomaa, saa kokea, millaista todellinen elämä on. 36 Ja mitä hyötyä ihmiselle on siitä, että hän voittaa koko maailman, jos hän samalla menettää sielunsa ja elämän? Sillä onko hänellä mitään sieluaan arvokkaampaa? 37 Kadotettua elämää ei osteta rahalla takaisin. 38 Jokaista, joka häpeää minua ja minun sanomaani tänä epäuskon ja synnin aikana, minäkin[f] häpeän kerran, kun palaan Isäni kirkkaudessa, pyhien enkelien kanssa.»

<- Markus 7Markus 9 ->