1 Hyvin aikaisin sunnuntaiaamuna naiset lähtivät haudalle mukanaan valmistamansa voiteet. 2 Perille tultuaan he huomasivat, että haudan suuta peittänyt valtava kivi oli vieritetty syrjään. 3 He menivät sisään – mutta Jeesuksen ruumista ei ollut missään!

4 Hämmästyneinä he seisoivat siinä kysellen, mitä ruumiille oli voinut tapahtua. Yhtäkkiä heidän eteensä ilmestyi kaksi miestä, joilla oli häikäisevän kirkkaat vaatteet. 5 Kauhuissaan naiset painuivat maahan olentojen eteen.

Miehet kysyivät: »Miksi etsitte haudasta häntä, joka elää? 6 Ei hän ole täällä. Hän elää, hän on noussut kuolleista! Ettekö muista, mitä hän puhui teille Galileassa? 7 Hänhän kertoi, että Messias[a] joutuu syntisten käsiin ja hänet ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.»

8 Jeesuksen puhe palautui naisten mieleen. 9 He ryntäsivät haudalta takaisin Jerusalemiin[b] ja kertoivat tapahtuneesta Jeesuksen yhdelletoista oppilaalle ja kaikille muille, joita tapasivat. 10 Haudalla käyneiden naisten joukossa olivat Maria Magdaleena, Johanna ja Jaakobin äiti Maria. 11 Miehet sanoivat: »Älkää nyt tyhjiä houriko!» eivätkä uskoneet naisten kertomusta.

12 Pietari kuitenkin lähti heti juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki vain käärinliinat. Hän palasi kotiin ja oli aivan ymmällään siitä, mitä oli nähnyt.

13 Samana sunnuntaina kaksi Jeesuksen oppilasta oli menossa Emmauksen kylään, joka on melkein kahdentoista kilometrin päässä Jerusalemista. 14 He keskustelivat kulkiessaan Jeesuksen kuolemasta. 15 Äkkiä Jeesus itse liittyi heidän seuraansa, 16 mutta he eivät tunteneet häntä.

17 »Teillä taitaa olla menossa syvällinen keskustelu», hän sanoi. »Mistä te puhutte?»

He pysähtyivät murheellisen näköisinä. 18 Kleopas, toinen miehistä, vastasi: »Sinä olet varmaan ainoa ihminen koko Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä on viime päivinä tapahtunut.»

19-20 »Mitä sitten?» Jeesus kysyi.

He kertoivat: »Ylipapit ja muut johtajat pidättivät Jeesuksen, sen nasaretilaisen miehen, joka oli profeetta, Jumalan ja ihmisten kunnioittama. Hän teki valtavia ihmeitä ja oli ainutlaatuinen Jumalan sanan opettaja. Mutta kuitenkin hänet tuomittiin kuolemaan ja ristiinnaulittiin. 21 Me olimme toivoneet, että hän olisi ollut Messias, joka vapauttaa Israelin.

Nyt on kolmas päivä hänen kuolemastaan, 22-23 ja me olemme aivan ihmeissämme siitä, mitä muutamat joukkoomme kuuluvat naiset ovat kertoneet. He menivät aikaisin tänä aamuna haudalle ja kertoivat palattuaan jotain aivan merkillistä: Jeesuksen ruumis oli kadonnut ja he olivat nähneet enkeleitä, joka olivat sanoneet Jeesuksen elävän! 24 Jotkut miehistä juoksivat varmistamaan tietoa, ja Jeesuksen ruumis oli tosiaan kadonnut, niin kuin naiset väittivät.»

25 Silloin Jeesus sanoi heille: »Voi, miten vastahakoisia te olette uskomaan sitä, mitä profeetat ovat kirjoittaneet! 26 Eivätkö he ennustaneet selvästi, että Messias kärsisi kaiken tämän, ennen kuin hänen kirkkautensa aika alkaisi?»

27 Sitten Jeesus selitti heille kaiken, mitä profeetat olivat Mooseksesta alkaen eri raamatunkohdissa hänestä sanoneet.

28 He olivat jo lähellä matkansa päämäärää, Emmausta. Jeesus oli jatkavinaan matkaa, 29 mutta he pyysivät häntä luokseen yöksi, koska oli jo myöhä. Hän jäi. 30 Kun he kävivät illalliselle, Jeesus siunasi ruuan. Hän otti käteensä leivän, mursi sen palasiksi ja antoi oppilailleen. 31 Silloin nämä äkkiä tunsivat hänet, mutta samassa hän jo katosi heidän näkyvistään.

32 He muistivat nyt, miten he olivat innostuneet, kun Jeesus puhui heidän kanssaan tiellä ja selitti heille Raamattua. 33-34 Viivyttelemättä he lähtivät takaisin Jerusalemiin. Jeesuksen yksitoista lähintä oppilasta ja muut seuraajat olivat siellä koolla ja kertoivat heti uutisen: »Herra on todella noussut kuolleista! Hän on ilmestynyt Pietarille!»

35 Tulijat puolestaan kertoivat, mitä tiellä oli tapahtunut ja miten he olivat tunteneet Jeesuksen, kun tämä mursi leipää. 36 He eivät olleet ehtineet vielä lopettaa, kun Jeesus äkkiä seisoi itse heidän keskellään ja tervehti heitä. 37 Koko joukko pelästyi valtavasti; he luulivat näkevänsä hengen.

38 »Miksi pelästyitte?» Jeesus kysyi. »Miksi ette usko, että minä todella olen tässä? 39 Katsokaa käsiäni ja jalkojani! Koskettakaa minua, niin uskotte, etten ole henki. Eihän hengellä ole ruumista niin kuin minulla.» 40 Hän näytti heille käsissään ja jaloissaan olevat naulanjäljet[c].

41 He olivat suunnattoman iloisia, mutta epäröivät vieläkin. Silloin hän kysyi: »Onko teillä mitään syötävää?»

42 He antoivat hänelle palasen paistettua kalaa, 43 ja hän söi sen heidän katsellessaan.

44 Sitten hän kysyi: »Ettekö muista, kuinka puhuin teille siitä, että kaikki toteutuu, mitä Mooseksen ja profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on sanottu minusta?» 45 Kun hän oli saanut heidät lopulta ymmärtämään nuo raamatunkohdat, 46 hän sanoi: »Jo kauan sitten on kirjoitettu, että Messiaan täytyy kärsiä ja kuolla ja että hän nousee kolmantena päivänä kuolleista. 47 Pelastussanoma on vietävä Jerusalemista kaikille kansoille: jokainen, joka kääntyy minun puoleeni, saa syntinsä anteeksi. 48 Te olette saaneet nähdä ennustusten toteutuvan.

49 Lähetän teille Pyhän Hengen[d], jonka Isäni on luvannut. Älkää vielä lähtekö liikkeelle, vaan odottakaa tässä kaupungissa, kunnes saatte taivaasta Pyhän Hengen[e] voiman.»

50 Myöhemmin Jeesus vei heidät Betanian lähelle, kohotti kätensä ja siunasi heidät. 51 Silloin hän alkoi nousta ylöspäin, ja hänet otettiin taivaaseen. 52 Maassa polvillaan oppilaat ylistivät Jeesusta. He palasivat Jerusalemiin suunnattoman iloisina 53 ja ylistivät jatkuvasti temppelissä Jumalaa.

<- Luukas 23