1 Juutalaisten lakeihin perustuva vanha järjestelmä antoi vain hämärän kuvan kaikesta siitä hyvästä, mitä Kristus tekisi puolestamme. Vanhan järjestelmän aikana jouduttiin uhraamaan yhä uudelleen vuodesta toiseen, mutta sittenkään uhrit eivät voineet pelastaa näiden sääntöjen sitomia ihmisiä. 2 Jos ne olisivat voineet, yksi uhri olisi kyllä riittänyt. Uhraajat olisivat kerralla puhdistuneet ja vapautuneet syyllisyydestä.

3 Mutta kävi juuri päinvastoin: sen sijaan että vuotuiset uhrit olisivat vapauttaneet heidät synneistä, ne vain muistuttivat niistä yhä uudestaan. 4 Härkien ja kauriiden veri ei voi poistaa syntejä.

5 Siksi Kristus sanoi maailmaan tullessaan: »Jumala, sinä et tyydy härkien ja kauriiden vereen. Olen saanut sinulta ruumiin voidakseni antaa sen uhriksi alttarillesi. 6 Sinulle ei riittänyt, että eläimiä tapettiin ja poltettiin edessäsi uhrina syntien takia. 7 Siksi minä sanoin: ’Minä teen niin kuin tahdot. Annan henkeni, niin kuin Raamatussa on ennustettu’.»

8 Kristus siis totesi ensin, että Jumala ei ollut tyytyväinen erilaisiin uhreihin, joita vaadittiin vanhan järjestelmän aikana. 9 Sitten hän jatkoi: »Tässä olen: annan henkeni.»

Hän kumoaa ensimmäisen järjestelmän, koska sijalle tulee uusi ja parempi. 10 Kristuksen kertakaikkinen kuolema puhdistaa meidät nyt synnistä. 11 Vanhan järjestelmän aikana papit seisoivat päivästä toiseen alttarin edessä tuomassa uhreja, jotka eivät kuitenkaan voineet poistaa syntejä. 12 Mutta Kristus antoi itsensä kerran Jumalalle uhrina puolestamme. Sitten hän istui Jumalan oikealle puolelle kunniapaikalle 13 odottamaan vihollistensa lopullista häviötä. 14 Tuolla yhdellä uhrilla hän teki Jumalan silmissä ikuisesti täydellisiksi kaikki, jotka hän saattaa Jumalan omiksi.

15 Pyhä Henki on tämän todistaja. Hän sanoo: 16 »Teen israelilaisten kanssa uuden liiton, vaikka he ensimmäisen purkavatkin: kirjoitan lakini heidän sydämeensä, niin että he aina tietävät, mikä minun tahtoni on, ja tottelevat minua mielellään.» 17 Hän lisää vielä: »En muista enää koskaan heidän syntejään ja rikoksiaan.»

18 Kun synnit nyt on annettu kerta kaikkiaan anteeksi ja unohdettu, ei niiden sovitukseksi tarvita enää uhreja. 19 Rakkaat ystävät, Jeesuksen veren tähden voimme nyt mennä vapaasti suoraan kaikkeinpyhimpään, missä Jumala on. 20 Kristus avasi meille sinne uuden, elävän tien: antaessaan ruumiinsa ristiinnaulittavaksi hän repäisi rikki verhon, joka erotti meidät Jumalan pyhästä läsnäolosta.

21 Meidän suuri ylipappimme hallitsee taivaan temppelissä. 22 Siksi voimme mennä vilpittömin sydämin suoraan Jumalan luo ja uskoa varmasti, että hän ottaa meidät vastaan. Meidäthän on vihmottu puhtaiksi Kristuksen verellä ja ruumiimme on pesty puhtaalla vedellä[a].

23 Voimme odottaa iloisina Jumalan lupaamaa pelastusta. Epäilyksille ei enää ole sijaa: saamme kertoa muillekin pelastuksesta, sillä Jumala pitää varmasti lupauksensa.

24 Koska Kristus on tehnyt puolestamme näin paljon, meidän on syytä auttaa toinen toistamme ja tehdä hyvää.

25 Meidän ei pidä laiminlyödä seurakuntamme jumalanpalvelusta ja kokouksia, niin kuin jotkut näyttävät tekevän. Tarvitsemme toistemme rohkaisua ja tukea sitä enemmän, mitä lähemmäksi Kristuksen paluu tulee.

26 Jos joku tekee tahallaan syntiä ja hylkää Vapahtajan sen jälkeen kun on oppinut tuntemaan anteeksiannon, Kristuksen kuolema ei enää voi vapauttaa häntä synnistä. 27 Häntä odottaa vain Jumalan tuomion tuli, joka kerran tuhoaa Jumalan viholliset. 28 Jos joku kieltäytyi tottelemasta Mooseksen antamia lakeja, hänet surmattiin armotta, mikäli hänen teollaan oli kaksi tai kolme todistajaa. 29 Miten paljon ankaramman rangaistuksen sitten saakaan sellainen, joka polkee jalkoihinsa Jumalan Pojan, suhtautuu hänen verensä puhdistukseen kuin mihin tahansa jokapäiväiseen asiaan ja loukkaa Pyhää Henkeä, joka tuo Jumalan armahduksen ihmisille.

30 Tunnemmehan hänet, joka sanoi: »Minä olen tuomari, minä maksan heille» ja »Herra itse hoitaa näiden tapausten käsittelyn». 31 On pelottavaa joutua elävän Jumalan käsiin.

32 Älkää koskaan unohtako niitä aikoja, jolloin opitte tuntemaan Kristuksen. Pysyitte lujina, vaikka jouduitte paljon kärsimään. 33 Joskus teitä itseänne lyötiin ja pilkattiin, joskus jouduitte näkemään muiden kärsivän. 34 Kärsitte yhdessä niiden kanssa, jotka heitettiin vankilaan, ja olitte jopa iloisia, kun teiltä itseltänne vietiin koko omaisuus. Tiesitte, että saatte taivaassa jotain paljon parempaa, joka säilyy ikuisesti omananne.

35 Älkää nytkään menettäkö luottamustanne Herraan, vaikka mitä tapahtuisi. Muistakaa, millaisen palkan saatte! 36 Teidän on jatkuvasti toimittava Jumalan tahdon mukaan, jos haluatte hänen täyttävän lupauksensa. 37 Kristuksen tuloon ei ole enää pitkä aika. 38 Niiden, jotka ovat uskosta päässeet Jumalan omiksi, on myös elettävä uskon varassa luottaen häneen kaikessa. Heidän peräytymisensä ei ole Herralle mieleen.

39 Mutta me emme ole niitä, jotka kääntävät selkänsä Herralle ja siten sinetöivät kohtalonsa, vaan me uskomme ja pelastumme.

<- Heprealaisille 9Heprealaisille 11 ->