1 Taavruma kiñuagun Jesus iglauniqsuq apqusaaqługich nunaaqqich nunaaqqiuratlu quliaqtuaqhuni tusaayugaallautamik aŋaayuqautaanik Agaayyutim. Qulit malġuich maliġuaqtaiñ maliŋniġaat. 2 Iḷaŋisa aġnattuuq malikmiñiġaat iłuaqsikkauruat irrusiqł̣uŋniñ suli atniġñautiniñ. Taapkua Mary-lu (taiguutiqaqtuaq Magdalene-mik), taamna Jesus-ŋum tallimat malġuŋnik irrusiqł̣uŋnik anitchirvigikkaŋa, 3 Joanna-lu, uiqaqtuaq Chuza-mik aŋalatauruamik atanġum Herod-ŋum iniqpaŋani, suli Susanna suli iñugiaktuat atlat aġnat. Tamatkua ikayuuttutiginiġaich pigikkatiŋ Jesus-mun suli maliġuaqtaiñun.

4 Iḷaatni iñugiaktuat iñuich utlautruġniqsut Jesus-mun nunaaqqipayaaniñ. Iñugayaat katikmata uqautiniġai uumiŋa atrikusautmik. 5 “Iḷaatni iñuk nautchiityaġniqsuq. Nautchirripkaqługu nautchiaksrat iḷaŋich katagaġniqsut apqutmun tutmiġaqatauplutiŋaasii, suli tiŋmiurat siḷami niġipḷugich. 6 Iḷaŋich kataŋniqsut uyaġauruamun nunamun. Nautchiaksrat qilamik naurut, aglaan pannaqłuŋniqsut atakkii nuna aiḷaŋitḷuni. 7 Iḷaŋich nautchiaksrat kataŋniqsut kakitḷaġnalgich akunġatnun. Aasiiñ kakitḷaġnat nauqasiqługich nautchiaksrat nagguviksraiġñiġaich. 8 Suli iḷaŋich nautchiaksrat kataŋniqsut nunagiksaamun. Naukamiŋ nauriñiqsut mukkaaksranik tallimakipiaŋuttaaqhutiŋ atautchimiñ.” Taamna uqausiġillaan nipitusipḷuni uqallaŋniqsuq, “Kiña siutiqaqtuaq naalaġniḷi!”

9 Maliġuaqtaiñ apiqsruġniġaat Jesus qanuutautilaaŋanik taavruma atrikusautim. 10 Kiuniġai, “Agaayyutim sagviġaa nalunaqtuaŋa aŋaayuqautmi ilipsitñułhiñaq, aglaali tamatkunuŋa ukpiqsriŋitchuanun uqaqtuŋa atrikusautitigułhiñaq. Taatnamik

11 “Uvvauna qanuutaułha atrikusautim: nautchiaksraq uqałiġigaa Agaayyutim. 12 Nautchiaksrat kataktuat apqutmun atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik, aglaan Tuunġaum tikitḷuni aattaġigai uqałhich uummatiŋitñiñ ukpiqsritquŋitḷugich anniqsukkautquŋitḷugiḷḷu. 13 Nautchiaksratli kataktuat uyaġauruamun nunamun atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik akuqtuqługu quviasukhutiŋ aglaan kaŋiḷiŋitḷutiŋ. Ukpiqsriuraallakkaluaqhutiŋ akkuniisuŋaqani aasiiñ uuktuaqsiułiq tikitman qapiqtiġaġniqsut. 14 Nautchiaksratli kataktuat akunġatnun kakitḷaġnat atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik, aglaan isumatuyaałhum umialgułhumlu suli quvianaŋan marruma iñuuniałhum suqutiginġiqsitaġiġaat ukpiqsrił̣iq, aasiiñ asiaŋat piġutlaitchuq. 15 Nautchiaksratli kataktuat nunagiksaamun atriqaqtut tamatkuniŋa tusaaruanik tusaayugaallautamik akuqtupiaġataqługu. Tamatkua tupiginiġaat Agaayyutim uqałha aasiiñ asirriaqaqhutiŋ anuqsrułikun, suli iñuusiŋich atlaŋŋuqtauplutiŋ.

16 “Kia iñuum ikitnamiuŋ naniq matutlaitchaa utkusiŋmik naagaqaa iḷitlaitchaa ataatnun siñigviich. Aglaan iḷiraġigaa naniqaġviŋmun, iñuiḷḷi isiqtuat taututlarut naniqaqman. 17 Qanutchipayaaq irikkauruaq sagvikkaugisiruq, suli qanutchipayaaq matukkauruaq paqitaugisiruq. 18 Qaunagititchi taatnamik qanuq naalaġnisilaapsitñik atakkii kisupayaaq piqaqtuaq akuqtullaaġisiruq, aglaan taavruma piqaŋitchuam anniagisigaa taamnaunniiñ mikillapiaqtuaq pigikkani.”

19 Jesus-ŋum aakaŋan suli aniqatiuŋiñ utlaŋniġaat. Aglaan tikiḷguiññiġaat iñugiakpaitḷutiŋ. 20 Iḷaŋata iñuich nipliutiniġaa Jesus, “Aakanlu aniqatiutinlu qichaqtut kigga qiñiġukhutin.” 21 Jesus-ŋum nipliutiniġai iluqaisa, “Aakagigiga aniqatigigitkalu makua tusaaruat uqałhanik Agaayyutim tupigiplugulu.”

22 Iḷaŋatni uvlut Jesus maliġuaqtiniḷu ikiniqsut umiamun, ilaa nipliqhuni, “Ki, ikaaqta igḷuanun narvam.” Tarra ayaksaaġniqsut. 23 Tiŋilġaqsiaġviŋmikni Jesus siñiksaġniqsuq. Tavrakŋatchiaq anuqłiġuutiqpauraġniġai narvami, umiaŋat immiaqsipḷuguasiiñ suli iluqatiŋ navianniuliqhutiŋ. 24 Maliġuaqtaiñ utlakługu Jesus itiqsaġniġaat nipliqhutiŋ, “Iirigii, Ataniiq! Kiviaqsirugut.”

Jesus makitluni iñiqtiġniġaa anuġi qaiqpauratlu. Aŋniġuiqman quunnitchiaġullapiaġniqsuq. 25 Tavra Jesus-ŋum nipliutiniġai maliġuaqtini, “Naami ukpiqsrił̣iqsi?”

Aglaan quviġusuŋniqsut iqsiḷiqhutiŋ, aasiiñ uqaqhutiŋ iŋmiknun, “Qanusiuniqpa una iñuk anuġimunniiñ qaiḷiqpauratlu kamagivatruŋ?”

26 Jesus maliġuaqtaiḷu tiŋiḷġaqsiaġniqsut nunaŋanun Gerasene-naġmiut, igḷuanun narvaŋan Galilee-m. 27 Jesus niupman umiamiñ paaġniġaa iñuum nunaaqqimiñ irrusiqł̣uqaqtuam. Taamna iñuk atnuġaiḷaaġaġniqsuq aimmitḷaiqhuni, aglaan nayuutiraqniqsuq iḷuviġni. 28 Tautukamiuŋ Jesus igitluni isigaiñun nipliġñiqsuq nipitusipḷuni, “Jesus, iġñiŋa Qutchiŋñiqsrauruam Agaayyutim, suniaqpiŋa? Iŋiġikpiñ anasiñŋuqsaquŋitḷuŋa!” 29 Nipliutiniġaa taavrumiŋa atakkii Jesus-ŋum tilipḷugu irrusiqł̣uk anitquplugu ilaaniñ. Aippaavak aŋallaqłuŋniġaa akulaiqł̣ugu. Tiguraugaluaġaqtuq argaiḷḷu isigaiḷu. Qiḷiqsruqługich kalimñiġñik kiktuġaaġaġniġai, aasii iñuiḷaamuktitaqługu irrusiqł̣uum. 30 Jesus apiqsruġniġaa, “Kisumik atiqaqpich?”

Taavruma kiuniġaa, “Uvaŋa atiġa Iñugiaktuaq,” atakkii iñugiakhutiŋ irrusiqł̣uich isiqsimaniqsut ilaanun. 31 Irrusiqł̣uich iŋiqsruaġniġaat Jesus tuyuġitquŋitḷutiŋ samuŋa natiqsiñaitchuamun. 32 Uvvaasiiñ iñugiallapiaqtuat kuniat qanimi niġiñiaġniqsut qimiġaami. Irrusiqł̣uich iŋiqsruaġniġaat Jesus aullaqtitquplutiŋ kunianun. Jesus-ŋum aullaqtinniġai tamatkunuŋa. 33 Irrusiqł̣uich anikamiŋ iñuŋmiñ isiġniqsut kunianun. Iluqatiŋaasiiñ kuniat paŋaliŋniqsut ipnakun. Naparaġniqsut narvamun aasiiñ ipiplutiŋ.

34 Iñuich munaqsriruat kunianik tautukamitruŋ taamna atuumaruaq, qimakhutiŋ tusaayugaaġutiginiġaat nunaaqqimi avataaniḷu. 35 Iñuich utlautiniqsut tautugiaqhutiŋ supmagaisa. Tikitñamitruŋ Jesus paqinniġaat iñuk anitchivigikkaŋa irrusiqł̣uŋnik aquppiruaq isigaiñi Jesus-ŋum, atnuġaaqaqhuni suli qauġrimmaaġikhuni. Iñuich tamatkua iqsitchaŋniqsut. 36 Tamatkua munaqsriruat tautuktuat taavrumiŋa uqautiginiġaat iñuŋnun qanuq iñuum mamitikkaułha. 37 Iluqatiŋ Gerasene-naġmiut apiqsruġniġaat Jesus aullaquplugu iqsiḷiḷḷapiaqhutiŋ. Jesus ikipluni umiamun utiaqsiñiqsuq Galilee-mun. 38 Iñuum anitchivigikkaŋan irrusiqł̣uŋnik iŋiġniġaa Jesus, “Maligukkaluaġikpiñ.” Aglaan Jesus-ŋum aullaqtitkaa nipliutiplugu, 39 “Aiḷutin uqaġiaġiñ Agaayyutim savauttutaanik ilipnun.” Taamna iñuk nunaaqqimukhuni uqaaqsiñiqsuq qanuq Jesus-ŋum savauttutaanik iŋmiñun.

40 Jesus utiqami igḷuanun narvam iñugayaat paġlagaat atakkii utaqqiñiġaat. 41 Iñuk atilik Jairus-mik, sivulliuqtaa Jew-ŋuruat katraġviata, tikiumaniqsuq. Punniqsuq isigaiñun Jesus-ŋum iŋiqsruqługu kiñuniġmiñuquplugu, 42 atakkii panitaulua, qulit malġuŋnik ukiuqaqtuaq, tuquaqsiñiqsuq. Jesus taamuŋaqami iñugiaktuat iñuich tatviksraiġñiġaat avataaniñ. 43 Iñuich akunġatni itmiñiqsuq aġnaq aunaaqsruġuitḷaiqsuaq qulit malġuŋni ukiuni. Akiḷiqsuutigigaluaġniġai suurapayaani taaktinun, aglaan kia-unniiñ mamitilguiññiġaa. 44 Akunġatigun iñugayaat aġnam utlakługu tunuaniñ aksiŋñiġaa Jesus-ŋum akuagun atnuġaaŋan. Tavrakŋatchiaq aunaaqsruġuiqsiġniqsuq. 45 Jesus apiqsruġniqsuq, “Kia aksikpaŋa?” Iluqatiŋ naluniñiqsut. Peter nipliġñiqsuq, “Ataniiq! Iñuich tatviksraiqhutiŋ tinuraġaatin. [Naagauvva apiqsruqtutin kimun aksiksilaaqnik?]” 46 Aglaan Jesus nipliqsuq, “Kia-imña aksikkaaŋa. Iḷisimaliġiga anipman saŋŋigikkaġa uvamniñ.” 47 Aġnam tautukamiuŋ iḷitchuġikkaułłi utlautiniqsuq uulillaġmi putluni Jesus-ŋum isigaiñun. Sivuġaatni iluqaisa iñuich uqautiniġaa suvaata aksił̣hanik Jesus suli qanuq iłuaqsikkaułłi tavrakŋatchiaq. 48 Jesus uqautiniġaa, “Aġnaaq, [quviatchauġigiñ,] ukpiqsrił̣iqpich iłuaqsipkaġaatin. Aullałhiñaaġuqtutin tutqiksiḷutin.”

49 Jesus uqaqtitlugu kiliktuiruaq tikiññiqsuq Jairus-mun nipliqhuni, “Paniuran tuquruq. Iḷaksiatqiŋñiaqnagu iḷisautri.” 50 Aglaan Jesus-ŋum tusaaplugu nipliutiniġaa Jairus, “Iqsiñak; ukpiqsrił̣hiñaġiñ. Paniuran iłuaqsigisiruq.” 51 Tikitñamiŋ tupiġmun Jesus-ŋum isiquŋitchai iñuich avataagun Peter, John, James suli iḷiḷgaam aapaŋalu aakaŋalu. 52 Iluqatiŋ iñuich qiaplutiŋ kiñuvġugaat iḷiḷgaaq. Jesus nipliutiniġai, “Qianasi. Iḷiḷgaaq tuquŋitchuq, siñiksiñaqtuq.” 53 Iluqatiŋ mitautigiaqsigaat iḷisimaplugu aġnauram tuqułha. 54 Aglaan Jesus tigukamigich argai tuqłuġniġaa, “Niviaqsiaq! Makittin.” 55 Iḷiḷgaaq iñuutqiŋñiqsuq makitluniasiiñ tavrakŋatchiaq. Jesus-tavra tilisiñiqsuq aatchuquplugu niqiksraŋanik. 56 Aŋayuqaak quviġutchaŋniqsuk. Aglaan Jesus-ŋum uqaquŋiññiġik kisumun taavrumiŋa atuumaruamik.

<- Luke 7Luke 9 ->