4 Utiłiġmiñi taavrumani Samaria-kuaqtuksrauniqsuq. 5 Tikiññiqsuq Samaria-m nunaaqqiŋanun atiqaqtuamun Sychar uŋasriñġiññiqsuamun nunaŋaniñ Jacob-ŋum qaisaŋaniñ iġñiġmiñun Joseph-mun. 6 Jacob-ŋum nivviaŋa taraniinniqsuaq. Aasrii Jesus igluałiġmikniñ iñiqtuqhuni, nivviam saniġaanun aquvinniqsuq, uvluq qitiqquqman. 7 Samaria-ġmiu aġnaq aggiġñiqsuq imiqtaġiaqhuni. Aasrii Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Imiksriŋŋa!” 8 Immali maliġuaqtai nunaaqqimuŋniqsut niqiksramiknik tauqsiġiaqhutiŋ. 9 Aġnam Samaria-ġmium nipliutiniġaa, “Ilvich Jew-ŋurutin aasrii Samaria-ġmiuŋupluŋa. Qanuqhutin iŋiqpiña imiġukhutin?” (Uvvatakku Jew-ŋuruat piqatiqatlaitchut Samaria-ġmiunik.) 10 Jesus-ŋum kiugaa, “Iḷisimagupku Agaayyutim aatchuutiksraŋa suli kisuułha iŋiqtigikkaqpich imiksritqupluni iŋiġayaġiñ, aasrii Ilaan qaitchiḷutin iñuunaqtuamik imiġmik.” 11 Aġnam nipliutigaa, “Ilvich qattaitmiutin, aasrii nivviaq itipmiuq. Nakiñmi imiq iñuunaqtuaq piñayaqpiuŋ? 12 Jacob-ŋum sivulliapta uumiŋa nivviamik piqaqtitaŋatigut, qitunġaiñḷu suli pamiqsaaŋisa imiġvigimakkaŋatnik. Ilvich Jacob-miñ kamanatluktuaŋunasrugivich?” 13 Jesus-ŋum kiugaa, “Kiñapayaaq imiqtuaq imiġmiñ uumakŋa imiġulitqikkisiruq. 14 Aglaan kiñapayaaq imiġmiñ aatchuutiksramniñ imiġumi imiġulitqiŋñianġitchuq, takku imiq aatchuutiksraġa itkisiruq ilaani suvliktuatun nivviatun imiġmik iñuunaqtuamik, piqaqtillugu ittuksramik isruiḷaamun iñuułiġmun.” 15 Aġnam nipliutigaa, “Taavrumiŋa imiġmik qaitchiŋŋa, imiġulitqiñġitchumuuŋali unniiñ uvuŋa imiqtatqiñġitchumuuŋa.” 16 Tarra Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Aullaġutin uqautityaġuŋ iḷaqatin pakma nayuqtigikkan, aasriiñ uvuŋatqigutik.” 17 Aġnam kiuniġaa, “Iḷaqataitchuŋa.” Jesus-ŋum kiugaa, “Ilvich nalauttutin nipliqavich iḷaqataiññipḷutin. 18 Ilvich iḷaqatniktuqsimaruami tallimani, aasrii nayuqtigikkan pakma nalaullugu iḷaqatiginġitchiñ katchuusrimaitchiñ. Taatnaqavich nalauttutin.” 19 Aġnam nipliutigaa, “Taatnaiḷipḷugu iḷisimmatiqaġniqavich kaŋiqsigiga sivuniksriqiraułhiñ. 20 Samaria-ġmiut sivulliavut agaayumaaġuurut uumani iñġimi aasriiḷi ilipsi Jew-ŋuruani uqaġaqtusri iñuich agaayumaaqtuksraunipḷugich Jerusalem-mi.” 21 Jesus-ŋum nipliutiniġaa “Aġnaaq, ukpiġiŋŋa, Piviksraq tikitkisiruq iñuich agaayyuvigitlaiġñiaqmatruŋ Aapa uumaniunniiñ iñġimi naagaunniiñ Jerusalem-mi. 22 Samaria-ġmiusri iḷisimanġipiaġiksi kisumun agaayumaałiqsi; uvagut aglaan Jew-ŋuruani iḷisimagikput kisumun agaayumaałiqput, takku iñuich anniqsuqtiksraŋat Jew-ŋuruaniñ kaŋiqaqtuq. 23 Aglaan piviksraq tikisaaqtuq, pakmaunniiñ tikiumaaniktuq, iḷumun putqataġviqaqtuat agaayumaaġviginiaqmatruŋ Aapa Ipqitchuakun Irrutchikunlu iḷumutuułikunlu. Takku Aapauruaq piqaġuktuq iñuich agaayumaaġviginiaqtuanik iŋmiñun taatnaiḷiḷugu. 24 Agaayyun Irrusriuruq. Tamatkua putqataġviqaqtuat ilaanik agaayumaaqtuksraupiaqtut Ipqitchuakun Irrutchikunlu iḷumutuułikunlu.” 25 Aġnam nipliutiniġaa, “Uvaŋa kaŋiqsimagiga Messiah taiyuutilik Christ-mik aggiqsaġumaruaq. Ilaan aggiġumi uqautisraġumakkaŋatigut supayaamik.” 26 Jesus-ŋum nipliutigaa, “Uvaŋa uqaqatin Ilaaŋuruŋa.”
27 Taatnaanigmiuglu tarani Jesus-ŋum maliġuaqtai utiġniqsut. Atqunaq quviġutchaŋniqsut Jesus aġnamik uqaqatiqaġniqman. Aglaanguuq nalliata nipliutinġiññiġaa aġnaq, “Sumik pisukpich?” naagaqaa apiqsrunġiññiġaat Jesus, “Suvaata aġnamik uqaqatiqaqpich?” 28 Tarakŋa aġnam imiqtautni unitḷugu, nunaaqqimun utiġniqsuq, uqaaqsipḷuniasriiñ iñuŋnun, 29 “Maligluŋa qiñiġiaqsiuŋ iñuk uqautriga suraġałipayaamnik. Ilaa Christ-ŋunġitchaluaqpa?” 30 Tamatkua uniññiġaat nunaaqqiq utlautiplutiŋ Jesus-mun.
31 Taatnałhatniguuq, maliġuaqtaiñ Jesus uqapsaaġniġaat, “Iḷisautrii, niġġiiñ!” 32 Ilaan kiuniġai, “Niqautiqaqtuŋa iḷisimanġisapsitñik.” 33 Taatnaqman maliġuaqtai avatmun apiqsruqtautiaqsiñiqsut, “Iñuum una payunġitchaluaġniqpauŋ niqiksramik?” 34 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Niqautiqaqtuŋa tupiksriḷiġmik tuyuġirima pitqutaanik suli itqanaił̣iksraŋanik savaam qaisaŋan iñiqtaġitquplugu.” 35 “Uqaġaqtusri, itnaiḷipḷugu nautchiiviksigun, ‘Sisamani tatqiñi ittaqtuq katitchiviksraq.’ Uvaŋali nipliutigipsi, qiñiqtuallautaqsigik nauruat pakma piŋŋuqtuat katitaułhiñaaġuqhutiŋ. 36 Iñuk kipripḷuni katitchiruaq akiññagaqtuq katitchił̣iġmiñi nauruanik isruitchuamun iñuułiġmun, atunim aasrii nautchiiruaġlu kipriruaġlu quviasruqatigiikkisipḷutik. 37 Uqautauruaq iḷumutuuruq itna, ‘Iñuk nautchiiraqtuq atlam aasrii kipiplugu, katitlugu mukkaaksraq.’ 38 Uvaŋa tuyuġipsi kipriḷusri katitchitquplusri nautchiiviŋmi savaaqaġvigimaisapsitñi atlat savaaŋatni aasrii piññagusri taipchua savaaŋatniñ.”
39 Samaria-ġmiut iñugiaktuat nunaaqqimikni ukpiqsriñiqsut Jesus-mik aġnam itnałhagun, “Ilaan uqautigaaŋa supayaamik atuqsimakkamnik.” 40 Taatnaqługu Samaria-ġmiut tikitñamitruŋ, ittuallaquaqsiñiġaat iŋmikni. Jesus-ŋumaasriiñ malġuŋni uvluŋni nayuġniġai. 41 Iñugiaksiḷaaġniqsut ukpiqsriruat ilaan uqauttutaigun. 42 Aasrii aġnaq uqautiniġaat, “Ukpiqsriḷiqsugut ilvich nipiłhiñaġinġisapkun aglaan uvaptiknik tusraaplugu, iḷitchuġigikput iḷumutun anniqsuqtiksraułha nunam iñuiñik.”
46 Taatnaqhuni Jesus utitqiŋñiqsuq Cana-mun Galilee-mi ittuamun, sivuani imiġmik misruġuġuqtitchiviŋmiñun. Aasrii Capernaum-mi inniqsuq aŋalatchiri iġñiqaġniqsuaq atniġñaqtuamik. 47 Tusraa'amiuŋ Jesus tikitḷugu Galilee-mun Judea-miñ, utlakługu apiqsruġniġaa Capernaum-muglugu iłuaqsipkaġayaitmaŋaan iġñi tuqułhiñaaġuqtuaq. 48 Jesus-ŋum nipliutiniġaa, “Nalliqsiunniiñ tarra ukpiqsriyumiñaipiaqtuq, qiñiġaluaqani kamanaqtuaniglu savaanik quviqnaqtuaniglu.” 49 Aŋalatchirim kiulgiññiġaa, “Maliŋŋa, qitunġauraġa tuqugaluaqtitnagu!” 50 Jesus nipliutigaa, “Aullaġiñ, iġñiġiñ iñuugisiruq!” Taavruma iñuum Jesus-ŋum nipliutaa ukpiġiplugu aullaġniqsuq. 51 Aŋiḷaatmuktitlugu savaktaiñ paaġniġaat tusraapkaġiaqługu “Iġñiġiñ iñuugaqsiruq.” 52 Apiqsruġniġai qaŋaaglaan iġñi iłuaqsitmuaqsipmaŋaan. Taapkua kiuniġaat, “Ikpaksraq uvluqpaguġniġmiñiñ atautchimun iḷiyuŋnaqsipman uunaqłuutaiqsuq.” 53 Aapauruam iḷitchuġiniġaa atuummił̣ha taivrumani sassaġniġmi Jesus-ŋum nipliutikmani, “Iġñiġiñ iñuugisiruq,” Taatnaqhuni ukpiliġñiqsuq, suli iluqaġmiŋ tupiqatipayaaŋiḷu. 54 Taavruma tugliḷiġniġaa quviqnaqtuaq savaaŋa Jesus-ŋum Galilee-mukman Judea-miñ.
<- John 3John 5 ->